Ero sivun ”Käppäräpartio” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (fix)
p (+väli)
Rivi 86: Rivi 86:


===Lippukunnan ansiomerkki===
===Lippukunnan ansiomerkki===
Lippukunnan vuosikokouksessa[[21. helmikuuta|21.2.]][[1980]] päätettiin, että Käppäräpartiolle suunnitellaan oma lippukuntamerkki. Merkin suunnitteli Arto Aro. Merkkejä on rautainen, pronssinen, hopeinen ja kultainen. Niitä myönnetään lippukunnassa toimiville johtajille johtajavuosien perusteella.
Lippukunnan vuosikokouksessa [[21. helmikuuta|21.2.]][[1980]] päätettiin, että Käppäräpartiolle suunnitellaan oma lippukuntamerkki. Merkin suunnitteli Arto Aro. Merkkejä on rautainen, pronssinen, hopeinen ja kultainen. Niitä myönnetään lippukunnassa toimiville johtajille johtajavuosien perusteella.


==Meripartiointi==
==Meripartiointi==

Versio 16. syyskuuta 2007 kello 15.46

Käppäräpartio ry
Perustiedot
Tyyppi: yhteislippukunta
Perustettu: 27. marraskuuta 1978
Jäsenmäärä: 108 henkilöä
Lyhenne: Käpa
Lehti: Käpynen
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Länsi-Pori
Alue: Pori
Partiopiiri: Satakunnan Partiolaiset
Taustayhteisö: Länsi-Porin seurakunta, Länsi-Porin Kristillinen Raittiuskilta ry
Toimipaikat
Kolo: Liinaharjantie 84 A ja Länsi-Porin kirkon alakerta
Kämppä: Preiviikinlahden rannalla
Varasto: Liinaharjantie 82
Vene: Kanootteja ja kaksi Scout 430 -jollaa
Tunnukset
Huivi
Sininen huivi, merkissä punainen avautunut männynkäpy eli käppärä
Kapa huivi.gif
Partiopaita
Sininen
Linkit
http://www.kapparapartio.net

Käppäräpartio ry on vuonna 1978 perustettu yhteislippukunta. Lippukunnan kotipaikkakunta on Pori ja toimialue Länsi-Pori. Jäseniä lippukunnassa on 108 (2006), joista 80 osallistuu viikottaiseen aktiivitoimintaan.

Tilat

Kolo, Liinaharjantie 84 A

Partiokolo sijaitsee kerrostalon alakerran kerhohuoneessa Liinaharjassa. Kolo käsittää kaksi kokoontumishuonetta, eteisen, WC:n, siivouskomeron sekä johtajaneuvoston kokoontumishuoneen. Kololla kokoontuvat pääsääntöisesti arki-iltaisin vartiot. Vartioiden lisäksi kololla kokoontuvat lippukunnan vaeltajat ja lippukunnan johtajisto.

Kerrostaloryhmän takana sijaitsee Musan metsä, joka tarjoaa mahdollisuuden oleskella luonnossa aivan kolon välittömässä läheisyydessä. Tämän lisäksi läheisyydessä sijaitsee iso pelikenttä joka toimii talvella myös luistinratana.

Länsi-Porin kirkko, Liikastentie 28

Länsi-Porin kirkon alakerrassa sijaitsee myös kaksi koloa, joissa kokoontuvat sudenpennut. Kirkolla on sudenpentujen käytössä myös liikuntasali sekä takapihalla oleva kenttä.

Kämppä, Preiviikinlahti

Toukokuussa 1989 Käppäräpartio sai lahjoituksena kauan toivotun retkikämpän. Kämppä sijaitsee Preiviikinlahden rannalla ja se saatiin Lännen Erästäjiltä, jotka ovat rakentaneet kämpän 1955. Kämppä oli huonossa kunnossa ja vanhempainneuvoston johdolla kerättiin avustuksia kunnostusta varten. Talkoita pidettiin lukuisia ja lokakuussa 1990 kunnostettua kämppää esiteltiin avustaneiden liikeyritysten kutsuvieraille. Siitä asti kämppä onkin ollut vartioiden ja laumojen ahkerassa käytössä.

Kämpän alueella on päärakennus, puuvaja, venevaja ja huussi. Pihalta löytyy kaivo, ja kämpällä on sähköt

Päärakennuksen muodostaa yhdistetty majoitus- ja keittiötila. Sänkypaikkoja sisällä on yhdeksälle hengelle. Ruuanlaittoa varten löytyy sähköliesi. Talvella kämppää lämmittää Porin Matti -kamiina. Tämän lisäksi päärakennukseen kuuluu puulämmitteinen sauna sekä pukuhuone, joihin on sisäänkäynti ulkokautta.

Kevättalvella 1994 lippukunnan kämpälle ostettiin upea hirsilaavu, jonka oli tehnyt Hannu Ruohonen. Laavulle kävi kuitenkin huonosti, sillä se paloi syksyllä 1997.

Historia

Lippukunnan synty

Lippukunnan historia juontaa juurensa aina 12.11.1959 asti, jolloin perustettiin Käppärän Tytöt ry -tyttölippukunta, joka toimi vireästi muutaman vuoden. Johtajien puutteessa lippukunnan toiminta kuitenkin sammui. Myös Tuorsniemessä oli ollut partiotoimintaa, lippukuntana Tuorsniemen Tiirat.

