Ero sivun ”Hiipan Pojat” versioiden välillä
| Rivi 110: | Rivi 110: | ||
[[Kuva:Hiipan_poikien_hiippa.png|right]] | [[Kuva:Hiipan_poikien_hiippa.png|right]] | ||
{| style="border: none;" | {| style="border: none;" | ||
|[[1948]] | |[[1948]]–[[1949]]|| Kullervo Kultalahti||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]] | ||
|- | |- | ||
|[[1950]] | |[[1950]]–[[1960]]|| Pentti "Paisti" Pajamaa||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]] | ||
|- | |- | ||
|[[1961]] | |[[1961]]–[[1962]]|| Olavi Simola||? | ||
|- | |- | ||
|[[1963]] | |[[1963]]–[[1964]]|| Matti Ruohtula|| | ||
|- | |- | ||
|[[1965]] | |[[1965]]|| Pentti "Paisti" Pajamaa ja Juha Hiekkataipale||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]] | ||
|- | |- | ||
|[[1966]] | |[[1966]]–[[1969]]|| Seppo Koski|| | ||
|- | |- | ||
|[[1970]] | |[[1970]] || Juha Hiekkataipale ja Veikko Koskinieni||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]] | ||
|- | |- | ||
|[[1971]] | |[[1971]]–[[1980]]|| Veikko "Veksi" Koskiniemi||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]] | ||
|- | |- | ||
|[[1981]] | |[[1981]]–[[1989]]|| Pertti "Pepe" Lampinen|| | ||
|- | |- | ||
|[[1990]] | |[[1990]]–[[1993]]|| Tero Kuusisto|| | ||
|- | |- | ||
|[[1994]] | |[[1994]]–[[1995]]|| Topi Jaakonaho|| | ||
|- | |- | ||
|[[1996]] | |[[1996]]–[[1998]]|| Teemu "Puppe" Knuuttila|| | ||
|- | |- | ||
|[[1999]] | |[[1999]]–[[2002]]|| Matti "Iso-Masa" Aitomaa|| | ||
|- | |- | ||
|[[2003]]– [[2009]] || [[Käyttäjä:Jaatinen|Antti Jaatinen]]|| | |[[2003]]– [[2009]] || [[Käyttäjä:Jaatinen|Antti Jaatinen]]|| | ||
Versio 14. helmikuuta 2010 kello 17.29
| Hiipan Pojat | |
|---|---|
| Virallinen nimi | |
| Partiolippukunta Hiipan Pojat ry | |
| Perustiedot | |
| Tyyppi: | poikalippukunta |
| Perustettu: | 27. syyskuuta 1948 |
| Jäsenmäärä: | noin 33 henkilöä |
| Lyhenne: | HiPo |
| Sisarlippukunta: | Näsin Tytöt |
| Lehti: | Kiehinen |
| Toiminta-alue | |
| Toiminta-alue: | Tampereen keskusta, Hatanpää |
| Aluejärjestö: | Tampereen Partiolaiset |
| Partiopiiri: | Hämeen Partiolaiset |
| Taustayhteisö: | Tampereen tuomiokirkkoseurakunta |
| Toimipaikat | |
| Kolo: | Kyttälänkatu 1F, 33100 TAMPERE |
| Kämppä: | Hiippala, Aitolahti |
| Tunnukset | |
| Huivi | |
| |
| Partiopaita | |
| Sininen | |
| Lippu | |
| |
| Linkit | |
| http://www.hiipanpojat.net/ | |
Yleistä
Partiolippukunta Hiipan Pojat ry. on pienehkö, mutta perinteikäs partiolippukunta Tampereen keskustasta. Vuonna 1948 perustetun lippukunnan toiminta on painottunut retkeilyyn ja erätaitoihin. Nykyään Hiipan Pojilla on käytössään Aitolahden Kiikkisenjärvellä retkeilyalue, jonne on rakennettu ja edelleen rakennetaan leirirakennelmia.
Hiipan Poikien taustayhteisönä on Tampereen tuomiokirkkoseurakunta, joka tukee lippukunnan toimintaa mm. taloudellisesti. Lippukunnan kokoustilat sijaitsevat seurakunnan kiinteistössä Kyttälänkatu 1 F:ssä. Hiipan Pojat ovat olleet koko toimintansa ajan tiiviisti yhteistyössä seurakuntien kanssa, alkaen lippukunnan nimenvalinnasta.
