Ero sivun ”Helsingin Erä-Majavat” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 17: Rivi 17:
}}
}}


Partiolippukunta [[Helsingin Erä-Majavat]] on todennäköisesti [[Pääkaupunkiseudun Partiolaiset|Pääkaupunkiseudun Partiolaisten]] keskisin lippukunta, sillä toiminta keskittyy Kamppiin ja Etu-Töölöön. [[Helsingin Erä-Majavat]] on virallisesti rekisteröity [[maapartio|maa-]] ja [[meripartio|merilippukunta]] vuodesta [[1991]] lähtien, jolloin [[lippukunta]] hankki itselleen Shipman 28 -mallisen purjeveneen [[S/Y Sindbad]]. Lippukunnan taustayhteisönä toimii Taivallahden seurakunta, joka oli tiiviisti mukana myös lippukunnan perustamisessa vuonna [[1975]].
Partiolippukunta [[Helsingin Erä-Majavat]] on todennäköisesti [[Pääkaupunkiseudun Partiolaiset|Pääkaupunkiseudun Partiolaisten]] keskisin lippukunta, sillä toiminta keskittyy Kamppiin ja Etu-Töölöön. [[Helsingin Erä-Majavat]] on virallisesti rekisteröity [[maapartio|maa-]] ja [[meripartio|merilippukunta]] vuodesta [[1991]] lähtien, jolloin [[lippukunta]] hankki itselleen Shipman 28 -mallisen purjeveneen [[S/Y Sindbad]], kavereitten kesken Simppa. Lippukunnan taustayhteisönä toimii Taivallahden seurakunta, joka oli tiiviisti mukana myös lippukunnan perustamisessa vuonna [[1975]].


Lippukunta toimii pienellä mutta erittäin aktiivisella porukalla. [[Lippukunta]] panostaa erä- ja meritoimintaan. Lippukunnalla on mm. oma I luokan suoritusohje johon on sekoitettu [[Suomen Partiolaiset|Suomen Partiolaisten]] erä- ja meriohjelmia sopivissa suhteissa, pienellä paikallislisällä. Lippukunnan äänenkannattajana toiminut [[lippukuntalehti]] Erätorvi on tarkoitus herättää henkiin lähiaikoina.
Lippukunta toimii pienellä mutta erittäin aktiivisella porukalla. [[Lippukunta]] panostaa erä- ja meritoimintaan. Lippukunnalla on mm. oma I luokan suoritusohje johon on sekoitettu [[Suomen Partiolaiset|Suomen Partiolaisten]] erä- ja meriohjelmia sopivissa suhteissa, pienellä paikallislisällä. Lippukunnan äänenkannattajana toiminut [[lippukuntalehti]] Erätorvi on historiaa jo pitkälti.
   
   
Lippukunnalla on oma arvomerkkijärjestelmä. [[Helsingin Erä-Majavat/Rakentaja-Majava|Rakentaja-Majava]]ksi nimetty katajainen ansiomerkki on henkilökohtaisesti numeroitu ja myönnetään vain Helsingin Erä-Majavissa pitkään vaikuttaneille henkilöille. Merkkiä voidaan myöntää myös henkilölle, joka on antanut suuren työpanoksen lippukunnan hyväksi.
Lippukunnalla on oma arvomerkkijärjestelmä. [[Helsingin Erä-Majavat/Rakentaja-Majava|Rakentaja-Majava]]ksi nimetty katajainen ansiomerkki on henkilökohtaisesti numeroitu ja myönnetään vain Helsingin Erä-Majavissa pitkään vaikuttaneille henkilöille. Merkkiä voidaan myöntää myös henkilölle, joka on antanut suuren työpanoksen lippukunnan hyväksi. Nykyaika korvaa lippukuntalehden nettisivuilla.  


