Ero sivun ”Heraldiikka” versioiden välillä
p (→Värisäännöt) |
|||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
'''Metalli ei ole metallin vieressä eikä väri värin vieressä. | '''Metalli ei ole metallin vieressä eikä väri värin vieressä. | ||
Heraldiset värit eli tinktuurit jakautuvat kolmeen ryhmään: | Heraldiset värit eli tinktuurit jakautuvat kolmeen ryhmään: metalleihin, varsinaisiin väreihin ja turkiksiin. Metalleja ovat kulta (keltainen) ja hopea (valkoinen). Varsinaisia värejä ovat musta, vihreä, punainen ja sininen. Harvemmin käytety väri on purppura. Turkiksia (kuviointeja) ovat kärpännahka ja oravannahka. | ||
Värejä pyritään käyttämään mahdollisimman vähän selkeyden vuoksi. Ihanne on kaksi väriä, joista toisen on oltava metalli. Kolmas väri edellyttää hyvin perusteluta syytä ja neljäs on jo huonoa heraldiikkaa. | Värejä pyritään käyttämään mahdollisimman vähän selkeyden vuoksi. Ihanne on kaksi väriä, joista toisen on oltava metalli. Kolmas väri edellyttää hyvin perusteluta syytä ja neljäs on jo huonoa heraldiikkaa. | ||
Versio 1. lokakuuta 2007 kello 23.52
Heraldiikka tarkoittaa vaakunatiedettä ja -taidetta.
Heraldiikan tavoitteena on, että vaakuna on selkeä ja yksinkertainen. Heraldiikan säännöt vaihtelevat hieman maittain. Heraldinen termistö on erittäin runsasta.
Heraldiikan historia alkaa keskiajalta, jolloin ritarit käyttivät vaakunoita tunnuksinaan. Ritareille oli tärkeää, että erotti taistelun tiimellyksessä omat joukot vihollisista mahdollisimman helposti. Vaakunalla pyrittiin myös peloittelemaan vihollisia, minkä vuoksi vaakunaeläimet ja -oliot tänä päivänäkin irvistelevät kynnet esillä.
Heraldiikan sääntöjä voi käyttää hyväkseen minkä tahansa tunnuksen suunnittelussa, jotta tunnuksesta tulee selkeä ja yksinkertainen.
Värisäännöt
Metalli ei ole metallin vieressä eikä väri värin vieressä.
Heraldiset värit eli tinktuurit jakautuvat kolmeen ryhmään: metalleihin, varsinaisiin väreihin ja turkiksiin. Metalleja ovat kulta (keltainen) ja hopea (valkoinen). Varsinaisia värejä ovat musta, vihreä, punainen ja sininen. Harvemmin käytety väri on purppura. Turkiksia (kuviointeja) ovat kärpännahka ja oravannahka.
Värejä pyritään käyttämään mahdollisimman vähän selkeyden vuoksi. Ihanne on kaksi väriä, joista toisen on oltava metalli. Kolmas väri edellyttää hyvin perusteluta syytä ja neljäs on jo huonoa heraldiikkaa.
Vaakuna
Vaakunaan voi kuulua kilven lisäksi kypärä, kypäränkoristeita, kilvenkannattajat ja vaalilause.
Suomessa on olemassa aatelisvaakunoita, joista pitää kirjaa Ritarihuone, sekä Suomen Heraldisen seuran rekisteröimiä porvarisvaakunoita. Kuka tahansa voi suunnitella itselleen oman vaakunan ja rekisteröidä sen seuran rekisteriin.
Kilpi
Vaakunan kilven ulkomuoto on vaihdellut vuosisatojen tyylisuuntien mukana. Kilpeä katsotaan sen kantajan näkökulmasta, minkä vuoksi oikea on vasen ja päinvastoin. Kilven yläosa on laki ja alaosa tyvi.
Kilpi voidaan jakaa eri tavoin osiin ja siihen voidaan sijoitella erilaisia tunnuskuvioita ja hahmoja. Yksinkertaisuus on hyve tässäkin.
Vaakunaselitys
Vaakunaselitys kuvaa sanallisesti (heraldiikan termeillä) vaakunan värit, tunnukset ja muun sommittelun. Vaakunan kuvan voi piirtää kuka tahansa selityksen perusteella. Selityksen tulee siis olla selkeä ja vain yhdellä tavalla ymmärrettävissä.
Vaakunasta lipuksi
Vaakuna voidaan muuntaa lipuksi, joten samat säännöt pätevät pääpiirteittäin myös lipuissa. Vaakunaa ei siirretä sellaisenaan lippuun, vaan vaakunan tunnuskuviot sijoitellaan lippuun tasapainoisesti eli kilpi jätetään pois.
Suomen Partiolaisten tunnustoimikunta opastaa lippukuntien lippujen suunnitelijoita sekä kerää lippukuntalippujen arkistoa.
Heraldiikkaan liittyviä sivuja PartioWikissä
Heraldiikkaan liittyviä kuvia PartioWikissä
Linkkejä
Lähteet
- Suomen Heraldinen seura, Heraldiikan opas 1997, ISBN 951-98088-0-9