Welcome to the ScoutWiki Network

Kaarinan Ristiritarit

Kohteesta PartioWiki
Versio hetkellä 12. syyskuuta 2007 kello 22.36 – tehnyt Hiiliz (keskustelu | muokkaukset) (-minkki+majava)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaarinan Ristiritarit
Perustiedot
Perustettu: 1950
Jäsenmäärä: n. 100 henkeä
Lyhenne: KRR
Sisarlippukunta: Kaarinan Sädetytöt
Alue
Toiminta-alue: Turku/Nummenmäki-Hannunniittu
Partiopiiri: Varsinais-Suomen Partiopiiri
Ryhmittymä: Kaarinan Kymmenykset
Taustayhteisö: Turun Katariinansrk, Ritarikilta ry ja Hannunniitun Partioäidit
Toimipaikat
Nummen Kolo: Katariinan Kirkon kupeessa, Papinkatu 2
Hannunniitun Kolo: Hannunniitun SRK-talon alakerta
Kämppä: Takkula, Mynämäki
Leirisaari: Riddarskär, Iniö
Tunnukset
Huivi: sininen
Huivi:
Ristiritarien huivi
Partiopaita: ruskea
Lippu: Kaarinan Ristiritarit-lippu.gif
Kotisivut
www.kaarinanristiritarit.fi

Kaarinan Ristiritarit (KRR) on turkulainen 1950 perustettu keskisuuri poikalippukunta.


Historia

Perustettu: Lippukunta on perustettu vastaamaan silloisen Kaarinan Seurakunnan partiopoikatoiminnasta 1950. Perustajana ja ensimmäisenä lippukunnanjohtajana toimi Martti Parvio.

Lippu: Lippukunnan lippu vihittiin käyttöön 1958. Sen on suunnitellut Kaj Puumalainen ja ommellut Olga Wikström, jonka runosta tehtiin myös lipulle laulu. Lipun symboli on väkipyörä, keskiaikainen teloitusväline, jolla Pyhä Katariina surmattiin. Lippukunnan ensimmäinen lippu on arkistoitu ja uusi, uljaampi lippu näki päivänvalon vuonna 2000.

Huivin vihkiristi on keskiaikainen ritarisymboli ja mm. Pyhän Katariinan kirkon (entinen Kaarinan kirkko) seinistä löytyvä vihkisymboli, jolla piispa vihki kirkon aikoinaan käyttöön.

Lippukunta käsitti aluksi kolme poikaosastoa (Nummen, Littoisen ja Rantakulman osastot). Kaarinan Ristiritarit eriytyi kolmeksi lippukunnaksi 1963, jolloin Nummen osasto jäi Kaarinan Ristiritarit -nimiseksi. Myös Kaarinan Sädetytöt jakautui kolmeksi lippukunnaksi samana vuonna. Syy jakautumiseen oli liian suureksi kasvanut lippukunta, jota oli vaikea hallita. Myös halu muodostaa omat lippukunnat Littoisiin ja Rantakulmalle oli suuri. Littoisten osastosta tuli Mustavuoren Sissit ja Rantakulman osastosta Kuusiston Linnanyrjänät. Jakautumisten myötä Kaarinan alueelle syntyi lippukuntien yhteistyöverkosto nimeltään Kaarinan Kymmenykset, joka on ollut vahvana pohjana nykymuotoiselle aluetyölle.

Lippukunnan suojeluspyhimys on Pyhä Katariina.

Kiparluodon leiripaikka oli käytössä vuosina 1966-87, nykyään lippukunnan omat kesäleirit pidetään Riddarskärin leirisaaressa, Iniössä.

Vuonna 2000 lippukunta rekisteröityi Partiopoikalippukunta Kaarinan Ristiritarit Ry:ksi.

Ryhmät

Lippukunnassa toimii sudenpentulaumoja, joiden nimi on monikkomuotoinen, esim. Haukat, Näädät...

Lippukunnan vartioilla on perinnenimet, jotka ovat yksikkömuotoisia. Mahdollisia nimiä ovat ainakin Ilves, Kotka, Susi, Karhu, Majava ja Ahma.

Lippukunnan vaeltajaryhmiä on ollut vaihtelevasti. 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa tunnettiin ainakin Köyhät Ritarit -niminen ryhmittymä. Vuonna 2007 lippukunnassa aloitti uusi vaeltajaryhmä.

