Ero sivun ”Hiipan Pojat” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
(26 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 5: Rivi 5:
|perustettu=1948
|perustettu=1948
|perustettu_pvm=27. syyskuuta
|perustettu_pvm=27. syyskuuta
|jäsenmäärä=noin 33
|lakkautettu=2014
|lakkautettu_pvm=8. kesäkuuta
|lyhenne=HiPo
|lyhenne=HiPo
|toiminta-alue=Tampereen keskusta, Hatanpää
|toiminta-alue=Tampereen keskusta, Hatanpää
|piiri=Hämeen Partiolaiset
|piiri=Hämeen Partiopiiri
|aluejärjestö=Tampereen Partiolaiset
|aluejärjestö=Tampereen Partiolaiset
|taustayhteisö=Tampereen tuomiokirkkoseurakunta
|taustayhteisö=Tampereen tuomiokirkkoseurakunta
Rivi 16: Rivi 17:
|vene=
|vene=
|huivikuva=[[Kuva:Hipo_huivi.gif]]
|huivikuva=[[Kuva:Hipo_huivi.gif]]
|huivikuvaus=Siniseen ja hopeaan katkoisen huivin alakentässä punainen, kultapäärmeinen piispanhiippa
|paitakuvaus=Sininen
|paitakuvaus=Sininen
|lippukuva=[[Kuva:Hiipan Pojat.jpg|250px]]
|lippukuva=[[Kuva:Hiipan Pojat.jpg|250px]]
Rivi 32: Rivi 34:


===Lippu===
===Lippu===
Hiipan Poikien lippu on pohjaväriltään harmaa. Keskellä lippua on  keltainen partiolilja, jonka päälle on kättelevät kädet. Liljaa ympäröi havuseppele. Seppeleen alla on keltainen [[kimin hymy]], jossa on teksti ''"Hiipan Pojat"''. Vasemmassa ylänurkassa on lippukunnan tunnus, puna-keltainen hiippa. Lipputangon varteen on naulattu [[vyömerkki|vyömerkkejä]] niistä paikoista, missä hiipparit milloinkin ovat olleet. Vyömerkkejä löytyy mm. [[Gilwell Park]]ista 50-luvulta, [[Jamboree]]lta vuodelta [[1951]] ja [[1957]] ja muilta [[suurleiri|suurleireiltä]]. Tangon yläkoristeena on [[I-luokka|I-luokan]] [[lilja]].
Hiipan Poikien lippu on pohjaväriltään harmaa. Keskellä lippua on  keltainen partiolilja, jonka päälle on kättelevät kädet. Liljaa ympäröi havuseppele. Seppeleen alla on keltainen [[kimin hymy]], jossa on teksti ''"Hiipan Pojat"''. Vasemmassa ylänurkassa on lippukunnan tunnus, puna-keltainen hiippa. Lipputangon varteen on naulattu [[vyömerkki|vyömerkkejä]] niistä paikoista, missä hiipparit milloinkin ovat olleet. Vyömerkkejä löytyy mm. [[Gilwell Park]]ista 50-luvulta, [[Jamboree]]lta vuodelta [[1951]] ja [[1957]] ja muilta [[suurleiri|suurleireiltä]]. Tangon yläkoristeena on [[I luokka|I luokan]] [[lilja]].


==Ryhmät==
{| style="border: none;"
|[[Laumat]]: || Leijona || Ke 17.00–18.00 ||
|-
|[[III-luokka|III-lk:n]] [[vartio]]: || Kotka || Ma 18.00–19
|-
|[[I-luokka|I-lk:n]] [[vartio]]: || [[Hiipan Pojat/Palokärki|Palokärki]] || To 18.00–19.30
|-
|[[Vaeltajaryhmä]]: || [[Hiipan Pojat/Tuliketut|Tuliketut]] || Ti 18.30–20.00
|-
|Johtajaklubi: || [[Hiipan Pojat/Keskiviikkokerho|keskiviikkokerho]] || ke 18.00–20.00
|-
|-
|}
==Hallitus==
Hiipan Poikain hallitus valitaan helmi-maaliskuussa järjestettävässä vuosikokouksessa. Hallituksen puheenjohtajana toimii sääntöjen mukaan lippukunnanjohtaja. Hallitus valitsee keskuudestaan lippukunnanjohtajanapulaisen, muut virat hallitus nimeää keskuudestaan tai hallituksen ulkopuolelta.
{| style="border: none;"
| [[Käyttäjä:Jaatinen|Jaatinen Antti]] || Lippukunnanjohtaja
|-
| [[Käyttäjä:Takku|Hirvonen Matti]] || Lippukunnanjohtajanapulainen ja [[Valtermanni|Vaeltajaosastonjohtaja]]
|-
| Aitomaa Matti || [[Akela|Sudenpentuosastonjohtaja]]
|-
| Lindholm Kim || [[Sampo|Partiopoikaosastonjohtaja]]
|-
| Tuutti Jarkko || Kaluston ja Hiippalan hoito
|-
| Knuutila Teemu || Sihteeri
|}