Lippukunta on ollut rekisteröity yhdistys vuodesta 1995. Yhdistyksessä päätösvaltaa käyttää kerran vuodessa kokoontuva yhdistyksen vuosikokous sekä sen valitsema hallitus. Juoksevia asioita hoitaa ja lippukuntaa edustaa lippukunnanjohtaja.
Hiipan Pojilla on IRC-kanava #hipo IRCnetissä. Hiipan Poikien jäseniä kutsutaan "hiippareiksi".
Lippu
Hiipan Poikien lippu on pohjaväriltään harmaa. Keskellä lippua on keltainen partiolilja, jonka päälle on kättelevät kädet. Liljaa ympäröi havuseppele. Seppeleen alla on keltainen kimin hymy, jossa on teksti "Hiipan Pojat". Vasemmassa ylänurkassa on lippukunnan tunnus, puna-keltainen hiippa. Lipputangon varteen on naulattu vyömerkkejä niistä paikoista, missä hiipparit milloinkin ovat olleet. Vyömerkkejä löytyy mm. Gilwell Parkista 50-luvulta, Jamboreelta vuodelta 1951 ja 1957 ja muilta suurleireiltä. Tangon yläkoristeena on I luokan lilja.
Ryhmät
| Laumat: | Uusi Lauma | Ke 17.00–18.00 | |
| III lk:n vartio: | Kotka | Ma 18.00–19 | |
| I lk:n vartio: | Palokärki | To 18.00–19.30 | |
| Vaeltajaryhmä: | Tuliketut | Ti 18.30–20.00 | |
| Johtajaklubi: | keskiviikkokerho | ke 18.00–20.00 |
Hallitus
Hiipan Poikain hallitus valitaan helmi-maaliskuussa järjestettävässä vuosikokouksessa. Hallituksen puheenjohtajana toimii sääntöjen mukaan lippukunnanjohtaja. Hallitus valitsee keskuudestaan lippukunnanjohtajanapulaisen, muut virat hallitus nimeää keskuudestaan tai hallituksen ulkopuolelta.
| Jaatinen Antti | Lippukunnanjohtaja |
| Hirvonen Matti | Lippukunnanjohtajanapulainen ja Partiopoikaosastonjohtaja |
| Lindholm Kim | Vaeltajaosastonjohtaja |
| Tuutti Jarkko | Kaluston ja Hiippalan hoito |
| Knuutila Teemu | Sihteeri |
| Soukka Tapio | Kolovouti |
Muut johtajat
| Emilia Paronen | Sudenpentuosastonjohtaja |
| Ville Hevonkorpi | Taloudenhoitaja |
Hiipan Poikien marssi
Säv. Eero Venekoski
San. Pentti Pajamaa
Kulkaa pojat rummun ääntä hoi, kuulkaa kuinka torvet meille soi, lippumme jo eessä näämme, partioimaan rientäkäämme, kutsun kaikki kuulla voi, kutsun kaikki kuulla voi.
Kotikirkko meidät yhteen toi, Hiipan Poikain veljesjoukon loi, liitti piiriin maailmanlaajaan, sitoi lujaan armonvaajaan, uskoon joka murru ei, uskoon joka murru ei.
Isänmaa myös meille rakas on, siksi usein ulos luontohon, Hiipan Poikain matka johtaa, sinnekin miss' vaaran kohtaa, miehuuskunnon koittohon, miehuuskunnon koittohon.
Eespäin johtaa Hiipain Poikain tie, määränpääkin meille selvä lie, kunnon miehiks' vartukaamme, Jumalalta voimaa saamme, silloin työmme voittoon vie, silloin työmme voittoon vie.
Historia
Lippukunnan perustava kokous pidettiin 27.9.1948. Perustajajäseniä oli paikalla noin 20. Mukana olivat myös piirinjohtaja Leo R Böök ja toiminnanjohtaja Leuto Lumme. 18.11.1948 lippukunta hyväksyttiin Suomen Partiopoikajärjestöön ja siinä kuuluvaksi Sinisiin Partiopoikiin.
Lippukunnan nimeksi oli ajateltu Kalevan Pojat, mutta kun Leuto Lumme huomautti, että Helsingissä toimii jo sen niminen lippukunta, päädyttiin nykyiseen nimeen. Lippukunnan lippu vihittiin 1949.
Suomen Partiopoikajärjestön työvaliokunta hyväksyi 7.2.1951 lippukunnan huivimerkin ja vesiosaston huivin, joka oli tumman sininen ja sitä ympäröi molemmin puolin 6mm valkoiset kanttinauhat.