Taustayhteisöt

Taustayhteisöt: Turun Katariinanseurakunta, Ritarikilta ry ja Hannunniitun Partioäidit

Kuuluu Varsinais-Suomen Partiopiiriin

Kämppä

Ritarikilta ry:n omistama ja ylläpitämä metsätontti sekä partiokämppä Mynämäen Takkulassa valmistui 1985. Kamppää laajennettiin 1993.

Mökissä on erillinen kämppäpuoli, jossa on nukkumalaveri ja kaasuliedellä varustettu keittiö. Toisella puolella on ns. saunapuoli, jossa on puulämmitteinen sauna pesutiloineen ja Ritarikillan takkahuone.

Lisäksi Takkulassa on puuvaja-huoltorakennus-puucee -kompleksi sekä hirsilaavu nuotiopaikkoineen.

Leirisaari

Iniössä, Riddarskär 1994 -

Lippukunnan kesäleirien pitopaikka

Lippukunnanjohtajat

1.Martti Parvio 1950-1952

2.Eero Parvio 1953-1962

3.Urho Harkola 1963-1966

4.Jukka Suotmaa 1967-1971

5.Hannu Uusiniemi 1971-1973

6.Pentti Grönroos 1973-1985

7.Teemu Helin 1985-1988

8.Pekka Luoto 1989-1992

9.Mikko Lehtinen 1992-2003

10.Mika Kuusisto 2004-


Perinteet

Aloituskokoukset: Keväällä ja syksyllä

Kesäleiri: Yleensä leirisaari Riddarskärissä

Talvileiri: Hiihtolomaviikolla

Joulumyyjäiset yhdessä Hannunniitun Partioäitien ja Kaarinan Sädetyttöjen kanssa.

Joulujuhla: Vuorovuosin sisällä ja ulkona

Ristiretki: Lippukunnan vartioiden oma PT-kisa, yleensä myöhään syksyllä.

Tassutaival: Lippukunnan sudenpentukisa tammikuun viimeisenä sunnuntaina.

Lippukunnan lehti, Vyyhti

Lippukunnan lehti Vyyhti, oli alun perin Minkkivartion oma lehti, joka julkaistiin ensimmäisen kerran 1968.

Ansiomerkit

Pronssinen jäsenmerkki

Jokainen sudenpentu- tai partiolupauksen antanut lippukunnan jäsen voi ostaa lippukunnanjäsenmerkin.

Varsinaisia ansiomerkkejä on kahdenlaisia: aluslevyt ja nauhassa kannettavat.

Aluslevyä eli toimintakilpeä kannetaan lippukunnan pienen pronssisen jäsenmerkin kanssa partiopaidan oikean taskun laskoksessa. Aluslevy myönnetään partiopojalle tai vaeltajalle aktiivisuudesta lippukunnassa

Aluslevyjen jakoperusteet:

Pronssinen: Osoittanut aktiivisuutta partiotyössä, suoritettu vähintään III luokka, ollut vähintään 2 vuotta partiopoikana, ollut vähintään kahdella kesäleirillä tai muu vastaava aktiivisuuden osoitus.

Hopeinen: Myönnettu pronssinen aluslevy, suoritettu vähintään II luokka, toiminut vj:nä (vja:na) tai muuten osoittanut aktiivisuutta sekä pronssisen levyn leirin lisäksi ollut vähintään yhdellä talvileirillä ja yhdellä kesäleirillä.

Kultainen: Myönnetty hopeinen aluslevy, suoritettu I luokka, hopeisen levyn leirin lisäksi yksi talvi- ja kesäleiri lisää. Toimitut vj:nä(vja:na) tai muun ryhmän johtajana vienyt erinomaisesti partiotoimintaa eteepäin lippukunnassa sekä osallistunut aktiivisesti retkeilytoimintaan ja toiminut vaativissa tehtävissä partioleirillä (lpk:n tai muu) ja menestyksellisesti osallistunut lippukunnan, piirin tai järjestön suunnistus- ym. kilpailuihin.

Suuret ansiomerkit ovat isoja, punavalkoisella nauhalla varustettuja vihkiristejä. (pronssinen - kultainen).