==Hiipan Poikien marssi==
==Hiipan Poikien marssi==
Rivi 94: Rivi 65:


===Hiipan Poikien perustamat lippukunnat===
===Hiipan Poikien perustamat lippukunnat===
Viisi kertaa on Hiipan Poikien piiristä lähtenyt omaan tietään kulkemaan uusi lippukunta. Vuonna [[1952]] Harry Jaakkola oli perustamassa [[Viinikan Siniset]] -lippukuntaa ja toimi sen ensimmäisenä lippukunnanjohtajana. Vuonna [[1956]] lohkaistiin osa, josta muodostui [[Kalevan Karhut|Kalevan Karhujen]] kantajoukko, vuonna [[1958]] koko laivue (noin 40 poikaa) josta muodostui [[Näsin Pojat|Näsin Poikien]] järvilippukunta (joka palautui takaisin emolippukuntaansa ilman osastojakoa vuonna [[1967]]), vuonna [[1959]] perusti Hiipan Poikien Sininen joukkue oman lippukuntansa [[Siniset Sissit]] ja [[1976]] perustettiin Teiskoon oma osasto, josta [[1977]] muodostui itsenäinen lippukunta [[Teiska-Partio]]. Teiskon osaston perustamisen syynä oli, että eräs Hiipan Poika perheineen muutti Tampereen keskustasta Teiskoon ja alusta alkaen tavoitteena oli uuden lpk:n perustaminen Teiskoon jossa vielä silloin ei ollut lainkaan partiotoimintaa.
Kuusi kertaa on Hiipan Poikien piiristä lähtenyt omaan tietään kulkemaan uusi lippukunta. Vuonna [[1952]] Harry Jaakkola oli perustamassa [[Viinikan Siniset]] -lippukuntaa ja toimi sen ensimmäisenä lippukunnanjohtajana. Vuonna [[1956]] lohkaistiin osa, josta muodostui [[Kalevan Karhut|Kalevan Karhujen]] kantajoukko, vuonna [[1958]] koko laivue (noin 40 poikaa) josta muodostui [[Näsin Pojat|Näsin Poikien]] järvilippukunta (joka palautui takaisin emolippukuntaansa ilman osastojakoa vuonna [[1967]]), vuonna [[1959]] perusti Hiipan Poikien Sininen joukkue oman lippukuntansa [[Siniset Sissit]] ja [[1976]] perustettiin Teiskoon oma osasto, josta [[1977]] muodostui itsenäinen lippukunta [[Teiska-Partio]]. Teiskon osaston perustamisen syynä oli, että eräs Hiipan Poika perheineen muutti Tampereen keskustasta Teiskoon ja alusta alkaen tavoitteena oli uuden lpk:n perustaminen Teiskoon jossa vielä silloin ei ollut lainkaan partiotoimintaa. Hiipan Poikien jälki näkyy myös pääkaupunkiseudulla, kun eräs Hiippari oli mukana vuonna 1972 perustamassa Espooseen [[Lounapartio]] nimistä poikalippukuntaa. Vuonna [[2008]] Hiipparien Laumanjohtajaneuvosto oli vahvasti mukana perustamassa Etelä-Hervantaan yhteislippukuntaa [[Tervaksentekijät|Tervaksentekijöitä]]. Itseasiassa koko idea uudesta lippukunnasta syntyi Hiipparien Laumanjohtajaneuvostossa. Sudenpentuosastonjohtaja Emilia Paronen nimettiin uuden lippukunnan ensimmäiseksi lippukunnanjohtajaksi.  