1950-luvun ja 1960-luvun ajan Hiipan Pojat olivat ylivoimaisia PT-kilpailuissa. Tuohon aikaan järjestettiin myös Tampereen Kotkien ja Hiipan Poikien välisiä kilpailuita, olivathan Kotkat tuolloin se toisiksi paras PT-kisa lippukunta. Lippukunnan toiminnassa partiotaitojen kehittämisellä on ollut hallitseva sija. Tämä onkin johtanut siihen, että ensimmäisen 25 vuoden aikana Hiipan Pojat voittivat valtakunnallisia partiotaitokilpailuja 7 ja Hämeen partiopiirin kilpailuista 40 mestaruutta. (Hiipan Poikien kilpailutuloksia)
Vuonna 1958 Hiipan Pojat pystyttivät 10-vuotiskesäleirillään lippukunnan 10-vuotismuistokiven Teiskossa sijaitsevan Isosaaren itäkärkeen. Kivi oli omistettu lippukunnan alkuvaiheissa johtajina toimineille Kullervo Kultalahdelle ja Harry Jaakkolalle. Myöhemmin samaiseen paikkaan nousi myös muistokivi joka on omistettu Pentti Pajamaalle. Toisin kuin aikaisempi kivi, joka on itse hakattu, tämä kivi on tehty ammattityönä. Muistokivet ovat edelleen nähtävillä samassa paikassa johon ne pystytettiin.
60-70 -lukujen taitteessa oli lippukunnan jäsenmäärä ja sen mukana toiminta laskenut. Osa syynä jäsenmäärän laskuun voidaan, pitää sitä, että Hiipan Poikien riveistä lähti jäseniä perustamaan uusia lippukuntia. Lippukunnan vuosikokouskin oli jo tuohon aikaan päättänyt, että lippukunta lakkautetaan koska sen toiminta on niin minimaalista. Toisessa yhdistyskokouksessa jossa lippukunnan lakkauttaminen olisi pitänyt päättää, päädyttiinkin jatkamaan toimintaa. Lippukunnan uusiksi tiennäyttäjäksi lähtivät Veikko Koskiniemi ja Teho Lehtinen. Veikko toimikin vuodet 1970-1979 lippukunnanjohtajana ja sen jälkeen vanhempainneuvoston puheenjohtajana. Teho Puolestaan hoiti vuosien ajan erilaisia partiojohtaja pestejä lippukunnassa joka huipentui 26-vuoden pestiin lippukunnan taloudenhoitajana, pesti päättyi vasta uuden vuosituhannen alussa. Myöhemmin sekä Veikko että Teho kutsuttiin lippukunnan kunniajäseniksi.
Hiipan Poikien perustamat lippukunnat
Kuusi kertaa on Hiipan Poikien piiristä lähtenyt omaan tietään kulkemaan uusi lippukunta. Vuonna 1952 Harry Jaakkola oli perustamassa Viinikan Siniset -lippukuntaa ja toimi sen ensimmäisenä lippukunnanjohtajana. Vuonna 1956 lohkaistiin osa, josta muodostui Kalevan Karhujen kantajoukko, vuonna 1958 koko laivue (noin 40 poikaa) josta muodostui Näsin Poikien järvilippukunta (joka palautui takaisin emolippukuntaansa ilman osastojakoa vuonna 1967), vuonna 1959 perusti Hiipan Poikien Sininen joukkue oman lippukuntansa Siniset Sissit ja 1976 perustettiin Teiskoon oma osasto, josta 1977 muodostui itsenäinen lippukunta Teiska-Partio. Teiskon osaston perustamisen syynä oli, että eräs Hiipan Poika perheineen muutti Tampereen keskustasta Teiskoon ja alusta alkaen tavoitteena oli uuden lpk:n perustaminen Teiskoon jossa vielä silloin ei ollut lainkaan partiotoimintaa. Hiipan Poikien jälki näkyy myös pääkaupunkiseudulla, kun eräs Hiippari oli mukana vuonna 1972 perustamassa Espooseen Lounapartio nimistä poikalippukuntaa. Vuonna 2008 Hiipparien Laumanjohtajaneuvosto oli vahvasti mukana perustamassa Etelä-Hervantaan yhteislippukuntaa Tervaksentekijöitä. Itseasiassa koko idea uudesta lippukunnasta syntyi Hiipparien Laumanjohtajaneuvostossa. Sudenpentuosastonjohtaja Emilia Paronen nimettiin uuden lippukunnan ensimmäiseksi lippukunnanjohtajaksi.
