Welcome to the ScoutWiki Network

Käppäräpartio

Kohteesta PartioWiki
Versio hetkellä 27. marraskuuta 2008 kello 06.01 – tehnyt Quaker (keskustelu | muokkaukset)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Käppäräpartio
Virallinen nimi
Käppäräpartio ry
Perustiedot
Tyyppi: Yhteislippukunta
Perustettu: 27. marraskuuta 1978
Jäsenmäärä: 124 henkilöä
Lyhenne: Käpa
Lehti: Käpynen
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Länsi-Pori
Kotikunta: Pori
Alue: Pori
Partiopiiri: Satakunnan Partiolaiset
Taustayhteisö: Länsi-Porin seurakunta, Länsi-Porin Kristillinen Raittiuskilta ry
Toimipaikat
Kolo: Liinaharjantie 84 A ja Länsi-Porin kirkon alakerta
Kämppä: Preiviikinlahden rannalla
Varasto: Liinaharjantie 82
Tunnukset
Huivi
Sininen huivi, huivimerkissä punainen avautunut männynkäpy eli käppärä
Kapa huivimerkki.png
Partiopaita
Sininen
Lippu
Lippu on sininen ja neliönmuotoinen ja sen keskellä on valkoinen mänty, jonka mutkittelevat juuret ovat kiinnittyneet syvälle Suomen maaperään, ja sen oksat nousevat korkealle. Oksien välitä kuultaa sininen taivas. Puun sivuilla roikkuu kaksi käppärää. Parillinen määrä käppäröitä eri puolilla puuta kuvaa sitä, että lippukunta on yhteislippukunta, ja käppäröiden auki oleminen sitä, että niiden siemenet, partiolaiset, ovat varisseet maasta ja levinneet maailmalle.
Kapa lippu.jpg
Tunnus
Käppäräpartio tunnus.svg
Linkit
http://www.kapparapartio.net

Käppäräpartio ry on vuonna 1978 perustettu yhteislippukunta. Lippukunnan kotipaikkakunta on Pori ja toimialue Länsi-Pori. Jäseniä lippukunnassa on 109 (2007), joista noin 80 osallistuu viikoittaiseen aktiivitoimintaan.

Tilat

Kolo, Liinaharjantie 84 A

Partiokolo sijaitsee kerrostalon alakerran kerhohuoneessa Liinaharjassa. Kolo käsittää kaksi kokoontumishuonetta, eteisen, WC:n, siivouskomeron sekä johtajaneuvoston kokoontumishuoneen. Kololla kokoontuvat pääsääntöisesti arki-iltaisin vartiot. Vartioiden lisäksi kololla kokoontuvat lippukunnan vaeltajat ja lippukunnan johtajisto.

Kerrostaloryhmän takana sijaitsee Musan metsä, joka tarjoaa mahdollisuuden oleskella luonnossa aivan kolon välittömässä läheisyydessä. Tämän lisäksi läheisyydessä sijaitsee iso pelikenttä joka toimii talvella myös luistinratana.

Länsi-Porin kirkko, Liikastentie 28

Länsi-Porin kirkon alakerrassa sijaitsee myös kaksi koloa, joissa kokoontuvat sudenpennut. Kirkolla on sudenpentujen käytössä myös liikuntasali sekä takapihalla oleva kenttä.

Kämppä, Preiviikinlahti

Toukokuussa 1989 Käppäräpartio sai lahjoituksena kauan toivotun retkikämpän. Kämppä sijaitsee Preiviikinlahden rannalla ja se saatiin Lännen Erästäjiltä, jotka ovat rakentaneet kämpän 1955. Kämppä oli huonossa kunnossa ja vanhempainneuvoston johdolla kerättiin avustuksia kunnostusta varten. Talkoita pidettiin lukuisia ja lokakuussa 1990 kunnostettua kämppää esiteltiin avustaneiden liikeyritysten kutsuvieraille. Siitä asti kämppä onkin ollut vartioiden ja laumojen ahkerassa käytössä.

Kämpän alueella on päärakennus, puuvaja, venevaja ja huussi. Pihalta löytyy kaivo, ja kämpällä on sähköt

Päärakennuksen muodostaa yhdistetty majoitus- ja keittiötila. Sänkypaikkoja sisällä on yhdeksälle hengelle. Ruuanlaittoa varten löytyy sähköliesi. Talvella kämppää lämmittää Porin Matti -kamiina. Tämän lisäksi päärakennukseen kuuluu puulämmitteinen sauna sekä pukuhuone, joihin on sisäänkäynti ulkokautta.

Kevättalvella 1994 lippukunnan kämpälle ostettiin upea hirsilaavu, jonka oli tehnyt Hannu Ruohonen. Laavulle kävi kuitenkin huonosti, sillä se paloi syksyllä 1997.