[[Kuva:Hiippala1.jpg|thumb|250px|[[retki|Kinkunsulatusretki]] tapaninpäivänä [[2004]]]]
[[Kuva:Hiippala1.jpg|thumb|250px|[[retki|Kinkunsulatusretki]] tapaninpäivänä [[2004]]]]
==Hiippala==
==Hiippala==
Hiippala on Hiipan Poikien retkeilyalue Aitolahti–Teisko-välimaastossa. Hiippalan maa-alue on vuokrattu seurakunnilta. Hiipparit ovat rakentaneen Hiippalaan kodan, joka on tullut elämänsä päähän ja se koki kohtalonsa syksyllä [[2006]], [http://hiipanpojat.net/kuva/2006/kota/ kuvia kodan viime hetkistä]. Lisäksi on läheisyyteen noussut viimein myös keittokatos jossa on myös "lippukunnanjohtajan toimistotila", sekä pakolliset huussi ja liiteri. Tällä hetkellä rakenteilla on kiintolaavu lähellä perinteistä laavupaikkaa. Vuoden [[2008]] talviolympialaisten avajaiset olisi tarkoitus kuunnella upouudessa laavussa. [http://www.lpk.partio.fi/hp/hipo/kuva/2006/laavu/ Laavu ensimmäisten talkoiden jälkeen]
Hiippala on Hiipan Poikien retkeilyalue Aitolahti–Teisko-välimaastossa. Hiippalan maa-alue on vuokrattu seurakunnilta. Hiipparit ovat rakentaneen Hiippalaan kodan, joka on tullut elämänsä päähän ja se koki kohtalonsa syksyllä [[2006]], [http://hiipanpojat.net/kuva/2006/kota/ kuvia kodan viime hetkistä]. Lisäksi on läheisyyteen noussut viimein myös keittokatos jossa on myös "lippukunnanjohtajan toimistotila", sekä pakolliset huussi ja liiteri. Tällä hetkellä rakenteilla on kiintolaavu lähellä perinteistä laavupaikkaa. Vuoden [[2008]] talviolympialaisten avajaiset olisi tarkoitus kuunnella upouudessa laavussa. [http://www.lpk.partio.fi/hp/hipo/kuva/2006/laavu/ Laavu ensimmäisten talkoiden jälkeen]
Rivi 103: Rivi 75:
[[Kuva:Hiipan_poikien_hiippa.png|right]]  
[[Kuva:Hiipan_poikien_hiippa.png|right]]  
{| style="border: none;"
{| style="border: none;"
|[[1948]]||–[[1949]]|| Kullervo Kultalahti||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]]
|[[1948]]–[[1949]]|| Kullervo Kultalahti||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]]
|-
|[[1950]]–[[1960]]|| Pentti "Paisti" Pajamaa||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]]
|-
|-
|[[1950]]||–[[1960]]|| Pentti "Paisti" Pajamaa||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]]
|[[1961]]–[[1962]]|| Olavi Simola||?
|-
|-
|[[1961]]||–[[1962]]|| Olavi Simola||
|[[1963]]–[[1964]]|| Matti Ruohtula||
|-
|-
|[[1963]]||–[[1964]]|| Matti Ruohtula||
|[[1965]]|| Pentti "Paisti" Pajamaa ja Juha Hiekkataipale||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]]
|-
|-
|[[1965]]|||| Pentti "Paisti" Pajamaa ja Juha Hiekkataipale||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]]
|[[1966]]–[[1969]]|| Seppo Koski||
|-
|-
|[[1966]]||–[[1969]]|| Seppo Koski||
|[[1970]] || Juha Hiekkataipale ja Veikko Koskinieni||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]]
|-
|-
|[[1970]] || || Juha Hiekkataipale ja Veikko Koskinieni||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]]
|[[1971]]–[[1980]]|| Veikko "Veksi" Koskiniemi||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]]
|-
|-
|[[1971]]||–[[1980]]|| Veikko "Veksi" Koskiniemi||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]]
|[[1981]]–[[1989]]|| Pertti "Pepe" Lampinen||
|-
|-
|[[1981]]||–[[1989]]|| Pertti "Pepe" Lampinen||
|[[1990]]–[[1993]]|| Tero Kuusisto||
|-
|-
|[[1990]]||–[[1993]]|| Tero Kuusisto||
|[[1994]]–[[1995]]|| Topi Jaakonaho||
|-
|-
|[[1994]]||–[[1995]]|| Topi Jaakonaho||
|[[1996]]–[[1998]]|| Teemu "Puppe" Knuuttila||
|-
|-
|[[1996]]||–[[1998]]|| Teemu "Puppe" Knuuttila||
|[[1999]]–[[2002]]|| Matti "Iso-Masa" Aitomaa||
|-
|-
|[[1999]]||–[[2002]]|| Matti "Iso-Masa" Aitomaa||
|[[2003]]– [[2009]] || [[Käyttäjä:Jaatinen|Antti Jaatinen]]||
|-
|-
|[[2003]]–|| || [[Käyttäjä:Jaatinen|Antti Jaatinen]]||
|[[2010]]||Ville Hevonkorpi ||
|-
|-
|[[2011]]||Tapio Soukka ||
|-
|[[2012]]|| Alexander Lindholm ||
|-
|[[2013]]|| [[Antti Tapanila]] ||
|-
|[[2014]]|| [[Matti Hirvonen]] ||
|-
|-
|}
|}
Rivi 136: Rivi 119:
Lippukunnan vuosikokous on ajan saatossa kutsunut [[Kunniajäsenet|kunniajäsen]]iksi Hiipan Poikien merkittäviä ystäviä ja omia jäseniään jotka ovat jääneet lippukunnassa legendoiksi. Hiipan Poikien kunniajäsenyys vaatii suurta ansioitumista ja elämäntyötä lippukunnan hyväksi, esimerkiksi Veikko Koskiniemi ja Teho Lehtinen on ollut elvyttämässä lippukuntaa uudestaan eloon silloin kun ensimmäinen äänestys lippukunnan lakkauttamisesta oli jo tehty. Lisäksi Veksi toimi 10 vuotta lippukunnanjohtajana sekä sen jälkeen pitkään vanhempainneuvoston puheenjohtajana. Teho puolestaan toimi pitkään lippukunnajohtajanapulaisena ja 26 vuotta yhtäjaksoisesti lippukunnan taloudenhoitajana, lisäksi hän hoiti myös muita johtajatehtäviää lippukunnassa.
Lippukunnan vuosikokous on ajan saatossa kutsunut [[Kunniajäsenet|kunniajäsen]]iksi Hiipan Poikien merkittäviä ystäviä ja omia jäseniään jotka ovat jääneet lippukunnassa legendoiksi. Hiipan Poikien kunniajäsenyys vaatii suurta ansioitumista ja elämäntyötä lippukunnan hyväksi, esimerkiksi Veikko Koskiniemi ja Teho Lehtinen on ollut elvyttämässä lippukuntaa uudestaan eloon silloin kun ensimmäinen äänestys lippukunnan lakkauttamisesta oli jo tehty. Lisäksi Veksi toimi 10 vuotta lippukunnanjohtajana sekä sen jälkeen pitkään vanhempainneuvoston puheenjohtajana. Teho puolestaan toimi pitkään lippukunnajohtajanapulaisena ja 26 vuotta yhtäjaksoisesti lippukunnan taloudenhoitajana, lisäksi hän hoiti myös muita johtajatehtäviää lippukunnassa.