Lippukunta käyttää ruskeaa partiopaitaa kultaisilla napeilla.  
Lippukunta käyttää ruskeaa partiopaitaa kultaisilla napeilla.  
Rivi 29: Rivi 29:


== Historia ==
== Historia ==
Helsingin Erä-Majavien historia on mielenkiintoisempi, kuin mitä n. 30-vuotiaalta lippukunnalta voisi odottaa. Taivallahden alueella toimi ennen Helsingin Erä-Majavia muutama lippukunta, joiden juuret ulottunevat ainakin 20–30-luvulle. Ainakin vanhojen muistiinpanojen perusteella [[poikalippukunta]] [[Taivallahden Sinihait]] ja [[tyttölippukunta]] [[Töölön Temmeltäjät]] edelsivät Taivallahden Majavia. Em. lippukunnat yhdistyivät yhdistyksen rekisteröityessä vuonna [[1984]] nimellä [[Helsingin Erä-Majavat]] ry. Taivallahden Sinihait on ilmeisemmin toiminut jokusen vuoden pidempään kuin Töölön Temmeltäjät. Yhdistymisehdotuksista tuli ajankohtaisia noin vuonna [[1974]], kun kummankin lippukunnan toiminta oli hiipumassa tai hiipunut. Töölön Temmeltäjistä oli lähinnä vain kalusto jäljellä. Yhdistyminen tapahtui lopulta [[1975]] Taivallahden seurakunnan merkittävällä tuella. Seurakunta oli alusta asti tiiviisti lippukunnan toiminnassa mukaan, aivan lippukunnanjohtajatasolla asti.
===Perustaminen===
Helsingin Erä-Majavien historia on mielenkiintoisempi, kuin mitä n. 30-vuotiaalta lippukunnalta voisi odottaa. Taivallahden alueella toimi ennen Helsingin Erä-Majavia muutama lippukunta, joiden juuret ulottunevat ainakin 20-30 -luvulle. Vanhojen muistiinpanojen perusteella ollaan kyetty päättelemään poikalippukunta [[Taivallahden Sinihait|Taivallahden Sinihaitten]] ja Tyttölippukunta [[Töölön Temmeltäjät|Töölön Temmeltäjien]] edeltäneen yhteislippukunta Taivallahden Majavia. Taivallahden Sinihailla on ilmeisemmin muutaman vuoden pidempi historia kuin Töölön Temmeltäjillä, asiasta ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta. Yhdistymisestä tuli ajankohtainen tiettävästi vuonna [[1974]], kun kummankin lippukunnan toiminta oli hiipumassa tai hiipunut. Töölön Temmeltäjistä oli lähinnä vain kalusto jäljellä. Yhdistyminen lopulta tapahtui [[1975]] Taivallahden seurakunnan merkittävällä tuella. Seurakunta oli alusta asti tiiviisti lippukunnan toiminnassa mukana, aivan lippukunnanjohtajatasolla asti.


Lippukunnat yhdistyivät siis lopullisesti vuonna [[1975]]. Syntyi [[Taivallahden Majavat]], nimi tosin vaihtelee lähteestä riippuen Erä-Majavien, Helsingin Erä-Majavien ja Taivallahden Majavien välillä. [[Lippukunta]] nousi kovassa kapinahengessä juuri paria vuotta aikaisemmin perustettua Suomen Partiolaisia ([[1972]]) vastaan. Kapinahenkeen liittyy tiukasti mm. lippukunnan virallinen ruskea paita, huivin sitomatta jättäminen (käytettiin huiviholkkia), sen lisäksi Suomen Partiolaisille lähetetystä lippukunnan perustamisilmoituksesta kuultaa läpi kapinahenki Suomen Partiolaisia kohtaan (mm. ilmoitettiin ettei lippukunnalla ole mitään aikomusta ryhtyä rekisteröityneeksi yhdistykseksi).
Lippukunnat yhdistyivät lopullisesti vuonna [[1975]]. Syntyi [[Taivallahden Majavat]], nimi tosin vaihtelee lähteestä riippuen Erämajavien, Erä-Majavien, Helsingin Erä-Majavien ja Taivallahden Majavien välillä. [[Lippukunta]] nousi kovassa kapinahengessä juuri paria vuotta aikaisemmin perustettua Suomen Partiolaisia ([[1972]]) vastaan. Kapinahenkeen liittyy läheisesti mm. lippukunnan virallinen ruskea paita, huivin sitomatta jättäminen (käytettiin huiviholkkia), sen lisäksi Suomen Partiolaisille lähetetystä lippukunnan perustamisilmoituksesta kuultaa läpi kapinahenki Suomen Partiolaisten uudistamis ideoita kohtaan (mm. ilmoitettiin ettei lippukunnalla ole mitään aikomusta ryhtyä rekisteröityneeksi yhdistykseksi).


