Ero sivun ”Kanavan Vartijat” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 27: Rivi 27:


=Historia=
=Historia=
===Toiminta===
Partiolippukunta Kanavan Vartijat perustettiin Lempäälän Lempoisissa 13. huhtikuuta vuonna 1951, jolloin Eino A. Mikkolainen kutsui kokoon joukon poikia, joille hän selvitti partiopoikatoimintaa. Ryynikästä löytyi vastikään armeijasta päässeet Uosukaisen veljekset, Erkki ja Matti, jotka Eino pyysi partioon vetäjiksi. Hiljan eläkkeelle siirtynyt Allu Tanninen Hämeen Partiopoikapiiristä opasti pojat vartionjohtajan tehtäviin.  
Partiolippukunta Kanavan Vartijat perustettiin Lempäälän Lempoisissa 13. huhtikuuta vuonna 1951, jolloin Eino A. Mikkolainen kutsui kokoon joukon poikia, joille hän selvitti partiopoikatoimintaa. Ryynikästä löytyi vastikään armeijasta päässeet Uosukaisen veljekset, Erkki ja Matti, jotka Eino pyysi partioon vetäjiksi. Hiljan eläkkeelle siirtynyt Allu Tanninen Hämeen Partiopoikapiiristä opasti pojat vartionjohtajan tehtäviin.  


Rivi 62: Rivi 63:


=KaValaisia perinteitä=
=KaValaisia perinteitä=
Tyypillisiä KaValaisia tapoja ja perinteitä ovat kahvi- ja keksioikeuksien saavuttaminen sekä tapa, jossa ensimmäisen luokan suoritusmerkin kanssa ei pidetä muita suoritusmerkkejä. Kahvioikeuden saa lippukunnan jäsen, joka on hyväksyttävästi suorittanut ensimmäisen luokan riihityksen. Tällöin hän saavuttaa oikeuden juoda kahvia lippukunnan tapahtumissa ja myös keittää sitä muille. Keksioikeus saavutetaan suorittamalla partiojohtajan peruskurssi hyväksytysti. Kahvi- ja keksioikeus myönnetään erikseen lippukunnan kokoontumisten yhteydessä.
===Keksi- ja kahvioikeus===
Tyypillistä KaValaisuutta on kahvi- ja keksioikeuksien saavuttaminen sekä tapa, jossa ensimmäisen luokan suoritusmerkin kanssa ei pidetä muita suoritusmerkkejä. Kahvioikeuden saa lippukunnan jäsen, joka on hyväksyttävästi suorittanut ensimmäisen luokan riihityksen. Tällöin hän saavuttaa oikeuden juoda kahvia lippukunnan tapahtumissa ja myös keittää sitä muille. Keksioikeus saavutetaan suorittamalla partiojohtajan peruskurssi hyväksytysti. Kahvi- ja keksioikeus myönnetään erikseen lippukunnan kokoontumisten yhteydessä.


===SMM & MMM-kisat===
===SMM & MMM-kisat===

Versio 14. elokuuta 2016 kello 22.32

Kanavan Vartijat
Perustiedot
Tyyppi: poikalippukunta
Perustettu: 13. huhtikuuta 1951
Jäsenmäärä: 82 henkilöä
Lyhenne: KaVa
Sisarlippukunta: Erä-Pirkot
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Lempäälä
Alue: Akaa
Partiopiiri: Hämeen Partiopiiri
Taustayhteisö: Lempäälän seurakunta
Toimipaikat
Kolo: Lempäälän srk-talo
Kämppä: Tervajärven kämppä
Tunnukset
Huivi
"Vihreässä kentässä aaltokoroinen kultapaalu, jonka päälikkeenä on musta, viritetty suomalainen jalkajousi mustakärkisine kultanuolineen." Merkki on mukailtu Lempäälän kunnan vaakunasta.
Häme kanavan vartijat huivi.gif
Partiopaita
Ruskea
Lippu
Kanavan vartijat-lippu.jpg
Linkit
http://sites.google.com/site/lempaalapartio/


Kanavan Vartijat ry (KaVa) on vuonna 1951 perustettu poikalippukunta, joka toimii Lempäälän kunnassa ja kuuluu Hämeen Partiopiiriin. Lippukunnan taustayhteisönä toimii Lempäälän seurakunta ja Kanavan Vartijoiden kolo sijaitsee Lempäälän seurakuntatalossa. Kanavan Vartijoiden sisarlippukunta on Erä-Pirkot.

Historia

Toiminta

Partiolippukunta Kanavan Vartijat perustettiin Lempäälän Lempoisissa 13. huhtikuuta vuonna 1951, jolloin Eino A. Mikkolainen kutsui kokoon joukon poikia, joille hän selvitti partiopoikatoimintaa. Ryynikästä löytyi vastikään armeijasta päässeet Uosukaisen veljekset, Erkki ja Matti, jotka Eino pyysi partioon vetäjiksi. Hiljan eläkkeelle siirtynyt Allu Tanninen Hämeen Partiopoikapiiristä opasti pojat vartionjohtajan tehtäviin.

