Ero sivun ”Huuto esitykselle” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
p (mahtatava esitys?)
Rivi 10: Rivi 10:
'''Lisätietoja:'''
'''Lisätietoja:'''


FT Artturi Ilmari Virtanen kutsuttiin Valion laboratorioon kemistiksi ja nimitettiin laboratorion johtajaksi 1921. Hänen erityiskiinnostuksen kohteena olivat pH-mittaus ja sen säätö, biologinen typensidonta, säilörehukemia ja ihmisen ravitsemus. 1920-luvulla lehmien heikko talviruokinta aiheutti huonolaatuista maitoa ja juustoa. Ratkaisuksi keksittiin AIV-rehu, jonka valmistusmenetelmä otettiin käyttöön 1928. AIV-säilörehun valmistus perustuu rehun happamuuden säätöön hieman alle pH 4:n. Menetelmän käyttö lisääntyi voimakkaasti 1970-luvulla korjuuketjun koneellistuessa ja muovisten kateaineiden käytön lisääntyessä. Menetelmä on käytössä edelleen. Professori Virtanen palkittiin Nobel palkinnolla 1945, aiheena erityisesti AIV-rehun valmistusmenetelmä ja sen pH-periaate. Säilörehun merkitys karjataloudelle ja sitä kautta koko kansanravitsemukselle pulavuosina tiedostettiin laajalti. Lisäksi palkittiin Virtasen maatalous- ja ravintokemian tutkimukset ja keksinnöt. [http://www.valio.fi/channels/konserni/fin/edellakavija/unnamed_7.html Tietolähde (1.12.2003)]
FT Artturi Ilmari Virtanen kutsuttiin Valion laboratorioon kemistiksi ja nimitettiin laboratorion johtajaksi 1921. Hänen erityiskiinnostuksen kohteena olivat pH-mittaus ja sen säätö, biologinen typensidonta, säilörehukemia ja ihmisen ravitsemus. 1920-luvulla lehmien heikko talviruokinta aiheutti huonolaatuista maitoa ja juustoa. Ratkaisuksi keksittiin AIV-rehu, jonka valmistusmenetelmä otettiin käyttöön 1928. AIV-säilörehun valmistus perustuu rehun happamuuden säätöön hieman alle pH 4:n. Menetelmän käyttö lisääntyi voimakkaasti 1970-luvulla korjuuketjun koneellistuessa ja muovisten kateaineiden käytön lisääntyessä. Menetelmä on käytössä edelleen. Professori Virtanen palkittiin Nobel-palkinnolla 1945, aiheena erityisesti AIV-rehun valmistusmenetelmä ja sen pH-periaate. Säilörehun merkitys karjataloudelle ja sitä kautta koko kansanravitsemukselle pulavuosina tiedostettiin laajalti. Lisäksi palkittiin Virtasen maatalous- ja ravintokemian tutkimukset ja keksinnöt. [http://www.valio.fi/channels/konserni/fin/edellakavija/unnamed_7.html Tietolähde (1.12.2003)]


=== Bravo, bravo, bravissimo ===
=== Bravo, bravo, bravissimo ===
Rivi 16: Rivi 16:
:''Bravo, bravo, bravissimo''
:''Bravo, bravo, bravissimo''


:''Mahtatava esitys''
:''Mahtava esitys''


:''yleisö menestys''
:''yleisö menestys''

Versio 10. tammikuuta 2007 kello 16.24

Tavallisten aplodien sijaan partiolaiset käyttävät monesti erikoisempia taputuksia kuten oravataputus tai scoutklapp, mutta vielä yleisempää on kiittää esityksistä huutamalla. Tässä artikkelissa on listattu muutamia tyypillisiä huutoja.


A-I-V

Loudspeaker.svg A-I-V

A-I-V rehu, rehu, rehu
Turhaan emme kehu, kehu, kehu

Lisätietoja:

FT Artturi Ilmari Virtanen kutsuttiin Valion laboratorioon kemistiksi ja nimitettiin laboratorion johtajaksi 1921. Hänen erityiskiinnostuksen kohteena olivat pH-mittaus ja sen säätö, biologinen typensidonta, säilörehukemia ja ihmisen ravitsemus. 1920-luvulla lehmien heikko talviruokinta aiheutti huonolaatuista maitoa ja juustoa. Ratkaisuksi keksittiin AIV-rehu, jonka valmistusmenetelmä otettiin käyttöön 1928. AIV-säilörehun valmistus perustuu rehun happamuuden säätöön hieman alle pH 4:n. Menetelmän käyttö lisääntyi voimakkaasti 1970-luvulla korjuuketjun koneellistuessa ja muovisten kateaineiden käytön lisääntyessä. Menetelmä on käytössä edelleen. Professori Virtanen palkittiin Nobel-palkinnolla 1945, aiheena erityisesti AIV-rehun valmistusmenetelmä ja sen pH-periaate. Säilörehun merkitys karjataloudelle ja sitä kautta koko kansanravitsemukselle pulavuosina tiedostettiin laajalti. Lisäksi palkittiin Virtasen maatalous- ja ravintokemian tutkimukset ja keksinnöt. Tietolähde (1.12.2003)

Bravo, bravo, bravissimo

Loudspeaker.svg Bravo, bravo, bravissimo

Bravo, bravo, bravissimo
Mahtava esitys
yleisö menestys
Bravo, bravo, bravissimo

Brrrrrrrravo!

Brrrrrrrravo!

Ohje:

Kuten Räiskäle huudossa

Haa

Haa!

Hyvä, kiva, bra

Loudspeaker.svg Hyvä Kiva Bra

Hyvä, kiva, bra!
Antaa tulla lisää vaan!

Kivi, Kivi, Kivi

Loudspeaker.svg Kivi, kivi, kivi

Kivi, Kivi, Kivi,
Olipa hyvä rivi!

Persikka

Per - sik - ka!

Räiskäle

Loudspeaker.svg Räiskäle

RRRRRRRRRRRRRRRRRRäiskäle!

Ohje: Huudon vetäjä nostaa sormensa korkealle ja alkaa hiljalleen pyörittää sitä. Samalla alkaa ärrä päristä. Pärinä jatkuu niin kauan kuin vetäjä pyörittää sormeaan. Kun hän keuhkojen jo pakahtuessa tempaisee sormensa alas, karjaistaan: ÄISKÄLE, mikä kuulostaa samalta kuin räsikäletaikina sihahtaisi kuumalle pannulle.

Sano NAS

Sano NAS,
sano S,
sano TAS,
sano NASTA!