Ero sivun ”Kirves” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus
 
Rivi 39: Rivi 39:


[[Kuva: Kirveen_kiila.gif|thumb|Kiila]]
[[Kuva: Kirveen_kiila.gif|thumb|Kiila]]
Seuraavaksi otetaan esille terä johon varsi kiinnitetään. Varteen kannattaa merkata kynällä kuinka paljon vartta pitää laittaa ”terän sisälle”, tässä on otettava huomioon,, että varren pitää tulla jonkin verran yli kirveen varren (n. 1 cm). Kun mittaus on tehty, aloitetaan varrenpään veistäminen. Veistämisessä kannattaa olla huolellinen ja sovitella vartta aina välillä kirveenterään. Varren ja terän tuli olla 90 asteen kulmassa toisiinsa.
Seuraavaksi otetaan esille terä johon varsi kiinnitetään. Varteen kannattaa merkata kynällä kuinka paljon vartta pitää laittaa ”terän sisälle”, tässä on otettava huomioon,, että varren pitää tulla jonkin verran yli kirveen varren (n. 1 cm). Kun mittaus on tehty, aloitetaan varrenpään veistäminen. Veistämisessä kannattaa olla huolellinen ja sovitella vartta aina välillä kirveenterään. Sovitettaessa varsiaihiota kirveen silmään, jää puuhun usein jälki silmässä olevasta ruosteesta tai liasta. Jotta sovituksesta tulee tiukka, vain näitä tummentuneita alueita veistellään. Silmä voidaan myös noeta sisältä sovitettaessa. Varren ja terän tuli olla 90 asteen kulmassa toisiinsa. Perinteisissä suomalaisissa malleissa varsi ja terä muodostavat yhdessä "seiskan" (7) -mallisen muodon.


Sitten kun varsi on saatu veistettyä niin pitkälle, että varsi tulee noin senttimetrin yli ”kirveensilmän”, otetaan käyttöön [[saha]] ja sahataan viilto varteen. Viillon tulee olla noin 7cm pitkä, jos on iso terä niin viilto voi olla isompikin.  
Kun varsi on saatu veistettyä niin pitkälle, että varsi tulee noin senttimetrin yli ”kirveensilmän”, otetaan käyttöön [[saha]] ja sahataan viilto varteen. Viillon tulee olla noin 7cm pitkä, jos on iso terä niin viilto voi olla isompikin.  


Seuraavaksi veistetään kiila. Kiilan tulisi mennä mahdollisimman syvälle sahattuun viiltoon. Kuvan mukainen kiila on todettu hyvän malliseksi. Se menee helposti syvälle viiltoon ja pysyy siellä.
Seuraavaksi veistetään kiila. Kiilan tulisi mennä mahdollisimman syvälle sahattuun viiltoon. Kuvan mukainen kiila on todettu hyvän malliseksi. Se menee helposti syvälle viiltoon ja pysyy siellä.

Nykyinen versio 6. marraskuuta 2020 kello 13.25

<scoutdict>55</scoutdict>

Kirves on työkalu, jossa on pitkän varren päässä painava terä. Terällä voidaan heilauttaa voimakas isku varren päästä kiinni pitäen. Kirveitä käytetään käytetään mm. rakenteiden purkamisessa, puiden halkomisessa, teroittamisessa ja karsimisessa. Aiemmin niitä käytetty myös aseina ja vanhat taisteluvälineet kuten tappara ja hilpari on edelleen esillä seremonioissa ja tunnuksissa. Kivikirves on terävällä kivellä varustettu lyömäväline, jollaisia tunnetaan esihistoriallisilta ajoilta asti.