1980-luvulla [[lippukunta]] kukoisti, käytiin mm. lippukuntana leirillä Kuusamossa paikallisen lippukunnan vieraina. Kyseessä ei ollut mikään pieni leiri, sillä HEMassa oli tuolloin ainakin yli 100 ihmistä aktiivina. [[1984]] Helsingin Erä-Majavat ry rekisteröityi lopulta vuonna [[1986]] ja kapinahenki oli laantunut 70-luvulta olemattomaksi uuden johtajasukupolven tultua valtaan. Sen lisäksi käytiin useina ryhminä vierailemassa mm. ranskalaisten partiolaisten leirillä.
===Majavien mahtiaikaa===


1990-luvun alussa [[Helsingin Erä-Majavat]] oli uransa huipulla: jäseniä oli yli 250. [[Vartiot]] jakaantuivat joukkueisiin. Joukkueita oli kaksi, toisessa oli 5 vartiota ja toisessa 6. Kaikki [[vartiot]] toimivat aktiivisesti ja retkeilivät itsenäisesti ympäri Suomea. Vuonna [[1991]] lippukunnan hallitus päätyi ostamaan lippukunnalle vielä purjeveneen, jolle sitten riittikin käyttöä: yhden kesän ennätykseksi tuli yli 3000 merimailia purjehtien. Purjeveneellä käytiin mm. [[Finnjamboree]] [[Loisto]]lla ja [[Satahanka]]-leirillä Saimaalla.
1980-luvulla [[lippukunta]] kukoisti, käytiin mm. lippukuntana leirillä Kuusamossa paikallisen lippukunnan vieraina. Kyseessä ei ollut mikään pieni leiri, sillä HEMassa oli tuolloin ainakin yli 100 ihmistä aktiivina. [[1984]] [[Helsingin Erä-Majavat]] ry rekisteröityi lopulta vuonna [[1986]] ja kapinahenki oli laantunut 70-luvulta olemattomaksi uuden johtajasukupolven tultua valtaan. Sen lisäksi käytiin useina ryhminä vierailemassa mm. ranskalaisten partiolaisten leirillä.


Vuonna [[1995]] alkoi sitten pudotus: monet johtajat lopettivat toiminnan, lopulta vuonna [[1997]] lippukunnassa ei ollut jäljellä kuin murto-osa aiemmista jäsenistä. Se näkyi välittömästi jäsenmäärässä ja lippukunnan toiminnassa, joka lähestulkoon seisahtui muutamaksi vuodeksi. Hiljaiselosta on kuitenkin noustu lähes nollasta nykyiseen n. 36 jäseneen ja jäsenmäärä kasvaa tasaisesti.
1990-luvun alussa [[Helsingin Erä-Majavat]] oli uransa huipulla: jäseniä oli yli 250. [[Vartiot]] jakaantuivat joukkueisiin. Joukkueita oli kaksi, toisessa oli 5 vartiota ja toisessa 6. Kaikki [[vartiot]] toimivat aktiivisesti ja retkeilivät itsenäisesti ympäri Suomea. [[Sudenpentu]] laumoja lippukunnassa oli parhaimmillaan viisi ja ne oli nimetty värien mukaan, Keltainenlauma, Punainenlauma  jne. eri väreittäin. Vuonna [[1991]] lippukunnan hallitus päätyi ostamaan lippukunnalle vielä purjeveneen, jolle sitten riittikin käyttöä: yhden kesän ennätykseksi tuli yli 3000 merimailia purjehtien. Purjeveneellä käytiin mm. [[Finnjamboree]] Loistolla ja Satahanka-leirillä Saimaalla.
 