Suurten ansiomerkkien jakoperusteet:

Pronssinen: Muutaman vuoden ansioituneesta partiojohtajatasoisesta toiminnasta

Hopeinen: Pitkäjänteisestä toiminnasta lippukunnan hyväksi (tyyp. 5-10 vuotta)

Kultainen: Todella pitkällisestä ja ansioituneesta toiminnasta lippukunnan hyväksi. (tyyp. useita vuosikymmeniä)

Lippulaulu

Viisisäkeistöisen Kaarinan Ristiritarien lippulaulun on sanoittanut Olga Vikström ja säveltänyt Raito Ruskeepää

1. Nyt uljaana lippumme tahraton sä taivaan sinessä hulmuat. Sun sydämesi ylväs risti on liekkimme sammumaton

2. Sua tervehtii auringon kulta, sä vastaat säteilläsi. On sinussa leimuavaa tulta, liljat kultaiset kulmissasi.

3. Sinuun turvautuu kätemme nuoret, taivaan tuulehen nostamme riemuin sen: Sä lippumme uljain, myös kaunein - lippu ristiritarien.

4. Sä puhdas ja valkea vaate olet äitein kätten työtä. Sun kuituihis äidit rakkaat sydänsiteitään ommelleet.

5. Sun sydämees vielä he liitti tään pyynnön kalleimman, hartahan: Oi, siunaa Herra nää nuoret, jotka astuvat suojassasi.

Varsinais-Suomen Partiopiiri

Piiri v-sp.gif

Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö

Alueet

Altti | Kaakkois-Turku | Kaarina | Koillis-Turku | Leijankorpi | Lounais-Turku | Luoteis-Turku | Maarian Partioyhtymä | Pohjoiskulma | Rannikkoseutu | Salo | Saviseutu

Lippukunnat

Ahertajat | Alastaron Jyväset | Auran Eräkurjet | Auran Tytöt | Auran Tähti Pojat | Hakkistytöt | Halikon Siniset | Henrikin Tapulitytöt | Hirvensalon Eräpojat | Ilpoisten Vuorenkävijät | Jokikylän Pojat | Kaarinan Korpiklaani | Kaarinan Ristiritarit | Kaarinan Sädetytöt | Kairankiertäjät | Kakskerran Kaksoispiste | Kiikalan Kelopartio | Kolkankävijät | Koroisten Ritarit | Koroisten Sarpiot | Kosken Kerkät | Kupittaan Henrikinpojat | Kustavin Merikotkat | Kuusenkävyt | Kuusiston Linnanyrjänät | Kyrön Kiurut ja Kokot | Laitilan Eräsissit | Laitilan Lumikit | Leirisiskot | Liedon Eränkävijät | Littoisten Pirtapiiat | Loimaan Nuotioloimut | Loimaan Saviset | Lokalahden Erälokit | Louhen Tytöt | Lähteen Tytöt ja Pojat | Lätynkääntäjät | Maarian Kämmekät | Maarian Tähkät | Marjatat | Marttilan Martit | Maskun Hemmingin Pojat | Maskun Hemmingin Tyttäret | Mellilän Menninkäiset | Merenkävijät | Merimaskun Reimarit | Mietoisten Kolopuutintit | Mikaelin Sinikellot | Mikon Pojat | Mustavuoren Sissit | Muurlan Muurahaiset | Mynämäen Maahiset | Naantalin Siniset | Nousiaisten Henrikin lippukunta | Nuotiotytöt | Paraisten Merikotkat | Partio-Puhurit | Perttelin Piketit | Piikkiön Tammipartio | Puhurin Pojat | Pyhän Laurin Ritarit (V-SP) | Pyhärannan Korpiankkurit | Pöytyän Pöllöt | Raision KilliNallit | RajakivenKiertäjät | Rantakaarinat | Ruskon Maunun-Partio | Rymättylän Märssyvahdit | Salon Eränkävijät | Salon Leiriveikot | Sauvojapojat | Suomusjärven Mesoliitit | Tarvan Tapiot | Tavastin Liljat | Toivon Erätytöt | Tornikotkat | Tornipääskyt | Tupshaukat | Turun Eränkävijät | Turun Meripeikot | Turun Metsänkävijät | Turun Mikaelin Siniset | Turun Partio-Sissit | Turun Sinikotkat | Turun Suuntaveljet | Turun Tähti-Tytöt | Turun Versot | Tuulihaukat | Uudenkaupungin Merihait | Vaakun Vartijat | Vahdon Korvenkävijät | Varsinais-Suomen Samoilijat | Vehmaan Lustaset | Yläneen Korpijunkkarit | Ypäjän Eränkävijät