Keronkävijät
Historia
Keronkävijöiden tarina alkoi 29.2.1980 kun 25 ihmistä kokoontui seurakuntakeskukseen, joka oli nykyisen Valintatalo-kaupan viereisissä tiloissa. Omaan lippukuntaan ei tuolloin vielä ollut mahdollisuuksia, joten toiminta aloitettiin maaliskuussa helsinkiläisen Kontutytöt-lippukunnan alaosastona samaisen seurakuntakeskuksen toimiessa kolona. Lippukunnanjohtaja oli tuolloin Tuula Suomela Kontutytöistä. Ensimmäinen kesäleiri pidettiin kesällä 1980 Partiopoukamassa yhdessä kontutyttöjen kanssa. Tuolla leirillä oli myös ensimmäinen lippukunnan lupauksenantotilaisuus.
Pian toiminnassa oli mukana jo yli sata henkeä ja tilat kävivät ahtaiksi. Kaiken lisäksi ne jouduttiin jakamaan seurakunnan harrastuskerhojen kanssa, joten syksyllä päätettiin perustaa oma lippukunta
Niin tapahtuikin 19.11.1980, jolloin oli myös lupauksenantotilaisuus, ja tuosta päivämäärästä tulikin lippukunnan vuosipäivän lisäksi perinteinen lupauksenantopäivä.
Ensimmäiseksi lippukunnanjohtajaksi valittiin Reijo "Repe" Raunio, joka toimi siinä tehtävässä vuodesta 1980 vuoden 1984 loppuun. Tuolloin alkuaikoina lippukunnassa toimi neljä sudenpentulaumaa ja seitsemän vartiota jäsenmäärän ollessa suurimmillaan 136.
Jäsenmäärän kasvun vuoksi oman kolon puute haittasi kovasti toimintaa. Hakunilan seurakunnan silloisen pastorin Matti Untamalan avustuksella saimme oman partiokolon Lumikeron 4:n alakerrasta syksyllä 1981, samasta paikasta jossa siis edelleen toimimme.
Toiminta jatkui, myös kolme ensimmäistä omaa leiriä pidettiin. Oma lippu saatiin keväällä 1982, lipun vihkimistilaisuus oli 16.5.1982. Lippu kuvaa keroa, tunturin puutonta lakea ilmasta käsin. Nimi Keronkävijät saatiin Länsimäen katuosoitteista, ehdotuksena oli mm. Keropojat, mutta koska lippukunta oli sekalippukunta, valittiin nimeksi kuvaavampi Keronkävijät. Luonnollisesti nimi on myös velvoittanut käymään oikeita keroja Lapissa, jossa olemmekin olleet vaeltamassa jo monena vuonna.
Viides kesäleiri (neljäs oma) päätettiin toteuttaa haastavasti pystymetsässä, Laukansaaressa, Savonlinnan lähellä. Leirin nimi oli Satalaukka. Kokemuksen olivat niin hyviä, että seuraavakin leiri pidettiin metsäoloissa Lopella. Leirin nimi olikin kuvaavasti Korpikohellus.
Vuonna 1982 oltiin myös mukana piirileiri Kappadokialla ja 1985 Suomen Partiolaisten leirillä nimeltään Miilu. Myös Jatkossa ollaan oltu kaikkialle piirin ja SP:n suurleireillä, sekä Partio-kannuksen leirillä Jäkälällä, vuonna 1993.
Myös retkitoimikunta on alusta asti ollut vilkasta, pääretkipaikamme ovat olleet Sipoon metsän, jossa on yövytty niin kaminalla lämpiävissä teltoissa kuin tulilla laavuissakin.
Myös kilpailutoiminnassa olemme olleet aktiivisia, niin Vantaalaisten omissa kuin piirin ja SP:nkin kilpailuissa. Jopa lippukunnan oma partiotaitokilpailu, Kukkulan kuningas järjestettiin pari kertaa. Tosin viime aikoina ikävä kyllä kilpailutoimintaan osallistumisemme on ollut hiipumaan päin.
Kansainvälinen toiminta on niin ikään kuulunut ohjelmaan, retket, leirit ja vaellukset niin yksittäisten lippukuntalaisten toimesta kuin isommallakin joukolla ovat tulleet tutuiksi. Islantia lukuun ottamatta kaikissa pohjoismaissa, lisäksi Englannissa, USA:ssa, Australiassa, Keniassa, Meksikossa, Puolassa ja Virossa ollaan käyty.
Piirin ja SP:n toiminnan lisäksi olemme olleet aktiivisesti mukana Vantaan oman aluejärjestön, Partiokannuksen toiminnassa, myös hallituksessa, nykyisin jopa puheenjohtajana. Lippukunnan lehti, Tuohinen ilmestyi monta vuotta, vartiot tekivät jonkin verran myös omia lehtiä, joista on syytä mainita erityisesti Pantterit- vartion Putki puhuu - lehti, joka sai kolon nurkassa silloin tällöin lotisevasta viemäriputkesta.
Lippukunnan johtajina ovat Repen jälkeen toiminen Risto "Ripa" Ronkainen 1985 - 1995 ja Jukka-Pekka "Jukkis" Kantokoski vuodesta 1996. Nykyisin lippukunnassa on 92 jäsentä, kaksi sudenpentulaumaa, neljä vartiota ja vaeltajat toimivat vetäjinä laumoissa ja vartioissa.