Hyvinkään Nummenpojat

PartioWikistä
Versio hetkellä 15. heinäkuuta 2017 kello 16.59 – tehnyt OT98 (keskustelu | muokkaukset) (→‎Lippukunnanjohtajia)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hyvinkään Nummenpojat
Virallinen nimi
Hyvinkään Nummenpojat ry
Perustiedot
Tyyppi: poikalippukunta
Perustettu: 1924
Jäsenmäärä: 135 henkilöä
Lyhenne: HN
Lippukunnanjohtaja: Risto Kiiskinen
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Hyvinkää
Kotikunta: Hyvinkää
Alue: Nurmijärvi-Hyvinkää
Aluejärjestö: Hyvinkään Partiotuki
Partiopiiri: Uudenmaan Partiopiiri
Taustayhteisö: Hyvinkään seurakunta
Toimipaikat
Kolo: Pappilankatu 26, 05800 Hyvinkää/Hämeenkatu 16, 05800 Hyvinkää
Varasto: Yli-Anttilantie 3, 05830 Hyvinkää
Tunnukset
Huivi
Puna-vihreä huivi ja takana HN-logo
Partiopaita
Sininen
Tunnus
HN Logo.jpg
Linkit
http://www.nummenpojat.com
Facebook


Hyvinkään Nummenpojat (HN) on Hyvinkään vanhin lippukunta. HN on myös yksi Suomen vanhimmista lippukunnista. Tällä hetkellä Nummenpojat on Hyvinkään ainoa poikalippukunta. Lippukunnan perusti Osmo Meriluoto vuonna 1924. Hyvinkään Nummenpojilla on kolo seurakuntakeskuksessa Lisäksi kokoontumisia pidetään Viertolan sekä Vehkojan seurakuntakeskuksen partiokoloilla. Lippukunnalla on myös varasto Vehkojalla. Vuonna 2017 lippukunnassa on kolme sudenpentulaumaa, kaksi seikkailijajoukkuetta, neljä tarpojavartiota, kaksi samoajavartiota sekä vaeltajavartio.

Historia

Partioliike saapui Hyvinkäälle alun perin jo vuonna 1910, mutta kuihtui pois saman vuoden aikana. Ensimmäinen partiolippukunta Hyvinkään Hirvet perustettiin Suomen Vapaan Partioryhmän edustajakokouksen yhteydessä 12 - 13.1.1924. Hirvet aloittivat toimintansa epävirallisesti jo syksyllä 1923 ja perustamispäivänä on jo 3 vartion vahvuinen. Lippukunnan johtajana toimi Osmo Meriluoto. Ensimmäisen oman kesäleirinsä lippukunta järjesti vuonna 1925. Vuonna 1926 lippukunta järjesti kesäleirin Suursaaressa, jonka jälkeen erimielisyydet lippukunnassa hajottivat lippukunnan syksyllä kahtia. Pieni joukko jäseniä muodosti uuden lippukunnan Susi-Veikot ja loppu lippukunta vaihtoi nimensä Hyvinkään Nummen Pojiksi. Nykyiseen kirjoitusasuunsa Hyvinkään Nummenpojat nimi vaihtui muutaman vuoden sisällä. Uuden nimen myötä päätettiin vaihtaa liittoakin ja Nummenpojat vaihtoi Suomen Vapaasta Partioryhmästä liittyen Suomen Partioliittoon vuonna 1927. Vuonna 1929 järjestettiin kesäleiri Sysmässä. Leiri kesti 5,5 viikkoa ja omasi oman postiosoitteen: Osmo Meriluoto, Sysmä, Suopelto, Nummen Poikien kesäleiri. Nummenpoikien huivin väri oli alun perin sini-harmaa. Anoimme liiton vaihdon jälkeen huiviksi sini-keltaista, mutta sitä ei hyväksytty. Anoimme uudelleen puna-vihreää ja se hyväksyttiin.

Uuden vuosikymmenen alussa oli Nummenpoikien jäsenmäärä kasvanut jo pitkälle toiselle sadalle. Vuonna 1930 lippukunta osallistui kansainväliselle leirille Kangasalla. Nummenpoikiin perustettiin torvisoittokunta vuonna 1933. Soittokunta niitti mainetta tulevina vuosina esiintyen useissa tapahtumissa. Se oli esimerkiksi vuonna 1935 järjestetyn Partiopoikaliiton kesäleirin virallinen soittokunta. 14 tammikuuta 1934 juhli Nummenpojat 10-vuotispäiväänsä Hyvinkään Yhteiskoululla. Vuonna 1936 lippukunta osallistui Eestin Partiopoikien suurleirille Haapsalussa. Lippukunnanjohtajan aina perustamisesta saakka toiminut Osmo Meriluoto muutti pois Hyvinkäältä Ouluun vuonna 1937. Uudeksi lippukunnanjohtajaksi valittiin Kaarlo Arosuo. Lippukunnanjohtaja vaihtui jälleen vuonna 1938. Uudeksi lippukunnanjohtajaksi valittiin Saul Weckström. Vuonna 1939 Nummenpojat järjestivät Piiripäivät Hyvinkäällä. Sodan alkaessa lippukunnan toiminta supistui huomattavasti. Lippukunnan jäsenet toimivat väestönsuojelussa, palokunnassa ja suojeluskunnassa.