Kirveen rakenne

Terän reikään kiinnitettävä kirveenvarsi
suomalaismallinen putkisilmäinen kirves
suomalaismallinen lyhytsilmäinen kirves eli karjalainen

Kirveen terä on rautaa ja/tai terästä ja varsi tavallisesti puuta tai muovia. Paksuuden vaihtelu varressa ja etenkin sen päässä olevat oleva paksunnos antaa paikan pysyvälle otteelle ja estää kirveen kädestä irtoamista lyötäessä. Käyttötarkoituksen mukaan kirveenvarsi olla suora tai kaartuja. Niin sanotusti ylöspäin kaartuva varsi kaartuu poispäin leikkaavasta terästä. Oikea- tai vasenkätinen varsi taas kaartuu lyöntisuuntaan nähden sivulle. Varren kaartuminen estää rystysten nirhautumisen puuhun työskentelun aikana etenkin veistokirveitä käytettäessä.

Perinteisen suomalaisen peruskirveen eri päissä on leikkaava terä sekä tasainen pää, jota kutsutaan hamaraksi. Hamarapää sopii erilaisiin nuijintoihin. Kirveen hamarapuolella voi esimerkiksi leirillä lyödä nauloja, maakiiloja tai soittokelloa. Perinteisellä putkisilmäisen kirveen hamaralla ei kuitenkaan saa lyödä mitään sitä kovempaa, sillä seurauksena on kirveen silmän painuminen kasaan. Kirveen korvatessa puheenjohtajan nuijan, käytetään hamaraa nuijan kopautuksiin. Hamarapäällä ei kannata lyödä kovia iskuja kirveillä, joissa terän ja varren liitoskohta ei sitä kestä. Tällaisia ovat mm. osa muovivartisista kirveistä, joissa "terä lävistää varren". Kirvestä kannetaan pitämällä terästä kiinni, näin ei voi vahingossa satuttaa itseään.

Kirveen teroittaminen

Kirves teroitetaan tavallisesti tahkolla tai sen puuttuessa mahdollisimman iso hiomakivikin käy. Terän suu saa olla hieman kaareva. Sopiva särmäkulma veistokirveille on 25–30° ja metsäkirveille 30–40°. Kovia puulajeja ja jäistä puuta hakatessa särmäkulma saa olla suurempi, jolloin terän suu kestää paremmin iskuja murtumatta.

Kirveen teroittaminen.svg

  1. Viistoksi hiottu kirves on vaarallinen käyttää. Se voi helposti luiskahtaa.
  2. Kuperaa terää käytetään oksien katkaisuun, puiden kaatoon ja pilkkomiseen.
  3. Kovera terä aiheuttaa helposti työkappaleen lohkeamisen.
  4. Suoraa terää käytetään veistämiseen.

Veistokirveen voi halutessaan hioa vasen- tai oikeakätiseksi niin, että veistettävän puun puolelle jäävä viistekulma on pienempi — tällainen hionta helpottaa suoran pinnan veistämistä.