Veljesten sovittiin hoitavan Lempäälän kanavan pohjoispuoleiset alueet, Einon hoidellessa eteläpuolisia osia. Silloiset partiokolot sijaitsivat Mikkolaisten kutomon tiloissa, sekä Uosukaisten omakotitalon alakerrassa. Ensimmäinen lippukunnanjohtaja oli itseoikeutetusti Eino itse. Lippukunnan taustayhteisönä oli heti alusta asti Lempäälän seurakunta, vaikkei se aivan alkuun kyennytkään tarjoamaan varoja tai tiloja lippukunnan käyttöön. Lastusten kartanon isäntä Birger Kingelin sen sijaan oli antanut luvan liikkua vapaasti maillaan, kunhan vain ei metsäpaloa sytytettäisi.

Näin alkoi Kanavan Vartijain toiminta. Uosukaisten kellarissa tehtiin puutöitä, kuten lentokoneiden pienoismalleja, talvella hiihdettiin ja kilpailtiin mm. Kangasalla. Martti Uosukainen muutti kuitenkin jo 1952 Helsinkiin, joten toiminta jäi Mikkolaisen harteille.

Vuonna 1956 perustettiin lippukunnan yhteyteen soittokunta, jonka pitkäaikaisena vetäjänä toimi Kauko Piippo. Aluksi harjoiteltiin kutomon tiloissa, kunnes siirryttiin Lempäälän yhteiskoulun tiloihin. Seurakunta tuki toimintaa vuotuisilla avustuksilla ja soittokunta puolestaan osallistui seurakunnallisiin tilaisuuksiin. Toiminta soittokunnassa lakkasi Piipon menehtymiseen 1974.

Venetoiminta alkoi 1990-luvulla, kun Meskasen-perhekunta lahjoitti lippukunnalle pienen purjeveneen. Vene nimettiin Tuulikelliksi. Myöhemmin lippukunta täydensi laivastoaan ostamalla toisen veneen. Tämä uusi vene oli hytillinen, joten se nimettiin Kaappikelliksi. Veneet oli kovassa käytössä kesäisin, kunnes veneet jäi pressujen alle. Keväällä 2014 Tonttuvartio puhdisti veneen, ja näin Kaappikelli seilasi jälleen. Tuulikelli päätyi huonokuntoisuutensa vuoksi savuna ilmaan vuosia sitten.

Oma lippu ja tunnus

Vuonna 1968 vasta perustettu vanhempainneuvosto hankki lippukunnalle oman lipun, joka naulattiinkin jo saman vuoden kesäleirillä. Aika ripeätä toimintaa! Lipun suunnitteli taidegraafikko Kalle Lehtonen ja sen valmisti Taitopaino Tampereelta. Ensimmäisen lipputangon ja kärjen teetti vanhempainneuvoston ensimmäinen puheenjohtaja nimismies Yrjö Halmari.

Lippukunnanjohtajat Kanavan Vartijoissa

  • Eino A. Mikkolainen
  • Martti Kauppinen
  • Reijo Salonen
  • Yrjö Kalliokuusi
  • Hannu Kettunen
  • Torsti Lettoranta
  • Esko ”Eke” Halonen
  • Tapani Länsirinne
  • Vilho ”Wille” Pihlaja
  • Jouko ”Jokke” Rautkivi
  • Osmo Paija
  • Pekka Länsirinne
  • Miettinen Tuomas
  • Riikonen Tuomas
  • Juuso Murkka 2007-2008
  • Santeri Saarinen 2008-2015
  • Oskari Nääjärvi 2015-

Lista ei ole täydellinen.

KaValaisia perinteitä

Keksi- ja kahvioikeus

Tyypillistä KaValaisuutta on kahvi- ja keksioikeuksien saavuttaminen sekä tapa, jossa ensimmäisen luokan suoritusmerkin kanssa ei pidetä muita suoritusmerkkejä. Kahvioikeuden saa lippukunnan jäsen, joka on hyväksyttävästi suorittanut ensimmäisen luokan riihityksen. Tällöin hän saavuttaa oikeuden juoda kahvia lippukunnan tapahtumissa ja myös keittää sitä muille. Keksioikeus saavutetaan suorittamalla partiojohtajan peruskurssi hyväksytysti. Kahvi- ja keksioikeus myönnetään erikseen lippukunnan kokoontumisten yhteydessä.

