Ero sivun ”Hiipan Pojat” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{lippukunta
{{lippukunta
|virallinen=Partiolippukunta Hiipan Pojat ry
|tyyppi=poika
|tyyppi=poika
|nimi=Hiipan Pojat
|nimi=Hiipan Pojat

Versio 30. lokakuuta 2007 kello 09.00

Hiipan Pojat
Virallinen nimi
Partiolippukunta Hiipan Pojat ry
Perustiedot
Tyyppi: poikalippukunta
Perustettu: 27. syyskuuta 1948
Jäsenmäärä: noin 33 henkilöä
Lyhenne: HiPo
Sisarlippukunta: Näsin Tytöt
Lehti: Kiehinen
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Tampereen keskusta
Aluejärjestö: Tampereen Partiolaiset
Partiopiiri: Hämeen Partiolaiset
Taustayhteisö: Tampereen tuomiokirkkoseurakunta
Toimipaikat
Kolo: Kyttälänkatu 1F, 33100 TAMPERE
Kämppä: Hiippala, Aitolahti
Tunnukset
Huivi
Hipo huivi.gif
Partiopaita
Sininen
Lippu
Hiipan Pojat.jpg
Linkit
http://www.hiipanpojat.net/

Yleistä

Partiolippukunta Hiipan Pojat ry. on pienehkö, mutta perinteikäs partiolippukunta Tampereen keskustasta. Vuonna 1948 perustetun lippukunnan toiminta on painottunut retkeilyyn ja erätaitoihin. Nykyään Hiipan Pojilla on käytössään Aitolahden Kiikkisenjärvellä retkeilyalue, jonne on rakennettu ja edelleen rakennetaan leirirakennelmia.

Hiipan Poikien taustayhteisönä on Tampereen tuomiokirkkoseurakunta, joka tukee lippukunnan toimintaa mm. taloudellisesti. Lippukunnan kokoustilat sijaitsevat seurakunnan kiinteistössä Kyttälänkatu 1 F:ssä. Hiipan Pojat ovat olleet koko toimintansa ajan tiiviisti yhteistyössä seurakuntien kanssa, alkaen lippukunnan nimenvalinnasta.

Lippukunta on ollut rekisteröity yhdistys vuodesta 1995. Yhdistyksessä päätösvaltaa käyttää kerran vuodessa kokoontuva yhdistyksen vuosikokous sekä sen valitsema hallitus. Juoksevia asioita hoitaa ja lippukuntaa edustaa lippukunnanjohtaja.

Hiipan Pojilla on IRC-kanava #hipo IRCnetissä. Hiipan Poikien jäseniä kutsutaan "hiippareiksi".

Lippu

Hiipan Poikien lippu on pohjaväriltään harmaa. Keskellä lippua on keltainen partiolilja, jonka päälle on kättelevät kädet. Liljaa ympäröi havuseppele. Seppeleen alla on keltainen kimin hymy, jossa on teksti "Hiipan Pojat". Vasemmassa ylänurkassa on lippukunnan tunnus, puna-keltainen hiippa. Lipputangon varteen on naulattu vyömerkkejä niistä paikoista, missä hiipparit milloinkin ovat olleet. Vyömerkkejä löytyy mm. Gilwell Parkista 50-luvulta, Jamboreelta vuodelta 1951 ja 1957 ja muilta suurleireiltä. Tangon yläkoristeena on I-luokan lilja.

Ryhmät

Lauma: Leijona Ma 18.00–19.30
II-lk:n vartio: Palokärki To 18.00–19.30
Vaeltajaryhmä: Tuliketut Ti 18.30–20.00
Johtajaklubi: keskiviikkokerho ke 18.00–20.00

Hallitus

Hiipan Poikain hallitus valitaan helmi-maaliskuussa järjestettävässä vuosikokouksessa. Hallituksen puheenjohtajana toimii sääntöjen mukaan lippukunnanjohtaja. Hallitus valitsee keskuudestaan lippukunnanjohtajanapulaisen, muut virat hallitus nimeää keskuudestaan tai hallituksen ulkopuolelta.

Jaatinen Antti Lippukunnanjohtaja
Hirvonen Matti Lippukunnanjohtajanapulainen ja Vaeltajaosastonjohtaja
Aitomaa Matti Sudenpentuosastonjohtaja
Lindholm Kim Partiopoikaosastonjohtaja
Tuutti Jarkko Kaluston ja Hiippalan hoito
Knuutila Teemu Sihteeri

Hiipan Poikien marssi

Säv. Eero Venekoski
San. Pentti Pajamaa

Kulkaa pojat rummun ääntä hoi, kuulkaa kuinka torvet meille soi, lippumme jo eessä näämme, partioimaan rientäkäämme, kutsun kaikki kuulla voi, kutsun kaikki kuulla voi.

