Ero sivun ”Joensuun Partiolaiset” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 48: Rivi 48:
Leiriläiset majoittuivat 20 hengen kylissä. Leirin ohjelmassa oli harrastusteemoja (mm. puheilmaisu, valokuvaus, ensiapu, erätaidot ja meripartio) ja erilaisia kursseja, jotka olivat leiriläisten vapaasti valittavissa. Saman ohjelman valinneet leiriläiset muodostivat yhden kylän. Leiri oli jaettu 4 alaleiriin eli ilmansuuntien mukaan nimettyihin tuuliin. Aiemmilla leireillä kaikki leirijärjestelyt oli hoidettu naisvoimin, mutta Enon leirillä järjestelyissä oli ensimmäistä kertaa myös miehiä ja poikia. (Marko Paavilainen: Aina valmiina - partioliike Suomessa 1910-2010, 371).
Leiriläiset majoittuivat 20 hengen kylissä. Leirin ohjelmassa oli harrastusteemoja (mm. puheilmaisu, valokuvaus, ensiapu, erätaidot ja meripartio) ja erilaisia kursseja, jotka olivat leiriläisten vapaasti valittavissa. Saman ohjelman valinneet leiriläiset muodostivat yhden kylän. Leiri oli jaettu 4 alaleiriin eli ilmansuuntien mukaan nimettyihin tuuliin. Aiemmilla leireillä kaikki leirijärjestelyt oli hoidettu naisvoimin, mutta Enon leirillä järjestelyissä oli ensimmäistä kertaa myös miehiä ja poikia. (Marko Paavilainen: Aina valmiina - partioliike Suomessa 1910-2010, 371).


{{tynkä/Pohjois-Karjala}}


[[luokka:Pohjois-Karjalan Partiolaiset]]
[[luokka:Pohjois-Karjalan Partiolaiset]]
[[luokka:Järvi-Suomen Partiolaiset]]
[[luokka:Järvi-Suomen Partiolaiset]]
[[Luokka:Aluejärjestöt]]
[[Luokka:Aluejärjestöt]]

Versio 7. syyskuuta 2011 kello 09.45

Joensuun Partiolaiset on Joensuun alueella toimivien 15 lippukunnan aluejärjestö. Jäseniä näissä lippukunnissa on yhteensä n. 500 partiolaista. Aluejärjestö on perustettu 7.3.1991 kuuden paikallisen lippukunnan voimin.

JoPa0010 ilman ääriviivoja.JPG

Aluejärjestö tuottaa palveluja kaikille kaupungin alueen lippukunnille. Aluejärjestön tarkoituksena on toimia paikallisten partiolippukuntien yhdyssiteenä sekä tukea ja edistää paikkakunnalla suoritettavaa partiotyötä. Aluejärjestö pyrkii toteuttamaan tarkoitustaan partiokasvatuksen muodoin järjestämällä kokouksia, kursseja ja muita koulutustilaisuuksia, leirejä, retkiä sekä kilpailuja.

Joensuun Partiolaiset ry:n työntekijänä toimii piirin työntekijä, jonka toimipaikkana on partiotoimisto.


Yhteystiedot


Toiminta

Joensuun Partiolaiset järjestää kahdesti vuodessa tarpojavartiota ohjaaville samoaja -ikäisille tarkoitettua ryhmänohjaajakoulutusta eli ROKin. Myös ensiapukoulutusta tarjotaan kysynnän mukaan.

Ohjelmatoimintaa tarjotaan yhteisten talvi- ja kesäleirien, retkien ja nuotioiltojen muodossa. Myös yhteistä varainhankintaa toteutetaan paketoimalla joululahjoja paikallisessa kauppakeskuksessa.


Jäsenet

Varsinaiset jäsenlippukunnat

Kannatusjäsenet


Partiotoimintaa Joensuussa

Partiotoiminta alkoi Joensuussa 1910-luvulla, kun ensimmäinen lippukunta aloitti toimintansa osana Joensuun Klassillisen Lyseon opetus- ja harrastustoimintaa (Marko Paavilainen: Aina valmiina - partioliike Suomessa 1910-2010, 34).

Vuonna 1938 poikalippukuntia Joensuussa toimi 2 kpl ja tyttölippukuntia 2 kpl. (Marko Paavilainen: Aina valmiina - partioliike Suomessa 1910-2010, 204).

Vuonna 1970 Suomen Partiotyttöjärjestö (SPTJ) järjesti järjestyksessään 3. Neljäntuulen leirinsä Enossa, jolle osallistui 800 partiotyttöä johtajanaan toimi Ritva Jussila. Leiri oli tarkoitettu 15-21 -vuotiaille tarpojaikäisille (nyk. vaeltajat) ja partiojohtajille. Ulkomaalaisten leiriläisten osuus oli suuri, jolloin pystyttiin tarjoamaan kansainvälinen kokemus kotimaassa ulkomaanmatkaa edullisemmin.

Leiriläiset majoittuivat 20 hengen kylissä. Leirin ohjelmassa oli harrastusteemoja (mm. puheilmaisu, valokuvaus, ensiapu, erätaidot ja meripartio) ja erilaisia kursseja, jotka olivat leiriläisten vapaasti valittavissa. Saman ohjelman valinneet leiriläiset muodostivat yhden kylän. Leiri oli jaettu 4 alaleiriin eli ilmansuuntien mukaan nimettyihin tuuliin. Aiemmilla leireillä kaikki leirijärjestelyt oli hoidettu naisvoimin, mutta Enon leirillä järjestelyissä oli ensimmäistä kertaa myös miehiä ja poikia. (Marko Paavilainen: Aina valmiina - partioliike Suomessa 1910-2010, 371).