Hiippala
Hiippala on Hiipan Poikien retkeilyalue Aitolahti–Teisko-välimaastossa. Hiippalan maa-alue on vuokrattu seurakunnilta. Hiipparit ovat rakentaneen Hiippalaan kodan, joka on tullut elämänsä päähän ja se koki kohtalonsa syksyllä 2006, kuvia kodan viime hetkistä. Lisäksi on läheisyyteen noussut viimein myös keittokatos jossa on myös "lippukunnanjohtajan toimistotila", sekä pakolliset huussi ja liiteri. Tällä hetkellä rakenteilla on kiintolaavu lähellä perinteistä laavupaikkaa. Vuoden 2008 talviolympialaisten avajaiset olisi tarkoitus kuunnella upouudessa laavussa. Laavu ensimmäisten talkoiden jälkeen
Lippukunnanjohtajat
| 1948–1949 | Kullervo Kultalahti | 
| |
| 1950–1960 | Pentti "Paisti" Pajamaa |
| |
| 1961–1962 | Olavi Simola | ? | |
| 1963–1964 | Matti Ruohtula | ||
| 1965 | Pentti "Paisti" Pajamaa ja Juha Hiekkataipale |
| |
| 1966–1969 | Seppo Koski | ||
| 1970 | Juha Hiekkataipale ja Veikko Koskinieni |
| |
| 1971–1980 | Veikko "Veksi" Koskiniemi |
| |
| 1981–1989 | Pertti "Pepe" Lampinen | ||
| 1990–1993 | Tero Kuusisto | ||
| 1994–1995 | Topi Jaakonaho | ||
| 1996–1998 | Teemu "Puppe" Knuuttila | ||
| 1999–2002 | Matti "Iso-Masa" Aitomaa | ||
| 2003– 2009 | Antti Jaatinen | ||
| 2010 | – | Ville Hevonkorpi |
Kunniajäsenet
Lippukunnan vuosikokous on ajan saatossa kutsunut kunniajäseniksi Hiipan Poikien merkittäviä ystäviä ja omia jäseniään jotka ovat jääneet lippukunnassa legendoiksi. Hiipan Poikien kunniajäsenyys vaatii suurta ansioitumista ja elämäntyötä lippukunnan hyväksi, esimerkiksi Veikko Koskiniemi ja Teho Lehtinen on ollut elvyttämässä lippukuntaa uudestaan eloon silloin kun ensimmäinen äänestys lippukunnan lakkauttamisesta oli jo tehty. Lisäksi Veksi toimi 10 vuotta lippukunnanjohtajana sekä sen jälkeen pitkään vanhempainneuvoston puheenjohtajana. Teho puolestaan toimi pitkään lippukunnajohtajanapulaisena ja 26 vuotta yhtäjaksoisesti lippukunnan taloudenhoitajana, lisäksi hän hoiti myös muita johtajatehtäviää lippukunnassa.
Lippukunnankunniajäsenyys on erittäinn vaikea saavuttaa minkä takia se arvostetaan kaikkia ansiomerkkejä korkeammalle.
| 1. Piispa E.G. Gulin (1948) |
|
| 2. Pastori Eero Veneskoski (60/70-luvulla) |
|
| 3. Veikko "Veksi" Koskiniemi (kutsuttu 1994) |
|
| 4. Teho Lehtinen (kutsuttu 2005) |
Palkitut Hiipan Pojat
Hiipan Poikien jäsenille on historian aikana myönnetty lukuisia ansiomerkkejä. Tässä on esiteltynä korkeimmilla ansiomerkeille palkitut Hiipan Pojat. Hiipan Pojalle ei ole koskaan myönnetty I luokan Mannerheim-solkea, ja II luokan solkea anotaan erittäin harvoin. Tiettävästi aktiivisille Hiipan Pojille ei ole myönnetty ritarikuntien merkkejä, mutta entisille Hiipan Pojille kuten arkkipiispa Jukka Paarmalle on myönnetty ritarikuntien ansiomerkkejä sekä muita virallisia ansiomerkkejä.
