Kirves

PartioWikistä
Versio hetkellä 2. lokakuuta 2007 kello 06.57 – tehnyt KonttiBot (keskustelu | muokkaukset) (Botti lisäsi: da:Økse)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

<scoutdict>55</scoutdict>

Kirves on työkalu, jota käytetään puiden halkomisessa, teroittamisessa ja karsimisessa. Kirveen hamaralla voi myös hakata esimerkiksi puisia vaarnoja. Fiskarsin kaltaisilla kirveillä joissa "terä lävistää varren", ei kannata hakata hamaralla. Kirvestä kannetaan pitämällä terästä kiinni, näin ei voi vahingossa satuttaa itseään.

Kirveen rakenne

Suomalaisen kirveen terä on rautaa ja/tai terästä ja varsi tavallisesti koivua. Myös pihlaja ja vaahtera sopivat kovina puulajeina hyvin kirveen varreksi.

Kirveen varsi

Perinteisen suomalaismallisen kirveen muoto on joko putkisilmäinen tai lyhytsilmäinen eli karjalainen.

Suomalaismallinen putkisilmäinen kirves
Suomalaismallinen lyhytsilmäinen kirves


Kirveen teroittaminen

Kirves teroitetaan tavallisesti tahkolla tai sen puuttuessa mahdollisimman iso hiomakivikin käy. Terän suu saa olla hieman kaareva. Sopiva särmäkulma veistokirveille on 25–30° ja metsäkirveille 30–40°. Kovia puulajeja ja jäistä puuta hakatessa särmäkulma saa olla suurempi, jolloin terän suu kestää paremmin iskuja murtumatta.

Kirveen teroittaminen.svg

  1. Viistoksi hiottu kirves on vaarallinen käyttää. Se voi helposti luiskahtaa.
  2. Kuperaa terää käytetään oksien katkaisuun, puiden kaatoon ja pilkkomiseen.
  3. Kovera terä aiheuttaa helposti työkappaleen lohkeamisen.
  4. Suoraa terää käytetään veistämiseen.

Veistokirveen voi halutessaan hioa vasen- tai oikeakätiseksi niin, että veistettävän puun puolelle jäävä viistekulma on pienempi — tällainen hionta helpottaa suoran pinnan veistämistä.

Erilaisia kirveitä käyttötarkoituksen mukaan

  • Metsäkirves, hakkuukirves
  • Veistokirves — tavallista kirvestä ohutteräisempi ja lyhytvartisempi kirves, jota käytetään tavallisesti yhdellä kädellä.
  • Halkaisukirves — pitkävartinen, paksuteräinen, raskas kahden käden kirves suurten ja oksaisten pöllien halkaisuun. Jos halkaisukirveen hamara on karkaistu, sitä voi käyttää halkaisukiilojen lyömiseen.
  • Piilukirves — käytetään mm. hirsiseinien pinnan oikaisuun.
  • Kourukirves eli telso
  • Paanukirves — erikoistyökalu tarkkaan halkaisuun.
  • Retkikirves — pienikokoinen, kevyt kirves

Uusi varsi kirveeseen

Kun kirveen varsi ja terä ovat joutuneet irti toisistaan, on aika tehdä kirveeseen uusi varsi. Kirveen varsia myydään rautakaupoissa valmiina eivätkä ne ole kauhean kalliita. Toisaalta kirveen varren voi myös itse veistää. Kun veistää itse kirveen varren on otettava huomioon pari seikkaa: Kirveenvarren pitää olla koivua, ehdottomasti kuivaa sekä mahdollisimman oksatonta.

Kiila

Seuraavaksi otetaan esille terä johon varsi kiinnitetään. Varteen kannattaa merkata kynällä kuinka paljon vartta pitää laittaa ”terän sisälle”, tässä on otettava huomioon,, että varren pitää tulla jonkin verran yli kirveen varren (n. 1 cm). Kun mittaus on tehty, aloitetaan varrenpään veistäminen. Veistämisessä kannattaa olla huolellinen ja sovitella vartta aina välillä kirveenterään. Varren ja terän tuli olla 90 asteen kulmassa toisiinsa.

Sitten kun varsi on saatu veistettyä niin pitkälle, että varsi tulee noin senttimetrin yli ”kirveensilmän”, otetaan käyttöön saha ja sahataan viilto varteen. Viillon tulee olla noin 7cm pitkä, jos on iso terä niin viilto voi olla isompikin.

Seuraavaksi veistetään kiila. Kiilan tulisi mennä mahdollisimman syvälle sahattuun viiltoon. Kuvan mukainen kiila on todettu hyvän malliseksi. Se menee helposti syvälle viiltoon ja pysyy siellä.

Seuraavaksi sivellään varren päähän joko tervaa ja tuhkaa tai sitten kaupasta saatavaa liimaa, joka on varta vasten tähän tarkoitukseen tehty. Tervauksen tai liimauksen jälkeen laitetaan varsi kiinni terään. Sitten laitetaan kiila viiltoon ja lyödään se mahdollisimman syvälle. Tässä vaiheessa saa käyttää voimaa, kunhan ei riko materiaalia tai itseään.

Fiskarsin kirveet on havaittu partiokäyttöäkin kestäviksi.

Valmistajia