Lippukunnan kämpän saunaa on kunnostettu syksyllä 2007.

Historia

Lippukunnan synty

Lippukunnan historia juontaa juurensa aina 12.11.1959 asti, jolloin perustettiin Käppärän Tytöt ry -tyttölippukunta, joka toimi vireästi muutaman vuoden. Johtajien puutteessa lippukunnan toiminta kuitenkin sammui. Myös Tuorsniemessä oli ollut partiotoimintaa, lippukuntana Tuorsniemen Tiirat.

Käppäräpartion perustamisen pohjana oli keväällä 1978 muutama aktiivinen vanhempi Liinaharjasta. Alueella oli runsaasti nuoria, muttei mitään järjestettyä toimintaa heille. Yhteyttä otettiin Porin Partiolaiset ry:n partio-ohjaajaan ja selvisi, että Käppärän Tytöt ry voitaisiin herätellä takaisin toimintaan.

Uuden lippukunnan työnimeksi laitettiin Partiolippukunta Ruuki ja päätettiin, että uusi lippukunta on sekä tytöille, että pojille. Käppärän Tytöiltä lippukunta sai perinnöksi lipun, huivin sekä jonkin verran kalustoa, että rahaa. Lippukunnan perustajajäseninä olivat Irma ja Paavo Luukka sekä Regina Laeslahti.

Kokouksessa 27.11.1978 merkittiin pöytäkirjaan uusista säännöistä seuraavaa: lippukunnan nimeksi tulee Käppäräpartio ry, kyseessä on yhteislippukunta, jonka kotipaikka on Pori, kielenä suomi ja uskonnollisessa kasvatuksessa noudatetaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kutsumusta. Taustayhteisö Länsi-Porin raittiuskilta ry tuli perintönä Käppärän Tytöiltä. Sääntöjä piti tarkistaa senkin vuoksi, että valtakunnalliset tyttö- ja poikajärjestöt olivat vuonna 1972 yhdistyneet Suomen Partiolaiset ry:ksi.

Ensimmäiseksi lippukunnanjohtajaksi valittiin Irma Luukka, lippukunnan varajohtajaksi ja sihteeriksi Regina Laeslahti ja rahastonhoitajaksi Mirjami Vainio-Mattila. Laumajohtajiksi pojille saatiin Marja ja Elina Lilja, sudenpentutyttöjen laumanjohtajaksi lupautuivat Anne Rantanen ja Helena Mannonen. Myös tyttövartio saatiin toimimaan Anne Rairon ja Johanna Pursiheimon johdolla.

Toiminnan aloittaminen

Sudenpentujen toiminta alkoi 17.10.1978 ja Oravat-tyttövartion vähän sen jälkeen. Lippukunnan jäsenmäärä oli tuolloin 57. Kokoontumispaikaksi saatiin taloyhtiön kerhohuone Liinaharjantie 86 C. Lippukunnan toimintaan tarvittavien varojen saamiseksi pidettiin ensimmäiset joulumyyjäiset 9.12.1978 lippukunnan kololla.

Heti vuoden aluksi 7.1.1979 pidettiin lippukunnan lupauksenantotilaisuus Länsi-Porin kirkossa. Lupauksen antoi 31 partiolaista.

Välittömästi aloitettiin myös uusien vartion- ja laumanjohtajien kouluttaminen. Partiojohtajien peruskurssin suorittivat Irma Luukka ja Regina Laeslahti he myös osallistuivat lippukunnan johtamiskurssille samana syksynä.

Ensimmäisen vuoden toimintaan kuului mm. joulumyyjäiset, rusettiluistelutapahtuma ulkoseura Hapenhaukkaajien kanssa sekä tuohi- ja nahkatyökurssi.

Lippukunnanjohtajat

Lippukunnan tunnukset

Lippukunta sai perintönä Käppärän Tytöiltä huivin sekä lipun.

Huivi

Huivissa takana on kuvattuna punainen avautunut männynkäpy, Satakunnan murteella Käppärä. Huivi on edelleenkin käytössä, ainoana muutoksena on painetun tunnuksen sijalle tullut kankainen ommeltava merkki.

Lippu

Myös perintönä saatu lippu palveli pitkään Käppäräpartiota, 20 vuoden ajan. Lipussa oli sinisellä pohjalla kolme männynoksaa ristissä toistensa päällä ja niistä riippui kolme punaista käppärää.