Vuonna [[1995]] alkoi sitten pudotus: monet johtajat lopettivat toiminnan, lopulta vuonna [[1997]] lippukunnassa ei ollut jäljellä kuin murto-osa aiemmista jäsenistä. se näkyi välittömästi jäsenmäärässä ja lippukunnan toiminnassa joka lähestulkoon seisahtui muutamaksi vuodeksi. Hiljaiselosta on kuitenkin noustu lähes nollasta nykyiseen n. 33 jäseneen ja jäsenmäärä kasvaa tasaisesti.


Kultaiset napit otettiin käyttöön HEMan virallisissa varsin myöhäisessä vaiheessa, 1990-luvun keskivaiheilla. Silloinen lippukunnanjohtaja saapui hallituksen kokoukseen partiopaidassa, johon normaalien nappien tilalle oli vaihdettu meripartiolaisten napit. Kokouksen jälkeen oli tehty päätös, että Helsingin Erä-Majavat ry:n viralliseen partiopukuun kuuluvat meripartiolaisten kultaiset napit. Päätös oli lopulta hyvinkin yksimielinen, vaikka kokouksen alussa hallitus oli ollut hyvin varautunut koko ideaa kohtaan.
Kultaiset napit otettiin käyttöön HEMan virallisissa varsin myöhäisessä vaiheessa, 1990-luvun keskivaiheilla. Silloinen lippukunnanjohtaja saapui hallituksen kokoukseen partiopaidassa, johon normaalien nappien tilalle oli vaihdettu meripartiolaisten napit. Kokouksen jälkeen oli tehty päätös, että Helsingin Erä-Majavat ry:n viralliseen partiopukuun kuuluvat meripartiolaisten kultaiset napit. Päätös oli lopulta hyvinkin yksimielinen, vaikka kokouksen alussa hallitus oli ollut hyvin varautunut koko ideaa kohtaan.
===Erä-Majavat tänää===
Helsingin Erä-Majavien nykypäivä näyttää jo hieman valoisammalta kuin aikaisemmin. Jäseniä on lähemmä 40 ja koko ajan olisi uusia tulijoita, jos [[lippukunnalla]] olisi vain mahdollisuutta niitä ottaa. Tällä hetkellä suurin ongelma on johtajien määrä, kuin itse lasten hankinta. Lippukunan tilanne on Helsingin keskusta alueella aika suuri harvinaisuus, yleisesti ottaen muut keskustan lippukunnat kituvat lapsipulassa. "Simppa" on myös saanut uutta käyttöä kun [[Otavaeltajat]] Espoosta ovat lupautuneet sitä kipparoimaan. Lippukuntaan löytyi myös oma Kippari eli meripartio puolikin pysyy tiiviisti lippukunnan elämässä mukana
Tällä hetkellä lippukunnassa toimii kaksi [[lauma|Laumaa]], tyttölauma [[Paviaanit]] ja poikalauma [[Merikotkat]]. [[Vartio|Vartioita]] lippukunnassa on niin ikään kaksi tyttövartio [[Norpat]] ja poikavartio jota vasta käynnistetään. Myös yksi [[vaeltaja|Vaeltajaryhmä]] löytyy lippukunnasta joka koostuu lähinnä kolmesta 14vuotiaasta pojasta.


[[Luokka:Lippukunnat]]
[[Luokka:Lippukunnat]]

Versio 13. syyskuuta 2006 kello 23.11

Helsingin Erä-Majavat
Perustiedot
Perustettu: 1975
Jäsenmäärä: 36 henkilöä
Lyhenne: HEMa
Toiminta-alue
Aluejärjestö: Helsinki Läntinen
Partiopiiri: Pääkaupunkiseudun Partiolaiset
Taustayhteisö: Taivallahden seurakunta
Toimipaikat
Kolo: Perhonkatu 3, 00100 HELSINKI
Vene: S/Y Sindbad
Tunnukset
Huivi
HEManHuivi.gif
Partiopaita
Ruskea, kultaisin napein
Lippu
Tiedosto:HEManLippu.jpg
Linkit
http://www.lpk.partio.fi/papa/hema/


Partiolippukunta Helsingin Erä-Majavat on todennäköisesti Pääkaupunkiseudun Partiolaisten keskisin lippukunta, sillä toiminta keskittyy Kamppiin ja Etu-Töölöön. Helsingin Erä-Majavat on virallisesti rekisteröity maa- ja merilippukunta vuodesta 1991 lähtien, jolloin lippukunta hankki itselleen Shipman 28 -mallisen purjeveneen S/Y Sindbad, kavereitten kesken Simppa. Lippukunnan taustayhteisönä toimii Taivallahden seurakunta, joka oli tiiviisti mukana myös lippukunnan perustamisessa vuonna 1975.