Gilwell- / Kolmiapila-Gilwell-kurssin suorittaneet Hiipan Pojat
| Pentti "Paisti" Pajamaa |
|
| Hannu "Hanski" Lehtipuu (aiemmin Lehtinen) | |
| Mäkinen Erkki |
|
| Pirkko Virtanen | |
| Pertti "Pepe" Lampinen | |
| Antti Tapanila | |
| Tero Kuusisto | |
| Matti Hirvonen |
Hiipparikirjoja
- 1955 Hannu Lehtinen (myöh. Lehtipuu), Kersat eivät kursaile
- 2008 Hiipan Pojat/Veijareita ja erämiehiä
Aitolahden Hirvi-Veikot | Aitopartio | Harjun Veikot | Harjusiskot | Hervannan Hukat | Härmälän Haukat | Härmälän Ilvestytöt | Kalevan Karhut | Kalevan Suuntatytöt | Kaukapartio | Lentävän Samoojat | Messukylän Metsäpojat | Messukylän Metsätytöt | Niihaman Saukot | Näsijärven Kipinät | Näsin Tytöt | Tammerfors Spejare | Tammero | Tampereen Eräpojat | Tampereen Kotkat | Tampereen Lokit | Tampereen Metsänkävijät | Tampereen Suuntaveljet | Tampereen Versot | Teiska-Partio | Tesoman Sinisiskot | Tervaksentekijät | Viinikan Siniset
Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Tukisäätiö
Akaa | Forssa | Hämeenlinna | Mänttä | Nokia | Orivesi | Tampere
Hämeenlinnan alueen partiolaiset | Tampereen Partiolaiset
Aitolahden Hirvi-Veikot | Aitopartio | Erä-Pirkot | Forssan Tornitulet ja Tornihaukat | Harjun Pojat | Harjun Veikot | Harjusiskot | Hauhon Partiolaiset | Hervannan Hukat | Hiipan Pojat | Humppilan Ilvespojat | Hämeen Haka-Versot | Hämeenkyrön Hälläpyörät | Hämeenlinnan Metsänkävijät | Hämeenlinnan Pirteät | Hämeen Samoilijat | Härmälän Haukat | Härmälän Ilvestytöt | Ikaalisten Korpi-Kotkat | Ilvespartio | Jaakon Samoojat | Jaarlin Pojat | Janakkalan Ilvekset | Jokioisten Korvenkävijät | Juupajoen Eräpartio | Jämsän Jokipartio | Jämsän Leirisudet | Kaipolan Tiirat | Kalevan Karhut | Kalevan Suuntatytöt | Kalvolan Katajasiskot | Kalvolan Olavinpojat | Kanavan Vartijat | Karkun Samoojat | Kaskenkaatajat | Kaukapartio | Keurusseudun Partiolaiset | Kihniön Katajaiset | Kiikan Leiripeikot | Koijärven Kurjet | Kostian Kahlaajat | Kuhmalahden Lieskapartio | Kuhmoisten Eränkävijät | Kulhan Kulkijat | Kuoreveden Kotkat | Kurun Kontiot | Kyynärön Kiertäjät | Lammin Evonkävijät | Lentävän Samoojat | Liekkitytöt | Längelmäen Partiolaiset | Messukylän Metsäpojat | Messukylän Metsätytöt | Mouhijärven Metsot | Multisillan Katajat | Mäntänvuoren Partiolaiset | Niihaman Saukot | Nokian Eräveikot | Nokian Partiotytöt | Nummen Eränkävijät | Näsin Tytöt | Oriveden Eräsiskot | Oriveden Eräsissit | Otsolan Pojat ja Tytöt | Parolan Eräveikot | Pirkan-Pojat | Pirkkalan Pirkot | Pirkkalan Sotkapojat | Punkalaitumen Metsänkävijät | Roineen Tytöt | Sahalahden Sinisudet | Sata-Hämeen Vasamat | Stoolin Partiolaiset | Suodenniemen Suonkiertäjät | Sääksmäen Nuotiopojat | Tammelan Metsänkävijät | Tammero | Tampereen Eräkarhut | Tampereen Eräpojat | Tampereen Kotkat | Tampereen Lokit | Tampereen Suuntaveljet | Tampereen Versot | Teiska-Partio | Tervakosken Tervakset | Tervaksentekijät | Tesoman Sinisiskot | Toijalan Eräveikot | Torisevan Tarpojat | Tuuloksen Tulikourat | Tyrvään Metsänpojat | Urjan Varstat | Valkeakosken Korvenkävijät | Valkeakosken Venlat | Vammalan Nuotiosiskot | Wanajan Ilves | Vesilahden Valkohännät | Viialan Metsänkävijät | Viinikan Siniset | Viinikan Sinitytöt |Ylöjärven Otava | Ylöjärven Viittaveljet