Ero sivun ”Ilmari Vainio” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 16: Rivi 16:
'''Charles Edouard Ilmari ''"Iso-Hukka"'' Vainio''' (käyttänyt myös kirjoitusmuotoa Wainio) oli Suomen Metsänkävijöiden perustaja. Hän toimi tullinhoitajana (tullihallituksen kamreeri), minkä vuoksi hän matkusteli eri puolilla maata. Matkoillaan hän perusti Metsänkävijälippukuntia ja kirjoitti näytelmiä. Iso-Hukan aikaansaannosta ovat metsänkävijöiden sinivalkoiset huivit ja Metsänkävijämerkki.
'''Charles Edouard Ilmari ''"Iso-Hukka"'' Vainio''' (käyttänyt myös kirjoitusmuotoa Wainio) oli Suomen Metsänkävijöiden perustaja. Hän toimi tullinhoitajana (tullihallituksen kamreeri), minkä vuoksi hän matkusteli eri puolilla maata. Matkoillaan hän perusti Metsänkävijälippukuntia ja kirjoitti näytelmiä. Iso-Hukan aikaansaannosta ovat metsänkävijöiden sinivalkoiset huivit ja Metsänkävijämerkki.


Iso-Hukka korosti vakaumuksellisuutta yli tunnustuksellisuuden. Tämän takia häntä pidetään ns. [[Baden-Powelilaisen partiofilosofi]]an oppi-isänä Suomessa.
Iso-Hukka korosti vakaumuksellisuutta yli tunnustuksellisuuden. Tämän takia häntä pidetään ns. [[Partiofilosofia|Baden-Powelilaisen partiofilosofi]]an oppi-isänä Suomessa.


==Toiminta partion ulkopuolella==
==Toiminta partion ulkopuolella==

Versio 10. helmikuuta 2009 kello 11.45

Sume logo.pngTämä artikkeli on osa Suomen Metsänkävijöiden historiaa
Charles Edouard Ilmari "Iso-Hukka" Vainio
S. 19. marraskuuta 1892 (Helsinki)
K. 1. joulukuuta 1955 (Turku)
Lippukunnat
Helsingin Metsänkävijät
Joensuun Metsänkävijät
Turun Metsänkävijät
Tornion Metsänkävijät
Tärkeimmät tehtävät
Suomen Metsänkävijöiden perustaja
Suomalaisen Partiopoikaliiton johtaja (19531954)

Charles Edouard Ilmari "Iso-Hukka" Vainio (käyttänyt myös kirjoitusmuotoa Wainio) oli Suomen Metsänkävijöiden perustaja. Hän toimi tullinhoitajana (tullihallituksen kamreeri), minkä vuoksi hän matkusteli eri puolilla maata. Matkoillaan hän perusti Metsänkävijälippukuntia ja kirjoitti näytelmiä. Iso-Hukan aikaansaannosta ovat metsänkävijöiden sinivalkoiset huivit ja Metsänkävijämerkki.

Iso-Hukka korosti vakaumuksellisuutta yli tunnustuksellisuuden. Tämän takia häntä pidetään ns. Baden-Powelilaisen partiofilosofian oppi-isänä Suomessa.

Toiminta partion ulkopuolella

Iso-Hukka toimi kuvittajana, lavastajana ja oppikoulun opettaja. Hän oli myös yksi maamme varhaisimmista sarjakuvantekijöistä.

Tehtävät

Kunnianosoitukset partiossa

Muut kunnianosoitukset

Julkaisut

  • Lasten maailmasta, 1912. (kuvitus)
  • Jorva ja Tannu ennenmuinoin, 1912 (kuvitus ja teksti). Voidaan pitää ensimmäisenä suomalaisena tieteissarjakuvana.
  • Professori Itikaisen tutkimusretki, 1911 WSOY (kuvitus ja teksti). Ensimmäinen kotimainen sarjakuvakirja.
  • Partiopoikain käsikirja, Helsinki 1923, Otava
  • Partiolaisen jäsen- ja merkintäkirja, Helsinki 1923
  • Sydämen avain(satunäytelmä, teksti ja kuvitus) 1953. Näytelmän ensiesitys oli 1928 ja balettina se ilmestyi 1953

Lähteet

  • Matti Luokola. Artikkeli: "Mänkijät - henkinen partiopiiri" lehdessä Partiojohtaja 1/1988
  • Matti Luokola. Artikkeli: "Suomen metsänkävijät henkinen partiopiiri" kirjassa Helsingin Metsänkävijöiden 75-vuotisjulkaisu, 1992
  • http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_Vainio
  • Turun Metsänkävijät. Lehti: Mänkijä 4/1990
  • Heikki Hakala (toim). Pojat partiossa - Pääkaupunkiseudun partiopoikatoiminnan historia. Tammi 1994. ISBN 951-31-0380-3