Ero sivun ”Huuto esitykselle” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
p (mahtatava esitys?) |
||
Rivi 10: | Rivi 10: | ||
'''Lisätietoja:''' | '''Lisätietoja:''' | ||
FT Artturi Ilmari Virtanen kutsuttiin Valion laboratorioon kemistiksi ja nimitettiin laboratorion johtajaksi 1921. Hänen erityiskiinnostuksen kohteena olivat pH-mittaus ja sen säätö, biologinen typensidonta, säilörehukemia ja ihmisen ravitsemus. 1920-luvulla lehmien heikko talviruokinta aiheutti huonolaatuista maitoa ja juustoa. Ratkaisuksi keksittiin AIV-rehu, jonka valmistusmenetelmä otettiin käyttöön 1928. AIV-säilörehun valmistus perustuu rehun happamuuden säätöön hieman alle pH 4:n. Menetelmän käyttö lisääntyi voimakkaasti 1970-luvulla korjuuketjun koneellistuessa ja muovisten kateaineiden käytön lisääntyessä. Menetelmä on käytössä edelleen. Professori Virtanen palkittiin Nobel palkinnolla 1945, aiheena erityisesti AIV-rehun valmistusmenetelmä ja sen pH-periaate. Säilörehun merkitys karjataloudelle ja sitä kautta koko kansanravitsemukselle pulavuosina tiedostettiin laajalti. Lisäksi palkittiin Virtasen maatalous- ja ravintokemian tutkimukset ja keksinnöt. [http://www.valio.fi/channels/konserni/fin/edellakavija/unnamed_7.html Tietolähde (1.12.2003)] | FT Artturi Ilmari Virtanen kutsuttiin Valion laboratorioon kemistiksi ja nimitettiin laboratorion johtajaksi 1921. Hänen erityiskiinnostuksen kohteena olivat pH-mittaus ja sen säätö, biologinen typensidonta, säilörehukemia ja ihmisen ravitsemus. 1920-luvulla lehmien heikko talviruokinta aiheutti huonolaatuista maitoa ja juustoa. Ratkaisuksi keksittiin AIV-rehu, jonka valmistusmenetelmä otettiin käyttöön 1928. AIV-säilörehun valmistus perustuu rehun happamuuden säätöön hieman alle pH 4:n. Menetelmän käyttö lisääntyi voimakkaasti 1970-luvulla korjuuketjun koneellistuessa ja muovisten kateaineiden käytön lisääntyessä. Menetelmä on käytössä edelleen. Professori Virtanen palkittiin Nobel-palkinnolla 1945, aiheena erityisesti AIV-rehun valmistusmenetelmä ja sen pH-periaate. Säilörehun merkitys karjataloudelle ja sitä kautta koko kansanravitsemukselle pulavuosina tiedostettiin laajalti. Lisäksi palkittiin Virtasen maatalous- ja ravintokemian tutkimukset ja keksinnöt. [http://www.valio.fi/channels/konserni/fin/edellakavija/unnamed_7.html Tietolähde (1.12.2003)] | ||
=== Bravo, bravo, bravissimo === | === Bravo, bravo, bravissimo === | ||
Rivi 16: | Rivi 16: | ||
:''Bravo, bravo, bravissimo'' | :''Bravo, bravo, bravissimo'' | ||
:'' | :''Mahtava esitys'' | ||
:''yleisö menestys'' | :''yleisö menestys'' |
Versio 10. tammikuuta 2007 kello 16.24
Tavallisten aplodien sijaan partiolaiset käyttävät monesti erikoisempia taputuksia kuten oravataputus tai scoutklapp, mutta vielä yleisempää on kiittää esityksistä huutamalla. Tässä artikkelissa on listattu muutamia tyypillisiä huutoja.
A-I-V
- A-I-V rehu, rehu, rehu
- Turhaan emme kehu, kehu, kehu
Lisätietoja:
FT Artturi Ilmari Virtanen kutsuttiin Valion laboratorioon kemistiksi ja nimitettiin laboratorion johtajaksi 1921. Hänen erityiskiinnostuksen kohteena olivat pH-mittaus ja sen säätö, biologinen typensidonta, säilörehukemia ja ihmisen ravitsemus. 1920-luvulla lehmien heikko talviruokinta aiheutti huonolaatuista maitoa ja juustoa. Ratkaisuksi keksittiin AIV-rehu, jonka valmistusmenetelmä otettiin käyttöön 1928. AIV-säilörehun valmistus perustuu rehun happamuuden säätöön hieman alle pH 4:n. Menetelmän käyttö lisääntyi voimakkaasti 1970-luvulla korjuuketjun koneellistuessa ja muovisten kateaineiden käytön lisääntyessä. Menetelmä on käytössä edelleen. Professori Virtanen palkittiin Nobel-palkinnolla 1945, aiheena erityisesti AIV-rehun valmistusmenetelmä ja sen pH-periaate. Säilörehun merkitys karjataloudelle ja sitä kautta koko kansanravitsemukselle pulavuosina tiedostettiin laajalti. Lisäksi palkittiin Virtasen maatalous- ja ravintokemian tutkimukset ja keksinnöt. Tietolähde (1.12.2003)
Bravo, bravo, bravissimo
- Bravo, bravo, bravissimo
- Mahtava esitys
- yleisö menestys
- Bravo, bravo, bravissimo
Brrrrrrrravo!
- Brrrrrrrravo!
Ohje:
Kuten Räiskäle huudossa
Haa
- Haa!
Hyvä, kiva, bra
- Hyvä, kiva, bra!
- Antaa tulla lisää vaan!
Kivi, Kivi, Kivi
- Kivi, Kivi, Kivi,
- Olipa hyvä rivi!
Persikka
- Per - sik - ka!
Räiskäle
- RRRRRRRRRRRRRRRRRRäiskäle!
Ohje: Huudon vetäjä nostaa sormensa korkealle ja alkaa hiljalleen pyörittää sitä. Samalla alkaa ärrä päristä. Pärinä jatkuu niin kauan kuin vetäjä pyörittää sormeaan. Kun hän keuhkojen jo pakahtuessa tempaisee sormensa alas, karjaistaan: ÄISKÄLE, mikä kuulostaa samalta kuin räsikäletaikina sihahtaisi kuumalle pannulle.
Sano NAS
- Sano NAS,
- sano S,
- sano TAS,
- sano NASTA!