SMM & MMM-kisat

Vuosittain järjestettävät lippukunnan omat SyyskuunMaastoMestaruus- ja MaaliskuunMaastoMestaruus -kilpailut ovat vanha perinne. Kisoja on tiedettävästi järjestetty jo 70-luvun alkupuolella. Kilpa testaa osallistujiltaan perinteisiä partiotaitoja kovassa, mutta kivassa tunnelmassa. Tehtävien kirjo on hyvin laaja: kaikkea laastarin laitosta, yörastin vanhasuomalaisen asun ompeluun.

Huuto

Kanavan Vartijoiden huuto

K-A-V-A,
Koska saadaan ruokaa?!,
KAVA



{{{kuvankoko}}}
Tämä lippukuntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa PartioWikiä laajentamalla artikkelia.

Hämeen Partiopiiri

Hplogo.jpg

Tukisäätiö

Alueet

Akaa | Forssa | Hämeenlinna | Mänttä | Nokia | Orivesi | Päijät-Häme | Riihimäki | Tampere (LänsipiiriSisäpiiriItäpiiri)

Aluejärjestöt

Hämeenlinnan alueen partiolaiset | Lahden alueen partiolaiset | Tampereen Partiolaiset

Lippukunnat

Aitolahden Hirvi-Veikot | Aitopartio | Aurinkovuoren Vartijat | Erä-Pirkot | Forssan Tornitulet ja Tornihaukat | Harjun Pojat | Harjun Veikot | Harjunalustan Siniveljet | Harjusiskot | Hauhon Partiolaiset | Hervannan Hukat | Hollolan Hirvenhiihtäjät | Humppilan Ilvespojat | Hämeen Haka-Versot | Hämeenkyrön Hälläpyörät | Hämeenlinnan Metsänkävijät | Härmälän Haukat | Härmälän Ilvestytöt | Ikaalisten Korpi-Kotkat | Ilvespartio | Jaakon Samoojat | Jaarlin Pojat | Janakkalan Ilvekset | Jokioisten Korvenkävijät | Joutjärven Kipinät | Juupajoen Eräpartio | Jämsän Jokipartio | Jämsän Leirisudet | Kaipolan Tiirat | Kalevan Karhut | Kalevan Suuntatytöt | Kalvolan Katajasiskot | Kalvolan Olavinpojat | Kanavan Vartijat | Karkun Samoojat | Kaskenkaatajat | Kaukapartio | Keurusseudun Partiolaiset | Kihniön Katajaiset | Kiikan Leiripeikot | Koijärven Kurjet | Kostian Kahlaajat | Kuhmoisten Korpisudet | Kuikkavuoren Pojat | Kulhan Kulkijat | Kuoreveden Kotkat | Kurun Kontiot | Kymen Kotkat | Kymen Vartiot | Kyynärön Kiertäjät | Kärkölän Kärpät | Lahden Ilvesveikot | Lahden Katajaiset | Lahden Siniset | Lahden Versot | Lammin Evonkävijät | Launeen Lähdesiskot | Lentävän Samoojat | Liekkitytöt | Lähteen Vartijat | Messukylän Metsäpojat | Messukylän Metsätytöt | Mouhijärven Metsot | Myllykylän Harjuvuokot | Myrskylinnut | Mäntänvuoren Partiolaiset | Nastapartio | Niihaman Saukot | Nokian Eräveikot | Nokian Partiotytöt | Nummen Eränkävijät | Näsijärven Kipinät | Näsin Tytöt | Orimattilan Samoilijat | Oriveden Eräsissit | Oriveden Eräsudet | Padaspartio | Parolan Eräveikot | Pirjetan Partio | Pirkan Pojat | Pirkkalan Pirkot | Pirkkalan Sotkapojat | Punkalaitumen Metsänkävijät | Puuha-Marit | Riihimäen Eräpojat | Riihimäen Erätytöt | Riihiveikot | Roineen Tytöt | Ryttylän Eräveikot | Sahalahden Sinisudet | Santamäen Palokärjet | Sata-Hämeen Vasamat | Stoolin Partiolaiset | Suodenniemen Suonkiertäjät | Sääksmäen Nuotiopojat | Tainionvirran Taimenet | Tammelan Metsänkävijät | Tammero | Tampereen Eräpojat | Tampereen Kotkat | Tampereen Lokit | Tampereen Metsänkävijät | Tampereen Versot | Teiska-Partio | Tervakosken Tervakset | Tervaksentekijät | Tesoman Sinisiskot | Toijalan Eräveikot | Torisevan Tarpojat | Tuuloksen Tulikourat | Tyrvään Metsänpojat | Urjan Varstat | Valkeakosken Korvenkävijät | Vammalan Nuotiosiskot | Wanajan Ilves | Vesilahden Valkohännät | Viialan Metsänkävijät | Viinikan Siniset | Vuoreksen Valloittajat | Ylöjärven Otava | Ylöjärven Viittaveljet