Kotikirkko meidät yhteen toi, Hiipan Poikain veljesjoukon loi, liitti piiriin maailmanlaajaan, sitoi lujaan armonvaajaan, uskoon joka murru ei, uskoon joka murru ei.

Isänmaa myös meille rakas on, siksi usein ulos luontohon, Hiipan Poikain matka johtaa, sinnekin miss' vaaran kohtaa, miehuuskunnon koittohon, miehuuskunnon koittohon.

Eespäin johtaa Hiipain Poikain tie, määränpääkin meille selvä lie, kunnon miehiks' vartukaamme, Jumalalta voimaa saamme, silloin työmme voittoon vie, silloin työmme voittoon vie.

Historia

Tuolloin n. 200-jäseninen lippukunta järjestäytyneenä tuomiokirkon eteen 1958
Jäsenmäärän kehitys

Lippukunnan perustava kokous pidettiin 27.9.1948. Perustajajäseniä oli paikalla noin 20. Mukana olivat myös piirinjohtaja Leo R Böök ja toiminnanjohtaja Leuto Lumme. 18.11.1948 lippukunta hyväksyttiin Suomen Partiopoikajärjestöön ja siinä kuuluvaksi Sinisiin Partiopoikiin.

Lippukunnan nimeksi oli ajateltu Kalevan Pojat, mutta kun Leuto Lumme huomautti, että Helsingissä toimii jo sen niminen lippukunta, päädyttiin nykyiseen nimeen. Lippukunnan lippu vihittiin 1949.

Suomen Partiopoikajärjestön työvaliokunta hyväksyi 7.2.1951 lippukunnan huivimerkin ja vesiosaston huivin, joka oli tumman sininen ja sitä ympäröi molemmin puolin 6mm valkoiset kanttinauhat.

1950-luvun ja 1960-luvun ajan Hiipan Pojat olivat ylivoimaisia PT-kilpailuissa. Tuohon aikaan järjestettiin myös Tampereen Kotkien ja Hiipan Poikien välisiä kilpailuita, olivathan Kotkat tuolloin se toisiksi paras PT-kisa lippukunta. Lippukunnan toiminnassa partiotaitojen kehittämisellä on ollut hallitseva sija. Tämä onkin johtanut siihen, että ensimmäisen 25 vuoden aikana Hiipan Pojat voittivat valtakunnallisia partiotaitokilpailuja 7 ja Hämeen partiopiirin kilpailuista 40 mestaruutta. (Hiipan Poikien kilpailutuloksia)

Vuonna 1958 Hiipan Pojat pystyttivät 10-vuotiskesäleirillään lippukunnan 10-vuotismuistokiven Teiskossa sijaitsevan Isosaaren itäkärkeen. Kivi oli omistettu lippukunnan alkuvaiheissa johtajina toimineille Kullervo Kultalahdelle ja Harry Jaakkolalle. Myöhemmin samaiseen paikkaan nousi myös muistokivi joka on omistettu Pentti Pajamaalle. Toisin kuin aikaisempi kivi, joka on itse hakattu, tämä kivi on tehty ammattityönä. Muistokivet ovat edelleen nähtävillä samassa paikassa johon ne pystytettiin.

60-70 -lukujen taitteessa oli lippukunnan jäsenmäärä ja sen mukana toiminta laskenut. Osa syynä jäsenmäärän laskuun voidaan, pitää sitä, että Hiipan Poikien riveistä lähti jäseniä perustamaan uusia lippukuntia. Lippukunnan vuosikokouskin oli jo tuohon aikaan päättänyt, että lippukunta lakkautetaan koska sen toiminta on niin minimaalista. Toisessa yhdistyskokouksessa jossa lippukunnan lakkauttaminen olisi pitänyt päättää, päädyttiinkin jatkamaan toimintaa. Lippukunnan uusiksi tiennäyttäjäksi lähtivät Veikko Koskiniemi ja Teho Lehtinen. Veikko toimikin vuodet 1970-1979 lippukunnanjohtajana ja sen jälkeen vanhempainneuvoston puheenjohtajana. Teho Puolestaan hoiti vuosien ajan erilaisia partiojohtaja pestejä lippukunnassa joka huipentui 26-vuoden pestiin lippukunnan taloudenhoitajana, pesti päättyi vasta uuden vuosituhannen alussa. Myöhemmin sekä Veikko että Teho kutsuttiin lippukunnan kunniajäseniksi.