Erilaisia kirveitä käyttötarkoituksen mukaan

Piilukirves ylöspäin kaartuvalla varrella
Fiskarsin valmistama retkikirves
  • Metsäkirves, hakkuukirves.
  • Veistokirves. Keskimääräistä ohutteräisempi ja lyhytvartisempi kirves, jota käytetään tavallisesti yhdellä kädellä.
  • Halkaisukirves. Paksulla teräosalla varustettu kirves, joka pakottaa terän eripuolille haljenneet puunsyyt erilleen. Yleensä pitkävartinen ja raskas kahden käden, jolla saadaan suuri voima halkovaan terään. Käytetään etenkin suurten ja oksaisten pöllien halkaisuun. Jos halkaisukirveen hamara on karkaistu, sitä voi käyttää halkaisukiilojen lyömiseen.
  • Piilukirves. Veistokäyttöön sopiva kirves, jonka teräosa levenee varren kiinnistyskodasta leikkaavaa terää kohti huomattavasti. Näin tarkkaa veistoa varten voi varteen tarttua aivan terän vierestä ja kirves on kärkipainoisempi. Perinteisesti piilukirveitä käytetään hirsien ja etenkin hirsiseinien silottamiseksi ja siistimiseksi karkean veiston jälkeen. Kirveen leikkaava terä on yleensä huomattavasti pidempi kuin normaalin veisto- tai hakkuukirveen sen muoto on yleensä kaareva, joskin se voi olla mallista riippuen myös lähes suora. Terän muoto vaikuttaa sillä saatavaan veistojälkeen. Piilukirves on melko kallis investointi: Hyvän kirveen saa käytettynä noin 150 eurolla.
  • Kourukirves eli telso. Kourujen ja mm. ruuhien kovertamiseen sopiva kirves.
  • Paanukirves. Erikoistyökalu tarkkaan halkaisuun.
  • Retkikirves. Pienikokoinen, kevyt kirves. Kätevän kokoinen säilyttää joko repussa tai kassissa, tai sitten vyöllä puukon kanssa. Retkikirves soveltuu veistelyyn, taiteiluun, tai muuten tarkkuutta vaativiin töihin joihin puukon halkaisuteho tai massa ei riitä. Retkikirveitä ei ole suunniteltu pöllien halkomiseen vaan niillä tehdään yleensä vain pieniä puita nuotion sytyttämistä varten. Suurempien pöllien halkominen vaatii hyvää tarkuutta ja voimaa sekä kärsivällisyyttä.

Kirveen varrestaminen

Kun kirveen varsi ja terä ovat joutuneet irti toisistaan, on aika tehdä kirveeseen uusi varsi. Kirveen varsia myydään rautakaupoissa valmiina eivätkä ne ole kauhean kalliita. Toisaalta kirveen varren voi myös itse veistää. Kun veistää itse kirveen varren on otettava huomioon pari seikkaa: Kirveenvarren on hyvä olla koivua, ehdottomasti kuivaa sekä mahdollisimman oksatonta. Myös pihlaja ja vaahtera sopivat kovina puulajeina kirveen varreksi.

Kiila

Seuraavaksi otetaan esille terä johon varsi kiinnitetään. Varteen kannattaa merkata kynällä kuinka paljon vartta pitää laittaa ”terän sisälle”, tässä on otettava huomioon,, että varren pitää tulla jonkin verran yli kirveen varren (n. 1 cm). Kun mittaus on tehty, aloitetaan varrenpään veistäminen. Veistämisessä kannattaa olla huolellinen ja sovitella vartta aina välillä kirveenterään. Sovitettaessa varsiaihiota kirveen silmään, jää puuhun usein jälki silmässä olevasta ruosteesta tai liasta. Jotta sovituksesta tulee tiukka, vain näitä tummentuneita alueita veistellään. Silmä voidaan myös noeta sisältä sovitettaessa. Varren ja terän tuli olla 90 asteen kulmassa toisiinsa. Perinteisissä suomalaisissa malleissa varsi ja terä muodostavat yhdessä "seiskan" (7) -mallisen muodon.

Kun varsi on saatu veistettyä niin pitkälle, että varsi tulee noin senttimetrin yli ”kirveensilmän”, otetaan käyttöön saha ja sahataan viilto varteen. Viillon tulee olla noin 7cm pitkä, jos on iso terä niin viilto voi olla isompikin.

Seuraavaksi veistetään kiila. Kiilan tulisi mennä mahdollisimman syvälle sahattuun viiltoon. Kuvan mukainen kiila on todettu hyvän malliseksi. Se menee helposti syvälle viiltoon ja pysyy siellä.

Seuraavaksi sivellään varren päähän joko tervaa ja tuhkaa tai sitten kaupasta saatavaa liimaa, joka on varta vasten tähän tarkoitukseen tehty. Tervauksen tai liimauksen jälkeen laitetaan varsi kiinni terään. Sitten laitetaan kiila viiltoon ja lyödään se mahdollisimman syvälle. Tässä vaiheessa saa käyttää voimaa, kunhan ei riko materiaalia tai itseään.

Muovikirveet on havaittu partiokäyttöäkin kestäviksi.

Valmistajia