1940-luvun alkupuolella lippukunnan toimintaa vaikeutti käynnissä oleva sota ja oman kerhohuoneen puutos. Lippukunta kuitenkin toimi koko talvisodan ajan. Kesäkuun 15. päivänä 1941, 10 päivää ennen jatkosodan alkua lippukuntamme perustaja Osmo Meriluoto sai surmansa lento-onnettomuudessa Hyvinkään lentokentän läheisyydessä. Meriluoto oli harjoittelemassa syöksykäännöksiä ja taisteluimmelmanneja VL Pyry harjoitushävittäjällä PY-3. Meriluoto aloitti noin 500 metristä selkäsyöksyn joka ei onnistunut ja kone iskeytyi pyrstöään myöten suohon. Lentäjä sai surmansa välittömästi. Nykyisin putoamispaikalla on muistokivi, jolla järjestetään itsenäisyyspäivää edeltävällä viikolla lippukunnan lupauksenantojuhla. Lippukunnan ryhmät toimivat sodankin aikana valmistaen esimerkiksi leikkikaluja ja lahjoja seurakunnalle ja edelleen köyhille perheille jaettaviksi. Vuonna 1944 käytännössä kaikki lippukunnan johtajat olivat sidottuna täysin sotaan, joka esti lippukunnan toiminnan. Nummenpoikien riveistä kaatui jatkosodassa 30 sankarivainajaa. Lippukunta oli sotavuosina vahvasti mukana myös viemässä suruviestiä kaatuneiden jäsentensä perheille. Sodan päätyttyä alkoi lippukunnan toiminta jälleen palautua ennalleen. Uudeksi lippukunnanjohtajaksi valittiin vuonna 1945 Aaro Hakala. 1948 vaihtui jälleen lippukunnanjohtaja, uudeksi johtajaksi valittiin Eero Koski.

Kuullun tiedon perusteella tiedämme Nummenpojilla olleen aktiivistakin toimintaa 50-luvulla, mutta 60-luku on täysin pimennossa.Lippukunnan historian pitkäaikaisin lippukunnanjohtaja Aulis ”Aukki” Savioja aloitti lippukunnanjohtajana vuonna 1973. Aukki luotsasi Nummenpoikia aina 90-luvun alkuun saakka. Aukin aikana lippukunnan toiminta oli hyvin aktiivista, jäsenmäärän käydessä parhaimmillaan 200 jäsenen tietämillä ja ollen yleensäkin paljon 100 paremmalla puolella. 1990-luvun loppupuolisko oli lippukunnassa muutoksen aikaa. Lippukunnanjohtajat vaihtuivat lähes vuosittain ja toiminta kutistui kutistumistaan. Vuoden 2001 lippukunnassa toimi vain muutama johtaja.

Nummenpoikien uuden tulemisen aloitti Jarkko Siekkinen 2000-luvun alkupuolella. Hyvinkäälle muuttanut Jarkko päätti nostaa maineikkaan lippukunnan takaisin kukoistukseen. Jäseniä oli jäljellä parikymmentä ja hekin kaikki aikuisia johtajia. Vuonna 2005 Jarkon siirtyessä syrjään lippukunnanjohtajan paikalta oli Nummenpojat kasvanut kahden lauman ja yhden vartion lippukunnaksi. Lippukunnanjohtaja Samuli Vuokila astui lippukunnan johtoon vuonna 2007. Vuosikymmenen vaihteessa Samulin siipien alla lippukunta kasvoi 44 sudenpentuun, 14 seikkailijaan, 7 tarpojaan, 1 samoajaan ja 24 aikuiseen aktiiviseen johtajaan. Passiiviset jäsenet mukaan laskien lippukunnan vahvuus ylitti 100 jäsenen maagisen rajan. Yhtenä merkittävänä tekijänä kasvua nopeutti aikuisten innostuminen partiotoiminnasta. Vuonna 2014 lippukunnanjohtajana toimii neljättä vuotta Juha Dahlman. Lippukunnan jäsenmäärä lähenee 150:ttä ja lähes kaikki jäsenet ovat aktiivisesti mukana viikkotoiminnassa. 12. tammikuuta 2014 lippukunta juhli 90-vuotisjuhlaansa Martin seurakuntakeskuksessa Hyvinkäällä.