Hiipan Poikien perustamat lippukunnat

Viisi kertaa on Hiipan Poikien piiristä lähtenyt omaan tietään kulkemaan uusi lippukunta. Vuonna 1952 Harry Jaakkola oli perustamassa Viinikan Siniset -lippukuntaa ja toimi sen ensimmäisenä lippukunnanjohtajana. Vuonna 1956 lohkaistiin osa, josta muodostui Kalevan Karhujen kantajoukko, vuonna 1958 koko laivue (noin 40 poikaa) josta muodostui Näsin Poikien järvilippukunta (joka palautui takaisin emolippukuntaansa ilman osastojakoa vuonna 1967), vuonna 1959 perusti Hiipan Poikien Sininen joukkue oman lippukuntansa Siniset Sissit ja 1976 perustettiin Teiskoon oma osasto, josta 1977 muodostui itsenäinen lippukunta Teiska-Partio. Teiskon osaston perustamisen syynä oli, että eräs Hiipan Poika perheineen muutti Tampereen keskustasta Teiskoon ja alusta alkaen tavoitteena oli uuden lpk:n perustaminen Teiskoon jossa vielä silloin ei ollut lainkaan partiotoimintaa.

Kinkunsulatusretki tapaninpäivänä 2004

Hiippala

Hiippala on Hiipan Poikien retkeilyalue Aitolahti–Teisko-välimaastossa. Hiippalan maa-alue on vuokrattu seurakunnilta. Hiipparit ovat rakentaneen Hiippalaan kodan, joka on tullut elämänsä päähän ja se koki kohtalonsa syksyllä 2006, kuvia kodan viime hetkistä. Lisäksi on läheisyyteen noussut viimein myös keittokatos jossa on myös "lippukunnanjohtajan toimistotila", sekä pakolliset huussi ja liiteri. Tällä hetkellä rakenteilla on kiintolaavu lähellä perinteistä laavupaikkaa. Vuoden 2008 talviolympialaisten avajaiset olisi tarkoitus kuunnella upouudessa laavussa. Laavu ensimmäisten talkoiden jälkeen

Lippukunnanjohtajat

Hiipan poikien hiippa.png
1948 -1949 Kullervo Kultalahti Tiedosto:OlenMennytKotiin.gif
1950 -1960 Pentti "Paisti" Pajamaa Tiedosto:OlenMennytKotiin.gif
1961 -1962 Olavi Simola
1963 -1964 Matti Ruohtula
1965 Pentti "Paisti" Pajamaa ja Juha Hiekkataipale Tiedosto:OlenMennytKotiin.gif
1966 -1969 Seppo Koski
1970 Juha Hiekkataipale ja Veikko Koskinieni Tiedosto:OlenMennytKotiin.gif
1971 -1980 Veikko "Veksi" Koskiniemi Tiedosto:OlenMennytKotiin.gif
1981 -1989 Pertti "Pepe" Lampinen
1990 -1993 Tero Kuusisto
1994 -1995 Topi Jaakonaho
1996 -1998 Teemu "Puppe" Knuuttila
1999 -2002 Matti "Iso-Masa" Aitomaa
2003- Antti Jaatinen

Kunniajäsenet

Lippukunnan vuosikokous on ajan saatossa kutsunut kunniajäseniksi Hiipan Poikien merkittäviä ystäviä ja omia jäseniään jotka ovat jääneet lippukunnassa legendoiksi. Hiipan Poikien kunniajäsenyys vaatii suurta ansioitumista ja elämäntyötä lippukunnan hyväksi, esimerkiksi Veikko Koskiniemi ja Teho Lehtinen on ollut elvyttämässä lippukuntaa uudestaan eloon silloin kun ensimmäinen äänestys lippukunnan lakkauttamisesta oli jo tehty. Lisäksi Veksi toimi 10 vuotta lippukunnanjohtajana sekä sen jälkeen pitkään vanhempainneuvoston puheenjohtajana. Teho puolestaan toimi pitkään lippukunnajohtajanapulaisena ja 26 vuotta yhtäjaksoisesti lippukunnan taloudenhoitajana, lisäksi hän hoiti myös muita johtajatehtäviää lippukunnassa.

Lippukunnankunniajäsenyys on erittäinn vaikea saavuttaa minkä takia se arvostetaan kaikkia ansiomerkkejä korkeammalle.