Lippukunnankunniajäsenyys on erittäinn vaikea saavuttaa minkä takia se arvostetaan kaikkia ansiomerkkejä korkeammalle.
Lippukunnan kunniajäsenyys on erittäin vaikea saavuttaa minkä takia se arvostetaan kaikkia ansiomerkkejä korkeammalle.


{| style="border: none;"
{| style="border: none;"
| Piispa E.G. Gulin ([[1948]]) ||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]]
| 1. Piispa E.G. Gulin ([[1948]]) ||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]]
|-
|-
| Pastori Eero Veneskoski (60/70-luvulla) ||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]]
| 2. Pastori Eero Veneskoski (60/70-luvulla) ||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]]
|-
|-
| Veikko "Veksi" Koskiniemi (kutsuttu 1994) ||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]]
| 3. Veikko "Veksi" Koskiniemi (kutsuttu 1994) ||[[Kuva:OlenMennytKotiin.svg|23px]]
|-
|-
| Teho Lehtinen (kutsuttu 2005)
| 4. Teho Lehtinen (kutsuttu 2005)
|-
| 5. Hannu Lehtipuu (kutsuttu 2008)
|-
|-
|}
|}


==Palkitut Hiipan Pojat==
==Palkitut Hiipan Pojat==
Hiipan Poikien jäsenille on historian aikana myönnetty lukuisia ansiomerkkejä. Tässä on esiteltynä korkeimmilla ansiomerkeille palkitut Hiipan Pojat. Hiipan Pojalle ei ole koskaan myönnetty I-luokan Mannerheim-solkea, ja II-luokan solkea anotaan erittäin harvoin. Tiettävästi aktiivisille Hiipan Pojille ei ole myönnetty ritarikuntien merkkejä, mutta entisille Hiipan Pojille kuten arkkipiispa [[Jukka Paarma]]lle on myönnetty ritarikuntien ansiomerkkejä sekä muita virallisia ansiomerkkejä.  
Hiipan Poikien jäsenille on historian aikana myönnetty lukuisia ansiomerkkejä. Tässä on esiteltynä korkeimmilla ansiomerkeille palkitut Hiipan Pojat. Hiipan Pojalle ei ole koskaan myönnetty [[I luokan Mannerheim-solki|I luokan Mannerheim-solkea]], ja [[II luokan Mannerheim-solki|II luokan solkea]] anotaan erittäin harvoin. Tiettävästi aktiivisille Hiipan Pojille ei ole myönnetty ritarikuntien merkkejä, mutta entisille Hiipan Pojille kuten arkkipiispa [[Jukka Paarma]]lle on myönnetty ritarikuntien ansiomerkkejä sekä muita virallisia ansiomerkkejä.
 