Käppäräpartion perustamisen pohjana oli keväällä 1978 muutama aktiivinen vanhempi Liinaharjasta. Alueella oli runsaasti nuoria, muttei mitään järjestettyä toimintaa heille. Yhteyttä otettiin Porin Partiolaiset ry:n partio-ohjaajaan ja selvisi, että Käppärän Tytöt ry voitaisiin herätellä takaisin toimintaan.

Uuden lippukunnan työnimeksi laitettiin Partiolippukunta Ruuki ja päätettiin, että uusi lippukunta on sekä tytöille, että pojille. Käppärän Tytöiltä lippukunta sai perinnöksi lipun, huivin sekä jonkin verran kalustoa, että rahaa. Lippukunnan perustajajäseninä olivat Irma ja Paavo Luukka sekä Regina Laeslahti.

Kokouksessa 27.11.1978 merkittiin pöytäkirjaan uusista säännöistä seuraavaa: lippukunnan nimeksi tulee Käppäräpartio ry, kyseessä on yhteislippukunta, jonka kotipaikka on Pori, kielenä suomi ja uskonnollisessa kasvatuksessa noudatetaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kutsumusta. Taustayhteisö Länsi-Porin raittiuskilta ry tuli perintönä Käppärän Tytöiltä. Sääntöjä piti tarkistaa senkin vuoksi, että valtakunnalliset tyttö- ja poikajärjestöt olivat vuonna 1972 yhdistyneet Suomen Partiolaiset ry:ksi.

Ensimmäiseksi lippukunnanjohtajaksi valittiin Irma Luukka, lippukunnan varajohtajaksi ja sihteeriksi Regina Laeslahti ja rahastonhoitajaksi Mirjami Vainio-Mattila. Laumajohtajiksi pojille saatiin Marja ja Elina Lilja, sudenpentutyttöjen laumanjohtajaksi lupautuivat Anne Rantanen ja Helena Mannonen. Myös tyttövartio saatiin toimimaan Anne Rairon ja Johanna Pursiheimon johdolla.

Toiminnan aloittaminen

Sudenpentujen toiminta alkoi 17.10.1978 ja Oravat-tyttövartion vähän sen jälkeen. Lippukunnan jäsenmäärä oli tuolloin 57. Kokoontumispaikaksi saatiin taloyhtiön kerhohuone Liinaharjantie 86 C. Lippukunnan toimintaan tarvittavien varojen saamiseksi pidettiin ensimmäiset joulumyyjäiset 9.12.1978 lippukunnan kololla.

Heti vuoden aluksi 7.1.1979 pidettiin lippukunnan lupauksenantotilaisuus Länsi-Porin kirkossa. Lupauksen antoi 31 partiolaista.

Välittömästi aloitettiin myös uusien vartion- ja laumanjohtajien kouluttaminen. Partiojohtajien peruskurssin suorittivat Irma Luukka ja Regina Laeslahti he myös osallistuivat lippukunnan johtamiskurssille samana syksynä.

Ensimmäisen vuoden toimintaan kuului mm. joulumyyjäiset, rusettiluistelutapahtuma ulkoseura Hapenhaukkaajien kanssa sekä tuohi- ja nahkatyökurssi.

Lippukunnan tunnukset

Lippukunta sai perintönä Käppärän Tytöiltä huivin sekä lipun.

Huivi

Huivissa takana on kuvattuna punainen avautunut männynkäpy, Satakunnan murteella Käppärä. Huivi on edelleenkin käytössä, ainoana muutoksena on painetun tunnuksen sijalle tullut kankainen ommeltava merkki.

Lippu

Myös perintönä saatu lippu palveli pitkään Käppäräpartiota, 20 vuoden ajan. Lipussa oli sinisellä pohjalla kolme männynoksaa ristissä toistensa päällä ja niistä riippui kolme punaista käppärää.

Uusi lippu otettiin käyttöön lippukunnan 20-vuotisjuhlissa. Lipun on suunnitellut Turkulainen partiojohtaja Visa Liippola. Uusi lippu on sininen ja neliönmuotoinen. Lipun keskellä on valkoinen mänty. Männyn mutkittelevat juuret ovat kiinnittyneet syvälle Suomen maaperään, ja sen oksat nousevat korkealle. Oksien välitä kuultaa sininen taivas. Puun sivuilla roikkuu kaksi käppärää.

Lippukunnan ansiomerkki

Lippukunnan vuosikokouksessa 21.2.1980 päätettiin, että Käppäräpartiolle suunnitellaan oma lippukuntamerkki. Merkin suunnitteli Arto Aro. Merkkejä on rautainen, pronssinen, hopeinen ja kultainen. Niitä myönnetään lippukunnassa toimiville johtajille johtajavuosien perusteella.

Meripartiointi

Toukokuussa 1989 vanhempainneuvoston isät kävivät Nuotiopoikien vajalla valamassa kanootteja lippukunnalle. Kiehisleirillä Ahlaisten Osalassa vietettiin uusien kanoottien kastajaisia. Kanoottien nimiksi tulivat Käpynen, Tyrsky, Ulpukka, Rautakirppu ja Lumme. Kanootit ovat olleet siitä lähtien ahkerassa melonnassa kesäleireillä ja retkillä. Syyskesällä 1989 lippukunnalle hankittiin kaksi Scout 430 -jollaa.

Linkkejä