Piispa E.G. Gulin (1958) Tiedosto:OlenMennytKotiin.gif
Pastori Eero Veneskoski (60/70-luvulla) Tiedosto:OlenMennytKotiin.gif
Veikko "Veksi" Koskiniemi (kutsuttu 90-luvulla) Tiedosto:OlenMennytKotiin.gif
Teho Lehtinen (kutsuttu 2005)

Palkitut Hiipan Pojat

Hiipan Poikien jäsenille on historian aikana myönnetty lukuisia ansiomerkkejä. Tässä on esiteltynä korkeimmilla ansiomerkeille pallitut Hiipan Pojat. Hiipan Pojalle ei ole koskaan myönnetty I-luokan Mannerheim-solkea, ja II-luokan solkea anotaan erittäin harvoin. Tiettävästi aktiivisille Hiipan Pojille ei ole myönnetty ritarikuntien merkkejä, mutta entisille Hiipan Pojille kuten arkkipiispa Jukka Paarmalle on myönnetty ritarikuntien ansiomerkkejä sekä muita virallisia ansiomerkkejä.

Gilwell- / Kolmiapila-Gilwell-kurssin suorittaneet Hiipan Pojat

Pentti "Paisti" Pajamaa Tiedosto:OlenMennytKotiin.gif
Hannu "Hanski" Lehtipuu (aiemmin Lehtinen)
Mäkinen Erkki Tiedosto:OlenMennytKotiin.gif
Pirkko Virtanen
Pertti "Pepe" Lampinen
Antti Tapanila
Tero Kuusisto
Matti Hirvonen

Hiipparikirjoja

Hämeen Partiolaiset

Piiri hame.gif

Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Tukisäätiö

Alueet

Akaa | Forssa | Hämeenlinna | Mänttä | Nokia | Orivesi | Tampere

Aluejärjestöt

Hämeenlinnan alueen partiolaiset | Tampereen Partiolaiset

Lippukunnat

Aitolahden Hirvi-Veikot | Aitopartio | Erä-Pirkot | Forssan Tornitulet ja Tornihaukat | Harjun Pojat | Harjun Veikot | Harjusiskot | Hauhon Partiolaiset | Hervannan Hukat | Hiipan Pojat | Humppilan Ilvespojat | Hämeen Haka-Versot | Hämeenkyrön Hälläpyörät | Hämeenlinnan Metsänkävijät | Hämeenlinnan Pirteät | Hämeen Samoilijat | Härmälän Haukat | Härmälän Ilvestytöt | Ikaalisten Korpi-Kotkat | Ilvespartio | Jaakon Samoojat | Jaarlin Pojat | Janakkalan Ilvekset | Jokioisten Korvenkävijät | Juupajoen Eräpartio | Jämsän Jokipartio | Jämsän Leirisudet | Kaipolan Tiirat | Kalevan Karhut | Kalevan Suuntatytöt | Kalvolan Katajasiskot | Kalvolan Olavinpojat | Kanavan Vartijat | Karkun Samoojat | Kaskenkaatajat | Kaukapartio | Keurusseudun Partiolaiset | Kihniön Katajaiset | Kiikan Leiripeikot | Koijärven Kurjet | Kostian Kahlaajat | Kuhmalahden Lieskapartio | Kuhmoisten Eränkävijät | Kulhan Kulkijat | Kuoreveden Kotkat | Kurun Kontiot | Kyynärön Kiertäjät | Lammin Evonkävijät | Lentävän Samoojat | Liekkitytöt | Längelmäen Partiolaiset | Messukylän Metsäpojat | Messukylän Metsätytöt | Mouhijärven Metsot | Multisillan Katajat | Mäntänvuoren Partiolaiset | Niihaman Saukot | Nokian Eräveikot | Nokian Partiotytöt | Nummen Eränkävijät | Näsin Tytöt | Oriveden Eräsiskot | Oriveden Eräsissit | Otsolan Pojat ja Tytöt | Parolan Eräveikot | Pirkan-Pojat | Pirkkalan Pirkot | Pirkkalan Sotkapojat | Punkalaitumen Metsänkävijät | Roineen Tytöt | Sahalahden Sinisudet | Sata-Hämeen Vasamat | Stoolin Partiolaiset | Suodenniemen Suonkiertäjät | Sääksmäen Nuotiopojat | Tammelan Metsänkävijät | Tammero | Tampereen Eräkarhut | Tampereen Eräpojat | Tampereen Kotkat | Tampereen Lokit | Tampereen Suuntaveljet | Tampereen Versot | Teiska-Partio | Tervakosken Tervakset | Tervaksentekijät | Tesoman Sinisiskot | Toijalan Eräveikot | Torisevan Tarpojat | Tuuloksen Tulikourat | Tyrvään Metsänpojat | Urjan Varstat | Valkeakosken Korvenkävijät | Valkeakosken Venlat | Vammalan Nuotiosiskot | Wanajan Ilves | Vesilahden Valkohännät | Viialan Metsänkävijät | Viinikan Siniset | Viinikan Sinitytöt |Ylöjärven Otava | Ylöjärven Viittaveljet