Lippukunnanjohtajia

Hyvinkään Nummenpoikien lippukunnanjohtajina ovat toimineet mm. Osmo Meriluoto sekä Aulis Savioja. Tällä hetkellä LPKJ on Aarno "Arska" Glad. Lippukunnanjohtajat järjestyksessä:

  • Osmo Meriluoto 1924-1937
  • Kaarlo Arosuo 1937-1938
  • Saul Weckströ 1938-1945
  • Aaro Hakala 1945-1948
  • Eero Koski 1948-?
  • Aulis "Aukki" Savioja 1973-1990
  • Kalle Tomi
  • Jarkko Siekkinen 2002-2006
  • Petri Vähä-Antila 2006-2007
  • Samuli Vuokila 2007-2011
  • Juha "Dalle" Dahlman 2011-2015
  • Risto "Rike" Kiiskinen 2015-2017
  • Aarno "Arska" Glad 2017-

Apulaislippukunnanjohtajat

  • Sami Eskelinen, 2002-2008
  • Juha "Dalle" Dahlman 2010-2011
  • Sanna Laakkonen 2011-2014
  • Aki Tolvanen 2014-2017
  • Katri Kangas-Pusa 2017-

Vuoden Nummenpoika

Vuoden Nummenpoika -palkinto on partiolippukunta Hyvinkään Nummenpoikien vuosittain myöntämä kunnianosoitus parhaiten Nummenpoika-henkeä toteuttaneelle henkilölle.

Palkinto koostuu kahdesta osasta: Vuoden Nummenpoika -pystistä ja Vuoden Nummenpoika -osmonsolmusta. Lippukunnan kololla säilytettävään Vuoden Nummenpoika -pystiin kaiverretaan saajan nimi ja vuosiluku. Vuoden Nummenpojalle annetaan lippukunnan värejä mukaileva josefiinansolmu, jota ainoastaan Vuoden Nummenpojat ovat oikeutettuja kantamaan huivissaan aina palkinnon saannin jälkeen. Vuoden Nummenpoika -josefiinansolmun kanssa ei huivissa kanneta muita huiviholkkeja, kuin nahkaista Gilwell-punosta. Silloin kun huivissa ovat sekä Vuoden Nummenpoika että nahkainen woggle, on Vuoden Nummenpoika -josefiinansolmu aina ylimmäisenä. Seuraavan Vuoden Nummenpojan valitsee aina edellinen Vuoden Nummenpoika.

Palkinnon saaneet järjestyksessä:

  • Juha "Dalle" Dahlman, 2010
  • Kalle Tomi, 2011
  • Risto "Rike" Kiiskinen, 2012
  • Oskari Tolvanen, 2013
  • Terttu Juntti, 2014
  • Aki Tolvanen, 2015
  • Aarno Glad, 2016
  • Onni Pusa, 2017


Uudenmaan Partiopiiri

Piiri uusimaa.gif

Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit

Alueet

Hiidenalue-Lohja | Kaakkuri | Kerava-Sipoo | Lappa-Porvoo | Länsirannikko | Nurmijärvi-Hyvinkää | Tuusula-Mäntsälä

Aluejärjestöt

Hyvinkään Partiotuki | Karkkilan Partiotuki | Lohjan Partiotuki

Lippukunnat

Ankkuripartio | Artjärven Eränkävijät | Eräalpakat | Eräkamut | Haarajoen Törmän Tähystäjät | Hangon Meripartio – Hangö Sjöscouter | Hangon Meriversot | Hiiden Hittavaiset | Hiidenveden Samoojat | Hyvinkään Metsätytöt | Hyvinkään Miilupartio | Hyvinkään Nummenpojat | Hyökäpartio | Inkoon Samoilijat | Jaalan Jalopeurat | Jokipartio | Jukolan Veljet ja Siskot | Järvenpään Metsänkävijät | Järvenpään Scoutit - Järvenpää Scouts | Kalevan Kipunat | Kantvikin Tulentekijät | Karkkilan Partioveikot | Kellokontiot | Keravan Korvenpojat | Kiehiset | Kirkkonummen Metsänkävijät | Kirnun Kiertäjät | Klapaset | Kuninkaantien Kipinät | Kuusankosken Metsänkävijät | Kuusankosken Partiotytöt | Lahelan Palokärjet | Lapinjärven Peurat | Lepsämän Partio | Linnajoen Partiolaiset | Lohjan Eräveikot | Lohjan Nummitytöt | Lohjanjärven Loiske | Martin Partio | Meripartio Porvoon Pooki | Muijalan Menninkäiset | Mäntsälän Metsäkävyt | Nummelan Tuulenkävijät | Nummen Samoojat | Paijalan Peurat | Polaris | Pornaisten Solmu | Porvoon Metsänkävijät | Porvoon Polunlöytäjät | Porvoon Scoutit - Porvoo Scouts | Pukkilan Partio | Puskapartiolaiset | Raaseporin Rautamyrtit | Rajamäen Metsänkävijät | Rajan Reippaat | Raudanreippaat | Röykän Metsänkävijät | Sammatin Solmut | Sammon Takojat | Savion Suvisiskot | Sipoon Hukat | Siuntion Koskikarat | Tolkkisten Eräketut | Tuuspartio | Upinniemen Merisissit | Valkealan Kolmisoihtu | Valontuojat | Veikkolan Eräveikot ja –haltiat | Vihterä | Virkkalan Tulentekijät | Vivamon Virittäjät | Westendin Metsänkävijät