* [[Hiipan Pojat/jaetut ansiomerkit|Hiipan Pojille myönnetyt ansiomerkit]]


==[[Gilwell-kurssi|Gilwell]]- / [[Ko-Gi|Kolmiapila-Gilwell]]-kurssin suorittaneet Hiipan Pojat==
==[[Gilwell-kurssi|Gilwell]]- / [[Ko-Gi|Kolmiapila-Gilwell]]-kurssin suorittaneet Hiipan Pojat==
Rivi 175: Rivi 158:
==Hiipparikirjoja==
==Hiipparikirjoja==
* [[1955]] Hannu Lehtinen (myöh. Lehtipuu), [[Kersat eivät kursaile]]
* [[1955]] Hannu Lehtinen (myöh. Lehtipuu), [[Kersat eivät kursaile]]
* [[2008]] [[Hiipan Pojat/Veijareita ja erämiehiä]]


{{TP:n lippukunnat}}
{{Tampereen Partiolaiset}}
{{Hämeen lippukunnat}}
{{Hämeen Partiopiirin lippukunnat}}


[[Luokka:Hiipan Pojat]]
[[Luokka:Hiipan Pojat]]

Versio 4. heinäkuuta 2014 kello 11.41

Hiipan Pojat
Virallinen nimi
Partiolippukunta Hiipan Pojat ry
Perustiedot
Tyyppi: poikalippukunta
Perustettu: 27. syyskuuta 1948
Lakkautettu: 2014
Lyhenne: HiPo
Sisarlippukunta: Näsin Tytöt
Lehti: Kiehinen
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Tampereen keskusta, Hatanpää
Aluejärjestö: Tampereen Partiolaiset
Partiopiiri: Hämeen Partiopiiri
Taustayhteisö: Tampereen tuomiokirkkoseurakunta
Toimipaikat
Kolo: Kyttälänkatu 1F, 33100 TAMPERE
Kämppä: Hiippala, Aitolahti
Tunnukset
Huivi
Siniseen ja hopeaan katkoisen huivin alakentässä punainen, kultapäärmeinen piispanhiippa
Hipo huivi.gif
Partiopaita
Sininen
Lippu
Hiipan Pojat.jpg
Linkit
http://www.hiipanpojat.net/

Yleistä

Partiolippukunta Hiipan Pojat ry. on pienehkö, mutta perinteikäs partiolippukunta Tampereen keskustasta. Vuonna 1948 perustetun lippukunnan toiminta on painottunut retkeilyyn ja erätaitoihin. Nykyään Hiipan Pojilla on käytössään Aitolahden Kiikkisenjärvellä retkeilyalue, jonne on rakennettu ja edelleen rakennetaan leirirakennelmia.

Hiipan Poikien taustayhteisönä on Tampereen tuomiokirkkoseurakunta, joka tukee lippukunnan toimintaa mm. taloudellisesti. Lippukunnan kokoustilat sijaitsevat seurakunnan kiinteistössä Kyttälänkatu 1 F:ssä. Hiipan Pojat ovat olleet koko toimintansa ajan tiiviisti yhteistyössä seurakuntien kanssa, alkaen lippukunnan nimenvalinnasta.

Lippukunta on ollut rekisteröity yhdistys vuodesta 1995. Yhdistyksessä päätösvaltaa käyttää kerran vuodessa kokoontuva yhdistyksen vuosikokous sekä sen valitsema hallitus. Juoksevia asioita hoitaa ja lippukuntaa edustaa lippukunnanjohtaja.

Hiipan Pojilla on IRC-kanava #hipo IRCnetissä. Hiipan Poikien jäseniä kutsutaan "hiippareiksi".

Lippu

Hiipan Poikien lippu on pohjaväriltään harmaa. Keskellä lippua on keltainen partiolilja, jonka päälle on kättelevät kädet. Liljaa ympäröi havuseppele. Seppeleen alla on keltainen kimin hymy, jossa on teksti "Hiipan Pojat". Vasemmassa ylänurkassa on lippukunnan tunnus, puna-keltainen hiippa. Lipputangon varteen on naulattu vyömerkkejä niistä paikoista, missä hiipparit milloinkin ovat olleet. Vyömerkkejä löytyy mm. Gilwell Parkista 50-luvulta, Jamboreelta vuodelta 1951 ja 1957 ja muilta suurleireiltä. Tangon yläkoristeena on I luokan lilja.


Hiipan Poikien marssi

Säv. Eero Venekoski
San. Pentti Pajamaa

Kulkaa pojat rummun ääntä hoi, kuulkaa kuinka torvet meille soi, lippumme jo eessä näämme, partioimaan rientäkäämme, kutsun kaikki kuulla voi, kutsun kaikki kuulla voi.

Kotikirkko meidät yhteen toi, Hiipan Poikain veljesjoukon loi, liitti piiriin maailmanlaajaan, sitoi lujaan armonvaajaan, uskoon joka murru ei, uskoon joka murru ei.

Isänmaa myös meille rakas on, siksi usein ulos luontohon, Hiipan Poikain matka johtaa, sinnekin miss' vaaran kohtaa, miehuuskunnon koittohon, miehuuskunnon koittohon.

Eespäin johtaa Hiipain Poikain tie, määränpääkin meille selvä lie, kunnon miehiks' vartukaamme, Jumalalta voimaa saamme, silloin työmme voittoon vie, silloin työmme voittoon vie.

