Kanavan Vartijat

Kanavan Vartijat
Perustiedot
Tyyppi:	poikalippukunta
Perustettu:	13. huhtikuuta 1951
Jäsenmäärä:	104 henkilöä
Lyhenne:	KaVa
Sisarlippukunta:	Erä-Pirkot
Toiminta-alue
Toiminta-alue:	Lempäälä
Alue:	Akaa
Partiopiiri:	Hämeen Partiopiiri
Taustayhteisö:	Lempäälän seurakunta
Toimipaikat
Kolo:	Lempäälän srk-talo
Kämppä:	Tervajärven kämppä
Tunnukset
Huivi
"Vihreässä kentässä aaltokoroinen kultapaalu, jonka päälikkeenä on musta, viritetty suomalainen jalkajousi mustakärkisine kultanuolineen." Merkki on mukailtu Lempäälän kunnan vaakunasta.
Partiopaita
Ruskea
Lippu
Linkit
http://sites.google.com/site/lempaalapartio/

Kanavan Vartijat ry (KaVa) on vuonna 1951 perustettu poikalippukunta, joka toimii Lempäälän kunnassa ja kuuluu Hämeen Partiopiiriin. Lippukunnan taustayhteisönä toimii Lempäälän seurakunta ja Kanavan Vartijoiden kolo sijaitsee Lempäälän seurakuntatalossa. Kanavan Vartijoiden sisarlippukunta on Erä-Pirkot.

Historia

Toiminta

Partiolippukunta Kanavan Vartijat perustettiin Lempäälän Lempoisissa 13. huhtikuuta vuonna 1951, jolloin Eino A. Mikkolainen kutsui kokoon joukon poikia, joille hän selvitti partiopoikatoimintaa. Ryynikästä löytyi vastikään armeijasta päässeet Uosukaisen veljekset, Erkki ja Matti, jotka Eino pyysi partioon vetäjiksi. Hiljan eläkkeelle siirtynyt Allu Tanninen Hämeen Partiopoikapiiristä opasti pojat vartionjohtajan tehtäviin.

Veljesten sovittiin hoitavan Lempäälän kanavan pohjoispuoleiset alueet, Einon hoidellessa eteläpuolisia osia. Silloiset partiokolot sijaitsivat Mikkolaisten kutomon tiloissa, sekä Uosukaisten omakotitalon alakerrassa. Ensimmäinen lippukunnanjohtaja oli itseoikeutetusti Eino itse. Lippukunnan taustayhteisönä oli heti alusta asti Lempäälän seurakunta, vaikkei se aivan alkuun kyennytkään tarjoamaan varoja tai tiloja lippukunnan käyttöön. Lastusten kartanon isäntä Birger Kingelin sen sijaan oli antanut luvan liikkua vapaasti maillaan, kunhan vain ei metsäpaloa sytytettäisi.

Näin alkoi Kanavan Vartijain toiminta. Uosukaisten kellarissa tehtiin puutöitä, kuten lentokoneiden pienoismalleja, talvella hiihdettiin ja kilpailtiin mm. Kangasalla. Martti Uosukainen muutti kuitenkin jo 1952 Helsinkiin, joten toiminta jäi Mikkolaisen harteille.

Vuonna 1956 perustettiin lippukunnan yhteyteen soittokunta, jonka pitkäaikaisena vetäjänä toimi Kauko Piippo. Aluksi harjoiteltiin kutomon tiloissa, kunnes siirryttiin Lempäälän yhteiskoulun tiloihin. Seurakunta tuki toimintaa vuotuisilla avustuksilla ja soittokunta puolestaan osallistui seurakunnallisiin tilaisuuksiin. Toiminta soittokunnassa lakkasi Piipon menehtymiseen 1974.

Lippukunnan omaa kämppää alettiin rakentamaan 70-luvun lopulla. Nyt edesmennyt kirkkoherra Heikki Miettinen ajatteli, että pappilasta puretun vanhan riihen hirsistä saisi partiolaisille kämpän. Paikaksi valikoitui vanha kesäleiripaikka Tervajärven rannalta. Hirret vietiin hevosella Tervajärven tilalta, sillä leirikeskusta ei lähelle ollut vielä rakennettu. Seurakunnan timpurit pystytti kämpän vesikattoon asti. Kämpän rakentaminen muistutti Iisakin kirkkoa, ikkunat kämpälle saatiin vasta 80-luvulla. Kämpästä tuli todennäköisesti jo rakennusvaiheessa Lempäälän muidenkin lippukuntien (Erä-Pirkot, Kyynärön Kiertäjät) kämppä.