Uusi lippu otettiin käyttöön lippukunnan 20-vuotisjuhlissa. Lipun on suunnitellut Turkulainen partiojohtaja Visa Liippola. Uusi lippu on sininen ja neliönmuotoinen. Lipun keskellä on valkoinen mänty. Männyn mutkittelevat juuret ovat kiinnittyneet syvälle Suomen maaperään, ja sen oksat nousevat korkealle. Oksien välitä kuultaa sininen taivas. Puun sivuilla roikkuu kaksi käppärää. Parillinen määrä käppäröitä eri puolilla puuta kuvaa sitä, että lippukunta on yhteislippukunta, ja käppäröiden auki oleminen sitä, että niiden siemenet, partiolaiset, ovat varisseet maasta ja levinneet maailmalle.

Lippukuntamerkki

Lippukunnan vuosikokouksessa 21.2.1980 päätettiin, että Käppäräpartiolle suunnitellaan oma lippukuntamerkki. Merkin suunnitteli Arto Aro.

Lippukunnan ansiomerkit

Käppäräpartio ry:n ansiomerkkijärjestelmän tavoitteena on lippukunnan toiminnassa aktiivisesti mukana olleiden partiolaisten ja partiotyön ystävien arvokkaan työn huomioon ottaminen. Ansiomerkki on tarkoitettu jaettavaksi toiminnasya lippukunnan hyväksi.

Ansiomerkin jakamisesta päättää lippukunnanjohtaja, lippukunnanjohtajan apulainen ja partiojohtaja kustakin ikäkausiryhmästä.

Ansiomerkin aiheena on lippukunnan tunnus eli avautunut männynkäpy, käppärä. Merkin korkeus on 25mm ja leveys 22mm ja se on kärjellään seisova kolmio. Rautainen ansiomerkki on kokonaan pronssinen. Muuten männynkäpykuvio on luokan mukaan joko pronssinen, hopeioita tai kullattu sinisellä pohjalla.

Merkin suunnittelija on kultaseppä Raimo Helkelä, ja merkkiä valmistetaan Raumalla kultasepänliike Helkelä Ky:ssä, jossa säilytetään merkkistanssia.

Rautainen ansiomerkki

Rautainen ansiomerkki voidaan myöntää vartioikäiselle partiolaiselle, joka on toiminut vähintään kolme vuotta uskollisesti ja aktiivisesti lippukunnassa. Rautainen ansiomerkkejä kuitenkin myönnetään pääasiallisesti vähintään vuoden johtajana toimineille.

Rautaisia ansiomerkkejä on jaettu tähän mennessä 123 kappaletta.

Pronssinen ansiomerkki

Pronssinen ansiomerkki voidaan myöntää partiolaiselle, joka on toiminut partiossa vähintään viisi vuotta ja on vastuullisessa tehtävässä lippukunnassa.

Pronssinen ansiomerkki voidaan myöntää partiotoiminnan ystävälle tai tukijalle, joka on tehnyt palveluksia lippukunnalle.

Lippukunnan pronssisia ansiomerkkejä on jaettu tähän mennessä 37 kappaletta.

Hopeinen ansiomerkki

Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää lippukunnan jäsenelle, joka on vähintään kymmenen vuotta ansiokkaasti toiminut lippukunnan partiojohtajana.

Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää partiotoiminnan ystävälle tai tukijalle, joka on pitkäaikaisesti tukenut lippukunnan toimintaa.

Lippukunnan hopeisia ansiomerkkejä on jaettu tähän mennessä neljä kappaletta.

Kultainen ansiomerkki

Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää lippukunnan jäsenelle, joka on vähintään 15 vuotta toiminut lippukunnan aktiivisena partiojohtajana.

Lippukunnan kultaisia ansiomerkkejä on jaettu tähän mennessä kolme kappaletta.

Muut ansiomerkit

Pöytästandaari

Lippukunnan pöytästandaareja on jaettu tähän mennessä kahdeksan kappaletta, joista kaksi on mennyt yhdessä kahdelle henkilölle, ja joista neljä on mennyt eri yhdistyksille.

Hopeariipus

Hopeariipuksia on jaettu tähän mennessä 24 kappaletta.

Meripartiointi

Toukokuussa 1989 vanhempainneuvoston isät kävivät Nuotiopoikien vajalla valamassa kanootteja lippukunnalle. Kiehisleirillä Ahlaisten Osalassa vietettiin uusien kanoottien kastajaisia. Kanoottien nimiksi tulivat Käpynen, Lumme, Rantakirppu, Tyrsky ja Ulpukka. Kahdeksantoista vuoden jälkeen kanootit hiottiin, paikattiin ja maalattiin uudelleen keväällä 2007. Syyskesällä 1989 lippukunnalle hankittiin kaksi Scout 430 -jollaa. Lippukunnalla on myös yksi punainen optimistijolla, Repetteri.

Linkkejä

Lähteet