Historia

Tuolloin n. 200-jäseninen lippukunta järjestäytyneenä tuomiokirkon eteen 1958
Jäsenmäärän kehitys

Lippukunnan perustava kokous pidettiin 27.9.1948. Perustajajäseniä oli paikalla noin 20. Mukana olivat myös piirinjohtaja Leo R Böök ja toiminnanjohtaja Leuto Lumme. 18.11.1948 lippukunta hyväksyttiin Suomen Partiopoikajärjestöön ja siinä kuuluvaksi Sinisiin Partiopoikiin.

Lippukunnan nimeksi oli ajateltu Kalevan Pojat, mutta kun Leuto Lumme huomautti, että Helsingissä toimii jo sen niminen lippukunta, päädyttiin nykyiseen nimeen. Lippukunnan lippu vihittiin 1949.

Suomen Partiopoikajärjestön työvaliokunta hyväksyi 7.2.1951 lippukunnan huivimerkin ja vesiosaston huivin, joka oli tumman sininen ja sitä ympäröi molemmin puolin 6mm valkoiset kanttinauhat.

1950-luvun ja 1960-luvun ajan Hiipan Pojat olivat ylivoimaisia PT-kilpailuissa. Tuohon aikaan järjestettiin myös Tampereen Kotkien ja Hiipan Poikien välisiä kilpailuita, olivathan Kotkat tuolloin se toisiksi paras PT-kisa lippukunta. Lippukunnan toiminnassa partiotaitojen kehittämisellä on ollut hallitseva sija. Tämä onkin johtanut siihen, että ensimmäisen 25 vuoden aikana Hiipan Pojat voittivat valtakunnallisia partiotaitokilpailuja 7 ja Hämeen partiopiirin kilpailuista 40 mestaruutta. (Hiipan Poikien kilpailutuloksia)

Vuonna 1958 Hiipan Pojat pystyttivät 10-vuotiskesäleirillään lippukunnan 10-vuotismuistokiven Teiskossa sijaitsevan Isosaaren itäkärkeen. Kivi oli omistettu lippukunnan alkuvaiheissa johtajina toimineille Kullervo Kultalahdelle ja Harry Jaakkolalle. Myöhemmin samaiseen paikkaan nousi myös muistokivi joka on omistettu Pentti Pajamaalle. Toisin kuin aikaisempi kivi, joka on itse hakattu, tämä kivi on tehty ammattityönä. Muistokivet ovat edelleen nähtävillä samassa paikassa johon ne pystytettiin.

60-70 -lukujen taitteessa oli lippukunnan jäsenmäärä ja sen mukana toiminta laskenut. Osa syynä jäsenmäärän laskuun voidaan, pitää sitä, että Hiipan Poikien riveistä lähti jäseniä perustamaan uusia lippukuntia. Lippukunnan vuosikokouskin oli jo tuohon aikaan päättänyt, että lippukunta lakkautetaan koska sen toiminta on niin minimaalista. Toisessa yhdistyskokouksessa jossa lippukunnan lakkauttaminen olisi pitänyt päättää, päädyttiinkin jatkamaan toimintaa. Lippukunnan uusiksi tiennäyttäjäksi lähtivät Veikko Koskiniemi ja Teho Lehtinen. Veikko toimikin vuodet 1970-1979 lippukunnanjohtajana ja sen jälkeen vanhempainneuvoston puheenjohtajana. Teho Puolestaan hoiti vuosien ajan erilaisia partiojohtaja pestejä lippukunnassa joka huipentui 26-vuoden pestiin lippukunnan taloudenhoitajana, pesti päättyi vasta uuden vuosituhannen alussa. Myöhemmin sekä Veikko että Teho kutsuttiin lippukunnan kunniajäseniksi.

Hiipan Poikien perustamat lippukunnat

Kuusi kertaa on Hiipan Poikien piiristä lähtenyt omaan tietään kulkemaan uusi lippukunta. Vuonna 1952 Harry Jaakkola oli perustamassa Viinikan Siniset -lippukuntaa ja toimi sen ensimmäisenä lippukunnanjohtajana. Vuonna 1956 lohkaistiin osa, josta muodostui Kalevan Karhujen kantajoukko, vuonna 1958 koko laivue (noin 40 poikaa) josta muodostui Näsin Poikien järvilippukunta (joka palautui takaisin emolippukuntaansa ilman osastojakoa vuonna 1967), vuonna 1959 perusti Hiipan Poikien Sininen joukkue oman lippukuntansa Siniset Sissit ja 1976 perustettiin Teiskoon oma osasto, josta 1977 muodostui itsenäinen lippukunta Teiska-Partio. Teiskon osaston perustamisen syynä oli, että eräs Hiipan Poika perheineen muutti Tampereen keskustasta Teiskoon ja alusta alkaen tavoitteena oli uuden lpk:n perustaminen Teiskoon jossa vielä silloin ei ollut lainkaan partiotoimintaa. Hiipan Poikien jälki näkyy myös pääkaupunkiseudulla, kun eräs Hiippari oli mukana vuonna 1972 perustamassa Espooseen Lounapartio nimistä poikalippukuntaa. Vuonna 2008 Hiipparien Laumanjohtajaneuvosto oli vahvasti mukana perustamassa Etelä-Hervantaan yhteislippukuntaa Tervaksentekijöitä. Itseasiassa koko idea uudesta lippukunnasta syntyi Hiipparien Laumanjohtajaneuvostossa. Sudenpentuosastonjohtaja Emilia Paronen nimettiin uuden lippukunnan ensimmäiseksi lippukunnanjohtajaksi.