Lippukunta toimii pienellä mutta erittäin aktiivisella porukalla. Lippukunta panostaa erä- ja meritoimintaan. Lippukunnalla on mm. oma I luokan suoritusohje johon on sekoitettu Suomen Partiolaisten erä- ja meriohjelmia sopivissa suhteissa, pienellä paikallislisällä. Lippukunnan äänenkannattajana toiminut lippukuntalehti Erätorvi on historiaa jo pitkälti.

Lippukunnalla on oma arvomerkkijärjestelmä. Rakentaja-Majavaksi nimetty katajainen ansiomerkki on henkilökohtaisesti numeroitu ja myönnetään vain Helsingin Erä-Majavissa pitkään vaikuttaneille henkilöille. Merkkiä voidaan myöntää myös henkilölle, joka on antanut suuren työpanoksen lippukunnan hyväksi. Nykyaika korvaa lippukuntalehden nettisivuilla.

Lippukunta käyttää ruskeaa partiopaitaa kultaisilla napeilla. Lippukunnan huivi on pohjaväriltään sininen, kanttinauhat ovat tummanvihreät. Huivikolmiossa esiintyy metsä, joki ja joen pintaan muodotuva heijastus majavan syömästä tukista. Sama kuvio toistuu lippukunnan lipussa.

Lippukunnan vene S/Y Sindbad on ankkurissa Lauttasaaressa, Helsingfors Segelklubbenin laiturissa.

Historia

Perustaminen

Helsingin Erä-Majavien historia on mielenkiintoisempi, kuin mitä n. 30-vuotiaalta lippukunnalta voisi odottaa. Taivallahden alueella toimi ennen Helsingin Erä-Majavia muutama lippukunta, joiden juuret ulottunevat ainakin 20-30 -luvulle. Vanhojen muistiinpanojen perusteella ollaan kyetty päättelemään poikalippukunta Taivallahden Sinihaitten ja Tyttölippukunta Töölön Temmeltäjien edeltäneen yhteislippukunta Taivallahden Majavia. Taivallahden Sinihailla on ilmeisemmin muutaman vuoden pidempi historia kuin Töölön Temmeltäjillä, asiasta ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta. Yhdistymisestä tuli ajankohtainen tiettävästi vuonna 1974, kun kummankin lippukunnan toiminta oli hiipumassa tai hiipunut. Töölön Temmeltäjistä oli lähinnä vain kalusto jäljellä. Yhdistyminen lopulta tapahtui 1975 Taivallahden seurakunnan merkittävällä tuella. Seurakunta oli alusta asti tiiviisti lippukunnan toiminnassa mukana, aivan lippukunnanjohtajatasolla asti.

Lippukunnat yhdistyivät lopullisesti vuonna 1975. Syntyi Taivallahden Majavat, nimi tosin vaihtelee lähteestä riippuen Erämajavien, Erä-Majavien, Helsingin Erä-Majavien ja Taivallahden Majavien välillä. Lippukunta nousi kovassa kapinahengessä juuri paria vuotta aikaisemmin perustettua Suomen Partiolaisia (1972) vastaan. Kapinahenkeen liittyy läheisesti mm. lippukunnan virallinen ruskea paita, huivin sitomatta jättäminen (käytettiin huiviholkkia), sen lisäksi Suomen Partiolaisille lähetetystä lippukunnan perustamisilmoituksesta kuultaa läpi kapinahenki Suomen Partiolaisten uudistamis ideoita kohtaan (mm. ilmoitettiin ettei lippukunnalla ole mitään aikomusta ryhtyä rekisteröityneeksi yhdistykseksi).