80-luvun lopulla seurakunta antoi lippukunille retkeilymaata käyttöön. Kanavan Vartijat olivat ainoita, jotka alueelle rakensi koskaan mitään. Vuonna 1991 alueelle nousi laavu, joka palveli lippukuntaa vuoteen 2016 asti, jolloin se purettiin huonokuntoisena. Uusi laavu rakennettiin samana kesänä samalle paikalle. Laavun alue oli kovassa käytössä vuosien mittaan, ja sinne rakennettiinkin keittokatos palvelemaan isompaakin lippukuntaleiriä.

Venetoiminta alkoi 1990-luvulla, kun Meskasen-perhekunta lahjoitti lippukunnalle pienen purjeveneen. Vene nimettiin Tuulikelliksi. Myöhemmin lippukunta täydensi laivastoaan ostamalla toisen veneen. Tämä uusi vene oli hytillinen, joten se nimettiin Kaappikelliksi. Veneet oli kovassa käytössä kesäisin, kunnes veneet jäi pressujen alle. Keväällä 2014 Tonttuvartio puhdisti veneen, ja näin Kaappikelli seilasi jälleen. Tuulikelli päätyi huonokuntoisuutensa vuoksi savuna ilmaan vuosia sitten.

Oma lippu ja tunnus

Vuonna 1968 vasta perustettu vanhempainneuvosto hankki lippukunnalle oman lipun, joka naulattiinkin jo saman vuoden kesäleirillä. Aika ripeätä toimintaa! Lipun suunnitteli taidegraafikko Kalle Lehtonen ja sen valmisti Taitopaino Tampereelta. Ensimmäisen lipputangon ja kärjen teetti vanhempainneuvoston ensimmäinen puheenjohtaja nimismies Yrjö Halmari.

Lippukunnanjohtajat Kanavan Vartijoissa

• Eino A. Mikkolainen
• Martti Kauppinen
• Reijo Salonen
• Yrjö Kalliokuusi
• Hannu Kettunen
• Torsti Lettoranta
• Esko ”Eke” Halonen
• Tapani Länsirinne
• Vilho ”Wille” Pihlaja
• Jouko ”Jokke” Rautkivi
• Osmo Paija
• Pekka Länsirinne
• Tuomas Miettinen -1996
• Sami Leppänen 1996-1998
• Tuomas Riikonen 1998-2007
• Juuso Murkka 2007-2008
• Santeri Saarinen 2008-2015
• Oskari Nääjärvi 2015-2016
• Ville Hakala 2017
• Oskari Nääjärvi 2018-

KaValaisia perinteitä

Keksi- ja kahvioikeus

Tyypillistä KaValaisuutta on kahvi- ja keksioikeuksien saavuttaminen sekä tapa, jossa ensimmäisen luokan suoritusmerkin kanssa ei pidetä muita suoritusmerkkejä. Kahvioikeuden saa lippukunnan jäsen, joka on hyväksyttävästi suorittanut ensimmäisen luokan riihityksen. Tällöin hän saavuttaa oikeuden juoda kahvia lippukunnan tapahtumissa ja myös keittää sitä muille. Kahvioikeus perityy 60-luvulla, jolloin "joku vain keksi sen". Tapa vakiintui sitten lippukuntaan. Mikäli riihitystä ei oltu suoritettuna, sai oikeuden sitten viimeistään PJ-kurssin suoritettuaan.

Keksioikeus saavutetaan suorittamalla partiojohtajan peruskurssi hyväksytysti. Kahvi- ja keksioikeus myönnetään erikseen lippukunnan kokoontumisten yhteydessä. Keksioikeus syntyi samaan tapaan 60-70 luvulla.

Ykkösluokkaa kannetaan vain kerralla. Tapa periytyy ilmeisesti 50-luvulla annetusta SPJ:n kehotuksesta.

SMM & MMM-kisat

MMM (MaaliskuunMaastoMestaruus)-kisat alkoivat lippukunnassa Esko "Eke" Halosen toimittamana. Ajatus kisoista periytyi Eken vanhasta kotilippukunnasta Tampereen poika-versoista. Kisat olivat alkuperin lippukunnan omien vartioiden väliset, ja ne järjestettiin ensimmäistä kertaa vuosien 1963-1964 tienoilla. MMM-kisat pyrittiin ajoittamaan aina maaliskuulle täysikuun aikaan, sillä silloin oli parhaat hiihtokelit.

Muutamien vuosien kuluttua todettiin, miten kisat voisi järjestää useamminkin. Näin syntyi SMM-kilpailut (SyyskuunMaastoMestaruus). SMM-kisat vakiintuivat myöhemmin yökisoiksi, MMM:n ollessa yleensä vain päiväkilpailu.

Kisojen luonne vastasi taitotasoltaan kakkosluokkan suorituksia. Saattoi olla myös ykkösluokankin tehtäviä, jolloin sai näistä sai samalla merkinnän suorituskirjaansa. Joissain vaiheessa riihityksenkin pystyi suorittamaan kisaosallistumisena. Nykypäivänä kilvat testaavat osallistujiltaan perinteisiä partiotaitoja kovassa, mutta kivassa tunnelmassa. Tehtävien kirjo on hyvin laaja: kaikkea laastarin laitosta, yörastin vanhasuomalaisen asun ompeluun.