Kinkunsulatusretki tapaninpäivänä 2004

Hiippala

Hiippala on Hiipan Poikien retkeilyalue Aitolahti–Teisko-välimaastossa. Hiippalan maa-alue on vuokrattu seurakunnilta. Hiipparit ovat rakentaneen Hiippalaan kodan, joka on tullut elämänsä päähän ja se koki kohtalonsa syksyllä 2006, kuvia kodan viime hetkistä. Lisäksi on läheisyyteen noussut viimein myös keittokatos jossa on myös "lippukunnanjohtajan toimistotila", sekä pakolliset huussi ja liiteri. Tällä hetkellä rakenteilla on kiintolaavu lähellä perinteistä laavupaikkaa. Vuoden 2008 talviolympialaisten avajaiset olisi tarkoitus kuunnella upouudessa laavussa. Laavu ensimmäisten talkoiden jälkeen

Lippukunnanjohtajat

Hiipan poikien hiippa.png
19481949 Kullervo Kultalahti OlenMennytKotiin.svg
19501960 Pentti "Paisti" Pajamaa OlenMennytKotiin.svg
19611962 Olavi Simola ?
19631964 Matti Ruohtula
1965 Pentti "Paisti" Pajamaa ja Juha Hiekkataipale OlenMennytKotiin.svg
19661969 Seppo Koski
1970 Juha Hiekkataipale ja Veikko Koskinieni OlenMennytKotiin.svg
19711980 Veikko "Veksi" Koskiniemi OlenMennytKotiin.svg
19811989 Pertti "Pepe" Lampinen
19901993 Tero Kuusisto
19941995 Topi Jaakonaho
19961998 Teemu "Puppe" Knuuttila
19992002 Matti "Iso-Masa" Aitomaa
20032009 Antti Jaatinen
2010 Ville Hevonkorpi
2011 Tapio Soukka
2012 Alexander Lindholm
2013 Antti Tapanila
2014 Matti Hirvonen

Kunniajäsenet

Lippukunnan vuosikokous on ajan saatossa kutsunut kunniajäseniksi Hiipan Poikien merkittäviä ystäviä ja omia jäseniään jotka ovat jääneet lippukunnassa legendoiksi. Hiipan Poikien kunniajäsenyys vaatii suurta ansioitumista ja elämäntyötä lippukunnan hyväksi, esimerkiksi Veikko Koskiniemi ja Teho Lehtinen on ollut elvyttämässä lippukuntaa uudestaan eloon silloin kun ensimmäinen äänestys lippukunnan lakkauttamisesta oli jo tehty. Lisäksi Veksi toimi 10 vuotta lippukunnanjohtajana sekä sen jälkeen pitkään vanhempainneuvoston puheenjohtajana. Teho puolestaan toimi pitkään lippukunnajohtajanapulaisena ja 26 vuotta yhtäjaksoisesti lippukunnan taloudenhoitajana, lisäksi hän hoiti myös muita johtajatehtäviää lippukunnassa.

Lippukunnan kunniajäsenyys on erittäin vaikea saavuttaa minkä takia se arvostetaan kaikkia ansiomerkkejä korkeammalle.

1. Piispa E.G. Gulin (1948) OlenMennytKotiin.svg
2. Pastori Eero Veneskoski (60/70-luvulla) OlenMennytKotiin.svg
3. Veikko "Veksi" Koskiniemi (kutsuttu 1994) OlenMennytKotiin.svg
4. Teho Lehtinen (kutsuttu 2005)
5. Hannu Lehtipuu (kutsuttu 2008)

Palkitut Hiipan Pojat

Hiipan Poikien jäsenille on historian aikana myönnetty lukuisia ansiomerkkejä. Tässä on esiteltynä korkeimmilla ansiomerkeille palkitut Hiipan Pojat. Hiipan Pojalle ei ole koskaan myönnetty I luokan Mannerheim-solkea, ja II luokan solkea anotaan erittäin harvoin. Tiettävästi aktiivisille Hiipan Pojille ei ole myönnetty ritarikuntien merkkejä, mutta entisille Hiipan Pojille kuten arkkipiispa Jukka Paarmalle on myönnetty ritarikuntien ansiomerkkejä sekä muita virallisia ansiomerkkejä.

