Kaasukeitin

PartioWikistä
Versio hetkellä 2. huhtikuuta 2009 kello 19.31 – tehnyt Bot egel (keskustelu | muokkaukset) (Botti lisäsi: nl:Gasbander)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Kaasukeittimiä on monenlaisia ja moneen tarkoitukseen sopivia. Retkikäyttöön tarkoitetut ovat pieniä ja kevyitä, kun taas esimerkiksi kaasujakkara on kehitetty nimenomaan leirikäyttöön. Kämpissä on usein ruoanvalmistusta varten kaasuhella. Kaasukeittimien hyvinä puolina ovat tehokkuus, käytön helppous ja siisteys: kaasukeitin ei nokea kattiloiden pohjia.

Etualalla kaasu-Trangia.
Kaasupoltin vie yleensä vähän tilaa ja on trangiaa keveämpi.
Primuksen kaasupoltin.

Kaasukeittimet retkikäytössä

Kaasukeittimet ovet pienen kokoisia ja kevyitä. Keittimen mukana ei yleensä tule kattiloita, tuulensuojaa, tms. joten nämä on ostettava erikseen. Trangia valmistaa myrskykeittimeensä myös kaasupolttimia, joten kaasutrangiassa 'koko keittiön' voi pakata yhteen. Primuksen valmistamat kaasukeittimet ovat pääsääntöisesti kaasupatruunan päälle asennettavia tai lyhyen kaasuletkun avulla kaasupulloon liitettäviä.

Kaasukeittimet toimivat propaani-butaani-seoksella. Seoskaasua käytetään, koska butaani ei kaasuunnu alle -0,5 °C. Heikon tuulen- ja kylmänsietävyytensä vuoksi kaasusäiliötä on talvella lämmitettävä esimerkiksi takin alla tai lämpimässä nesteessä, jotta keitin toimii paremmin. Hätäratkaisuna voi säätimen asettaa pienelle ja kääntää hetkeksi kaasusäiliö ylösalaisin (mutta ei yli keittimen) ja yrittää näin parantaa kaasun ulostuloa. Kaasusäiliötä ei saa säilyttää avotulen lähellä! Kaasun kulutus on keskimäärin 120-150 g tunnissa eli esimerkiksi vesilitra kiehuu 3–4 minuutissa. Pietzo-sytyttimellä varustettu keitin on erityisen helppokäyttöinen, koska silloin ei tarvita edes tulitikkuja.

Kaasukeitin on oikein käytettynä varsin huoltovapaa. Toimintakuntoisuuden varmistamiseksi keittimen suojapussiin tai itse keittimeen ei saa päästää hiekkaa, keitintä ei saa pudottaa, kaasuletkua ei saa kiertää, keittimen suutin on pidettävä puhtaana ja osaset ehjinä. Kaasukeittimen korjaaminen maasto-olosuhteissa on vaikeaa, joten kunto on syytä tarkistaa aina jo ennen maastoon siirtymistä.

Kaasukeitin on hyvin tehokas, sen lämpöarvo on 40–50 MJ/kg (riippuu keittimestä) ja palamislämpö 1900 ºC. Kaasukeittimen huonoina puolina ovat kaasupatruunoiden kalleus ja se, että ne kertakäyttöisinä ovat retkeilijän ongelmajätettä. Lentokoneeseen ei saa viedä kaasusäiliöitä.

Aiheesta muualla