Joensuun Partiolaiset
Joensuun Partiolaiset on Joensuun alueella toimivien 15 lippukunnan aluejärjestö. Jäseniä näissä lippukunnissa on yhteensä n. 500 partiolaista. Aluejärjestö on perustettu 7.3.1991 kuuden paikallisen lippukunnan voimin.
Aluejärjestö tuottaa palveluja kaikille kaupungin alueen lippukunnille, mutta äänioikeus on vain varsinaisilla jäsenillä. Aluejärjestön tarkoituksena on toimia paikallisten partiolippukuntien yhdyssiteenä sekä tukea ja edistää paikkakunnalla suoritettavaa partiotyötä. Aluejärjestö pyrkii toteuttamaan tarkoitustaan partiokasvatuksen muodoin järjestämällä kokouksia, kursseja ja muita koulutustilaisuuksia, leirejä, retkiä sekä kilpailuja.
Joensuun Partiolaiset ry:n työntekijänä toimii piirin työntekijä, jonka toimipaikkana on partiotoimisto.
Yhteystiedot
- Joensuun Partiolaisten nettisivut löytyvät osoitteesta http://joensuunpartiolaiset.blogspot.com/
- Joensuun Partiolaisten ryhmä Facebookissa http://www.facebook.com/home.php#!/group.php?gid=97420197319
Varsinaiset jäsenlippukunnat
- Joensuun Eräsissit ry
- Joensuun Haka-Versot ry
- Joensuun Metsänkävijät ry
- Jokisuun Kipparit ry
- Karjalan Tytöt ry
- Pielisensuun Samoojat ry
- Rantakylän Rämpijät ry
- Tikkamäen Tikkatytöt ry
Kannatusjäsenet
- Karjalan Korvenkävijät ry
- Karjalan Näreennakertajat ry
- Kiihtelyksen Nuotiosissit ry (Kiihtelysvaara)
- Noljakan Niemenkiertäjät ry
- Pyhäselän Eräsotkat ry (Pyhäselkä)
- Vaarojen Siskot ja Veikot ry (Eno)
- Vaaran Veljet ja Siskot ry (Tuupovaara)
Partiotoimintaa Joensuussa
Partiotoiminta alkoi Joensuussa 1910-luvulla, kun ensimmäinen lippukunta aloitti toimintansa osana Joensuun Klassillisen Lyseon opetus- ja harrastustoimintaa (Marko Paavilainen: Aina valmiina - partioliike Suomessa 1910-2010, 34).
Vuonna 1938 poikalippukuntia Joensuussa toimi 2 kpl ja tyttölippukuntia 2 kpl. (Marko Paavilainen: Aina valmiina - partioliike Suomessa 1910-2010, 204).
Vuonna 1970 Suomen Partiotyttöliitto (SPTL) järjesti järjestyksessään 3. Neljäntuulen leirinsä Enossa, jolle osallistui 800 partiotyttöä johtajanaan toimi Ritva Jussila. Leiri oli tarkoitettu 15-21 -vuotiaille tarpojaikäisille (nyk. vaeltajat) ja partiojohtajille. Ulkomaalaisten leiriläisten osuus oli suuri, jolloin pystyttiin tarjoamaan kansainvälinen kokemus kotimaassa ulkomaanmatkaa edullisemmin.
Leiriläiset majoittuivat 20 hengen kylissä. Leirin ohjelmassa oli harrastusteemoja (mm. puheilmaisu, valokuvaus, ensiapu, erätaidot ja meripartio) ja erilaisia kursseja, jotka olivat leiriläisten vapaasti valittavissa. Saman ohjelman valinneet leiriläiset muodostivat yhden kylän. Leiri oli jaettu 4 alaleiriin eli ilmansuuntien mukaan nimettyihin tuuliin. Aiemmilla leireillä kaikki leirijärjestelyt oli hoidettu naisvoimin, mutta Enon leirillä järjestelyissä oli ensimmäistä kertaa myös miehiä ja poikia. (Marko Paavilainen: Aina valmiina - partioliike Suomessa 1910-2010, 371).