Kisat noudattavat 80-90-lukujen taitteessa hioutuneita tuttuja sääntöjä:

1§ Järjestäjä on aina oikeassa

2§ Mikäli sattuisi jostain syystä niin, että järjestäjä ei olisi oikeassa, noudatetaan pykälää 1.

Huuto

Kanavan Vartijoiden huuto

K-A-V-A,

Koska saadaan ruokaa?!,

KAVA

Tämä lippukuntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa PartioWikiä laajentamalla artikkelia.

Hämeen Partiopiiri

Tukisäätiö

Alueet

Akaa | Forssa | Hämeenlinna | Mänttä | Nokia | Orivesi | Päijät-Häme | Riihimäki | Tampere (Länsipiiri • Sisäpiiri • Itäpiiri)

Aluejärjestöt

Hämeenlinnan alueen partiolaiset | Lahden alueen partiolaiset | Tampereen Partiolaiset

Lippukunnat

Aitolahden Hirvi-Veikot | Aitopartio | Aurinkovuoren Vartijat | Erä-Pirkot | Forssan Tornitulet ja Tornihaukat | Harjun Pojat | Harjun Veikot | Harjunalustan Siniveljet | Harjusiskot | Hauhon Partiolaiset | Hervannan Hukat | Hollolan Hirvenhiihtäjät | Humppilan Ilvespojat | Hämeen Haka-Versot | Hämeenkyrön Hälläpyörät | Hämeenlinnan Metsänkävijät | Härmälän Haukat | Härmälän Ilvestytöt | Ikaalisten Korpi-Kotkat | Ilvespartio | Jaakon Samoojat | Jaarlin Pojat | Janakkalan Ilvekset | Jokioisten Korvenkävijät | Joutjärven Kipinät | Juupajoen Eräpartio | Jämsän Jokipartio | Jämsän Leirisudet | Kaipolan Tiirat | Kalevan Karhut | Kalevan Suuntatytöt | Kalvolan Katajasiskot | Kalvolan Olavinpojat | Kanavan Vartijat | Karkun Samoojat | Kaskenkaatajat | Kaukapartio | Keurusseudun Partiolaiset | Kihniön Katajaiset | Kiikan Leiripeikot | Koijärven Kurjet | Kostian Kahlaajat | Kuhmoisten Korpisudet | Kuikkavuoren Pojat | Kulhan Kulkijat | Kuoreveden Kotkat | Kurun Kontiot | Kymen Kotkat | Kymen Vartiot | Kyynärön Kiertäjät | Kärkölän Kärpät | Lahden Ilvesveikot | Lahden Katajaiset | Lahden Siniset | Lahden Versot | Lammin Evonkävijät | Launeen Lähdesiskot | Lentävän Samoojat | Liekkitytöt | Lähteen Vartijat | Messukylän Metsäpojat | Messukylän Metsätytöt | Mouhijärven Metsot | Myllykylän Harjuvuokot | Myrskylinnut | Mäntänvuoren Partiolaiset | Nastapartio | Niihaman Saukot | Nokian Eräveikot | Nokian Partiotytöt | Nummen Eränkävijät | Näsijärven Kipinät | Näsin Tytöt | Orimattilan Samoilijat | Oriveden Eräsissit | Oriveden Eräsudet | Padaspartio | Parolan Eräveikot | Pirjetan Partio | Pirkan Pojat | Pirkkalan Pirkot | Pirkkalan Sotkapojat | Punkalaitumen Metsänkävijät | Puuha-Marit | Riihimäen Eräpojat | Riihimäen Erätytöt | Riihiveikot | Roineen Tytöt | Ryttylän Eräveikot | Sahalahden Sinisudet | Santamäen Palokärjet | Sata-Hämeen Vasamat | Stoolin Partiolaiset | Suodenniemen Suonkiertäjät | Sääksmäen Nuotiopojat | Tainionvirran Taimenet | Tammelan Metsänkävijät | Tammero | Tampereen Eräpojat | Tampereen Kotkat | Tampereen Lokit | Tampereen Metsänkävijät | Tampereen Versot | Teiska-Partio | Tervakosken Tervakset | Tervaksentekijät | Tesoman Sinisiskot | Toijalan Eräveikot | Torisevan Tarpojat | Tuuloksen Tulikourat | Tyrvään Metsänpojat | Urjan Varstat | Valkeakosken Korvenkävijät | Vammalan Nuotiosiskot | Wanajan Ilves | Vesilahden Valkohännät | Viialan Metsänkävijät | Viinikan Siniset | Vuoreksen Valloittajat | Ylöjärven Otava | Ylöjärven Viittaveljet