532
muokkausta
Ero sivun ”Kirves” versioiden välillä
PartioWikistä
svg + muotoilu
(muotoilu) |
(svg + muotoilu) |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
[[Kuva: kirves-putkisilmainen.png|thumb|left|100px|Suomalaismallinen putkisilmäinen kirves]] | [[Kuva: kirves-putkisilmainen.png|thumb|left|100px|Suomalaismallinen putkisilmäinen kirves]] | ||
[[Kuva: kirves-lyhytsilmainen.png|thumb|none|100px|Suomalaismallinen lyhytsilmäinen kirves]] | [[Kuva: kirves-lyhytsilmainen.png|thumb|none|100px|Suomalaismallinen lyhytsilmäinen kirves]] | ||
==Kirveen teroittaminen== | ==Kirveen teroittaminen== | ||
Kirves teroitetaan tavallisesti tahkolla tai sen puuttuessa mahdollisimman iso hiomakivikin käy. Terän suu saa olla hieman kaareva. Sopiva särmäkulma veistokirveille on | Kirves teroitetaan tavallisesti tahkolla tai sen puuttuessa mahdollisimman iso hiomakivikin käy. Terän suu saa olla hieman kaareva. Sopiva särmäkulma veistokirveille on 25–30° ja metsäkirveille 30–40°. Kovia puulajeja ja jäistä puuta hakatessa särmäkulma saa olla suurempi, jolloin terän suu kestää paremmin iskuja murtumatta. | ||
[[Kuva:Kirveen teroittaminen.svg|400px]] | |||
# Viistoksi hiottu kirves on vaarallinen käyttää. Se voi helposti luiskahtaa. | # Viistoksi hiottu kirves on vaarallinen käyttää. Se voi helposti luiskahtaa. | ||
# Kuperaa terää käytetään oksien katkaisuun, puiden kaatoon ja pilkkomiseen. | # Kuperaa terää käytetään oksien katkaisuun, puiden kaatoon ja pilkkomiseen. | ||
| Rivi 24: | Rivi 23: | ||
# Suoraa terää käytetään veistämiseen. | # Suoraa terää käytetään veistämiseen. | ||
Veistokirveen voi halutessaan hioa vasen- tai oikeakätiseksi niin, että veistettävän puun puolelle jäävä viistekulma on pienempi | Veistokirveen voi halutessaan hioa vasen- tai oikeakätiseksi niin, että veistettävän puun puolelle jäävä viistekulma on pienempi — tällainen hionta helpottaa suoran pinnan veistämistä. | ||
==Erilaisia kirveitä käyttötarkoituksen mukaan== | ==Erilaisia kirveitä käyttötarkoituksen mukaan== | ||
* Metsäkirves, hakkuukirves | * Metsäkirves, hakkuukirves | ||
* Veistokirves | * Veistokirves — tavallista kirvestä ohutteräisempi ja lyhytvartisempi kirves, jota käytetään tavallisesti yhdellä kädellä. | ||
* Halkaisukirves | * Halkaisukirves — pitkävartinen, paksuteräinen, raskas kahden käden kirves suurten ja oksaisten pöllien halkaisuun. Jos halkaisukirveen hamara on karkaistu, sitä voi käyttää halkaisukiilojen lyömiseen. | ||
* Piilukirves | * Piilukirves — käytetään mm. hirsiseinien pinnan oikaisuun. | ||
* Kourukirves eli telso | * Kourukirves eli telso | ||
* Paanukirves | * Paanukirves — erikoistyökalu tarkkaan halkaisuun. | ||
* Retkikirves | * Retkikirves — pienikokoinen, kevyt kirves | ||
==Uusi varsi kirveeseen== | ==Uusi varsi kirveeseen== | ||
| Rivi 40: | Rivi 39: | ||
[[Kuva: Kirveen_kiila.gif|thumb|Kiila]] | [[Kuva: Kirveen_kiila.gif|thumb|Kiila]] | ||
Seuraavaksi otetaan esille terä johon varsi kiinnitetään. Varteen kannattaa merkata kynällä kuinka paljon vartta pitää laittaa ”terän sisälle”, tässä on otettava huomioon,, että varren pitää tulla jonkin verran yli kirveen varren (n. | Seuraavaksi otetaan esille terä johon varsi kiinnitetään. Varteen kannattaa merkata kynällä kuinka paljon vartta pitää laittaa ”terän sisälle”, tässä on otettava huomioon,, että varren pitää tulla jonkin verran yli kirveen varren (n. 1 cm). Kun mittaus on tehty, aloitetaan varrenpään veistäminen. Veistämisessä kannattaa olla huolellinen ja sovitella vartta aina välillä kirveenterään. Varren ja terän tuli olla 90 asteen kulmassa toisiinsa. | ||
Sitten kun varsi on saatu veistettyä niin pitkälle, että varsi tulee noin senttimetrin yli ”kirveensilmän”, otetaan käyttöön [[saha]] ja sahataan viilto varteen. Viillon tulee olla noin 7cm pitkä, jos on iso terä niin viilto voi olla isompikin. | Sitten kun varsi on saatu veistettyä niin pitkälle, että varsi tulee noin senttimetrin yli ”kirveensilmän”, otetaan käyttöön [[saha]] ja sahataan viilto varteen. Viillon tulee olla noin 7cm pitkä, jos on iso terä niin viilto voi olla isompikin. | ||
| Rivi 46: | Rivi 45: | ||
Seuraavaksi veistetään kiila. Kiilan tulisi mennä mahdollisimman syvälle sahattuun viiltoon. Kuvan mukainen kiila on todettu hyvän malliseksi. Se menee helposti syvälle viiltoon ja pysyy siellä. | Seuraavaksi veistetään kiila. Kiilan tulisi mennä mahdollisimman syvälle sahattuun viiltoon. Kuvan mukainen kiila on todettu hyvän malliseksi. Se menee helposti syvälle viiltoon ja pysyy siellä. | ||
Seuraavaksi sivellään varren päähän joko tervaa ja tuhkaa tai sitten kaupasta saatavaa liimaa, joka on varta vasten tähän tarkoitukseen tehty. Tervauksen | Seuraavaksi sivellään varren päähän joko tervaa ja tuhkaa tai sitten kaupasta saatavaa liimaa, joka on varta vasten tähän tarkoitukseen tehty. Tervauksen tai liimauksen jälkeen laitetaan varsi kiinni terään. Sitten laitetaan kiila viiltoon ja lyödään se mahdollisimman syvälle. Tässä vaiheessa saa käyttää voimaa, kunhan ei riko materiaalia tai itseään. | ||
[[Kuva:Kirves fiskars.jpg|250px|thumb|Fiskarsin kirveet on havaittu partiokäyttöäkin kestäviksi.]] | [[Kuva:Kirves fiskars.jpg|250px|thumb|Fiskarsin kirveet on havaittu partiokäyttöäkin kestäviksi.]] | ||