Majavien mahtiaikaa

1980-luvulla lippukunta kukoisti, käytiin mm. lippukuntana leirillä Kuusamossa paikallisen lippukunnan vieraina. Kyseessä ei ollut mikään pieni leiri, sillä HEMassa oli tuolloin ainakin yli 100 ihmistä aktiivina. 1984 Helsingin Erä-Majavat ry rekisteröityi lopulta vuonna 1986 ja kapinahenki oli laantunut 70-luvulta olemattomaksi uuden johtajasukupolven tultua valtaan. Sen lisäksi käytiin useina ryhminä vierailemassa mm. ranskalaisten partiolaisten leirillä.

1990-luvun alussa Helsingin Erä-Majavat oli uransa huipulla: jäseniä oli yli 250. Vartiot jakaantuivat joukkueisiin. Joukkueita oli kaksi, toisessa oli 5 vartiota ja toisessa 6. Kaikki vartiot toimivat aktiivisesti ja retkeilivät itsenäisesti ympäri Suomea. Sudenpentu laumoja lippukunnassa oli parhaimmillaan viisi ja ne oli nimetty värien mukaan, Keltainenlauma, Punainenlauma jne. eri väreittäin. Vuonna 1991 lippukunnan hallitus päätyi ostamaan lippukunnalle vielä purjeveneen, jolle sitten riittikin käyttöä: yhden kesän ennätykseksi tuli yli 3000 merimailia purjehtien. Purjeveneellä käytiin mm. Finnjamboree Loistolla ja Satahanka-leirillä Saimaalla.

Vuonna 1995 alkoi sitten pudotus: monet johtajat lopettivat toiminnan, lopulta vuonna 1997 lippukunnassa ei ollut jäljellä kuin murto-osa aiemmista jäsenistä. se näkyi välittömästi jäsenmäärässä ja lippukunnan toiminnassa joka lähestulkoon seisahtui muutamaksi vuodeksi. Hiljaiselosta on kuitenkin noustu lähes nollasta nykyiseen n. 33 jäseneen ja jäsenmäärä kasvaa tasaisesti.

Kultaiset napit otettiin käyttöön HEMan virallisissa varsin myöhäisessä vaiheessa, 1990-luvun keskivaiheilla. Silloinen lippukunnanjohtaja saapui hallituksen kokoukseen partiopaidassa, johon normaalien nappien tilalle oli vaihdettu meripartiolaisten napit. Kokouksen jälkeen oli tehty päätös, että Helsingin Erä-Majavat ry:n viralliseen partiopukuun kuuluvat meripartiolaisten kultaiset napit. Päätös oli lopulta hyvinkin yksimielinen, vaikka kokouksen alussa hallitus oli ollut hyvin varautunut koko ideaa kohtaan.

Erä-Majavat tänää

Helsingin Erä-Majavien nykypäivä näyttää jo hieman valoisammalta kuin aikaisemmin. Jäseniä on lähemmä 40 ja koko ajan olisi uusia tulijoita, jos lippukunnalla olisi vain mahdollisuutta niitä ottaa. Tällä hetkellä suurin ongelma on johtajien määrä, kuin itse lasten hankinta. Lippukunan tilanne on Helsingin keskusta alueella aika suuri harvinaisuus, yleisesti ottaen muut keskustan lippukunnat kituvat lapsipulassa. "Simppa" on myös saanut uutta käyttöä kun Otavaeltajat Espoosta ovat lupautuneet sitä kipparoimaan. Lippukuntaan löytyi myös oma Kippari eli meripartio puolikin pysyy tiiviisti lippukunnan elämässä mukana

Tällä hetkellä lippukunnassa toimii kaksi Laumaa, tyttölauma Paviaanit ja poikalauma Merikotkat. Vartioita lippukunnassa on niin ikään kaksi tyttövartio Norpat ja poikavartio jota vasta käynnistetään. Myös yksi Vaeltajaryhmä löytyy lippukunnasta joka koostuu lähinnä kolmesta 14vuotiaasta pojasta.