Gilwell- / Kolmiapila-Gilwell-kurssin suorittaneet Hiipan Pojat

Pentti "Paisti" Pajamaa OlenMennytKotiin.svg
Hannu "Hanski" Lehtipuu (aiemmin Lehtinen)
Mäkinen Erkki OlenMennytKotiin.svg
Pirkko Virtanen
Pertti "Pepe" Lampinen
Antti Tapanila
Tero Kuusisto
Matti Hirvonen

Hiipparikirjoja

Hämeen Partiopiiri

Hplogo.jpg

Tukisäätiö

Alueet

Akaa | Forssa | Hämeenlinna | Mänttä | Nokia | Orivesi | Päijät-Häme | Riihimäki | Tampere (LänsipiiriSisäpiiriItäpiiri)

Aluejärjestöt

Hämeenlinnan alueen partiolaiset | Lahden alueen partiolaiset | Tampereen Partiolaiset

Lippukunnat

Aitolahden Hirvi-Veikot | Aitopartio | Aurinkovuoren Vartijat | Erä-Pirkot | Forssan Tornitulet ja Tornihaukat | Harjun Pojat | Harjun Veikot | Harjunalustan Siniveljet | Harjusiskot | Hauhon Partiolaiset | Hervannan Hukat | Hollolan Hirvenhiihtäjät | Humppilan Ilvespojat | Hämeen Haka-Versot | Hämeenkyrön Hälläpyörät | Hämeenlinnan Metsänkävijät | Härmälän Haukat | Härmälän Ilvestytöt | Ikaalisten Korpi-Kotkat | Ilvespartio | Jaakon Samoojat | Jaarlin Pojat | Janakkalan Ilvekset | Jokioisten Korvenkävijät | Joutjärven Kipinät | Juupajoen Eräpartio | Jämsän Jokipartio | Jämsän Leirisudet | Kaipolan Tiirat | Kalevan Karhut | Kalevan Suuntatytöt | Kalvolan Katajasiskot | Kalvolan Olavinpojat | Kanavan Vartijat | Karkun Samoojat | Kaskenkaatajat | Kaukapartio | Keurusseudun Partiolaiset | Kihniön Katajaiset | Kiikan Leiripeikot | Koijärven Kurjet | Kostian Kahlaajat | Kuhmoisten Korpisudet | Kuikkavuoren Pojat | Kulhan Kulkijat | Kuoreveden Kotkat | Kurun Kontiot | Kymen Kotkat | Kymen Vartiot | Kyynärön Kiertäjät | Kärkölän Kärpät | Lahden Ilvesveikot | Lahden Katajaiset | Lahden Siniset | Lahden Versot | Lammin Evonkävijät | Launeen Lähdesiskot | Lentävän Samoojat | Liekkitytöt | Lähteen Vartijat | Messukylän Metsäpojat | Messukylän Metsätytöt | Mouhijärven Metsot | Myllykylän Harjuvuokot | Myrskylinnut | Mäntänvuoren Partiolaiset | Nastapartio | Niihaman Saukot | Nokian Eräveikot | Nokian Partiotytöt | Nummen Eränkävijät | Näsijärven Kipinät | Näsin Tytöt | Orimattilan Samoilijat | Oriveden Eräsissit | Oriveden Eräsudet | Padaspartio | Parolan Eräveikot | Pirjetan Partio | Pirkan Pojat | Pirkkalan Pirkot | Pirkkalan Sotkapojat | Punkalaitumen Metsänkävijät | Puuha-Marit | Riihimäen Eräpojat | Riihimäen Erätytöt | Riihiveikot | Roineen Tytöt | Ryttylän Eräveikot | Sahalahden Sinisudet | Santamäen Palokärjet | Sata-Hämeen Vasamat | Stoolin Partiolaiset | Suodenniemen Suonkiertäjät | Sääksmäen Nuotiopojat | Tainionvirran Taimenet | Tammelan Metsänkävijät | Tammero | Tampereen Eräpojat | Tampereen Kotkat | Tampereen Lokit | Tampereen Metsänkävijät | Tampereen Versot | Teiska-Partio | Tervakosken Tervakset | Tervaksentekijät | Tesoman Sinisiskot | Toijalan Eräveikot | Torisevan Tarpojat | Tuuloksen Tulikourat | Tyrvään Metsänpojat | Urjan Varstat | Valkeakosken Korvenkävijät | Vammalan Nuotiosiskot | Wanajan Ilves | Vesilahden Valkohännät | Viialan Metsänkävijät | Viinikan Siniset | Vuoreksen Valloittajat | Ylöjärven Otava | Ylöjärven Viittaveljet