1 004
muokkausta
Ero sivun ”Kokko-Pojat” versioiden välillä
PartioWikistä
mallineen tietojen korjausta, kh
p (Jäsenmäärä) |
(mallineen tietojen korjausta, kh) |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
|lyhenne=K-P | |lyhenne=K-P | ||
|kieli=suomi | |kieli=suomi | ||
|sisarlippukunta=Kokko-Tytöt | |sisarlippukunta=Kokko-Tytöt | ||
|veljeslippukunta= | |veljeslippukunta= | ||
|toiminta-alue=Kokkola | |toiminta-alue=Kokkola | ||
|kotikunta=Kokkola | |kotikunta=Kokkola | ||
|piiri=Pohjanmaan Partiolaiset | |piiri=Pohjanmaan Partiolaiset | ||
|alue= | |alue=Moomma | ||
|aluejärjestö= | |aluejärjestö= | ||
|ryhmittymä= | |ryhmittymä= | ||
|taustayhteisö=Kokkolan seurakuntayhtymä | |taustayhteisö=Kokkolan seurakuntayhtymä | ||
|kolo="Kokonpesä"Kokkolan seurakuntakeskus | |kolo="Kokonpesä" Kokkolan seurakuntakeskus | ||
|kämppä=Nukketalo Perhonjoen varressa (vuokralla) | |kämppä=Nukketalo Perhonjoen varressa (vuokralla) | ||
|leirialue= | |leirialue= | ||
| Rivi 46: | Rivi 46: | ||
Kokko-Poikien kolona on ollut ilmeisesti (ainakin 1930-luvulta lähtien) seurakunnan tilat. 1970- ja 1980-luvuilla kaupungin kolo sijaitsi kirkon kellarissa, pitkän käytävän päässä. Siellä istuttin tukevan pöydän ympärillä tammisilla tynnyreillä. 1990-luvulla tehdyn remontin jälkeen kolo oli Torikatu 41:n kellarissa, käsittäen kaksi kulmahuonetta. Seurakuntatalon remontin yhteydessä vaihdettiin kolo kellarin pihanpuoleisiin tiloihin. Kerrotaan, että 1960-luvulla toiminnassa oli runsaasti poikia. Esimerkiksi huhtikuussa 1963 Kokkolan kirkossa lippukunnanjohtaja pastori Sakari Huima otti vastaan iltakirkon yhteydessä yli kahdenkymmenen pojan partiolupauksen. | Kokko-Poikien kolona on ollut ilmeisesti (ainakin 1930-luvulta lähtien) seurakunnan tilat. 1970- ja 1980-luvuilla kaupungin kolo sijaitsi kirkon kellarissa, pitkän käytävän päässä. Siellä istuttin tukevan pöydän ympärillä tammisilla tynnyreillä. 1990-luvulla tehdyn remontin jälkeen kolo oli Torikatu 41:n kellarissa, käsittäen kaksi kulmahuonetta. Seurakuntatalon remontin yhteydessä vaihdettiin kolo kellarin pihanpuoleisiin tiloihin. Kerrotaan, että 1960-luvulla toiminnassa oli runsaasti poikia. Esimerkiksi huhtikuussa 1963 Kokkolan kirkossa lippukunnanjohtaja pastori Sakari Huima otti vastaan iltakirkon yhteydessä yli kahdenkymmenen pojan partiolupauksen. | ||
Lippukunnalla oli vanhempainneuvosto. Puheenjohtajana vanhempainneuvostossa oli 1960-luvulla Keskuskansakoulun johtajaopettaja Nikolai Keskinen ja jäseninä insinööri ja rouva Karttunen, dipl.ins.Lähtönen ja rak.mest. Pentti Jylhä. Vanhempainneuvoston jäsenet olivat partiolaisten vanhempia. | Lippukunnalla oli vanhempainneuvosto. Puheenjohtajana vanhempainneuvostossa oli 1960-luvulla Keskuskansakoulun johtajaopettaja Nikolai Keskinen ja jäseninä insinööri ja rouva Karttunen, dipl.ins. Lähtönen ja rak.mest. Pentti Jylhä. Vanhempainneuvoston jäsenet olivat partiolaisten vanhempia. | ||
Ensimmäinen merivartio Kokko-Pojissa oli 1957 perustettu Merikotka-vartio. Merellinen toiminta oli vaatimatonta, sillä vasta muutaman vuoden toiminnan jälkeen he saivat hankituksi optimistijollan, jonka satamana oli Kokkolan purjehtijoiden ranta. | Ensimmäinen merivartio Kokko-Pojissa oli 1957 perustettu Merikotka-vartio. Merellinen toiminta oli vaatimatonta, sillä vasta muutaman vuoden toiminnan jälkeen he saivat hankituksi optimistijollan, jonka satamana oli Kokkolan purjehtijoiden ranta. | ||
Lippukunnassa oli jokaisella vartiolla oma viiri ja monilla myös oma leima. Lippu puuttui. Vanhempainneuvosto oli aktiivinen lipun suunittelussa ja rahoittamisessa. Lipun suunnitteli Maija-Liisa Lähtönen. Lippu naulattiin juhlavasti 5.12.1965. Lääninrovasti Johannes Sillanpää puhui. Naulaajien joukossa oli vanhempainneuvoston lisäksi Keski-Pohjanmaan partiotyttöpiirin johtaja Tellervo Tunkkari, partiopoikapiirin varapuheenjohtaja Toivo Sandqvist, Rikkihappotehtaalta ins.L.Jutila,lippukunnanjohtaja Pauli Wagner, johtajiston edustajina Tapani Jylhä, Hannu Kuusniemi, Matti Karttunen ja kaksi kanadalaista partiovierasta. Paikallinen teollisuus maksoi lipun suunnittelu- ja valmistuskulut. Kokko-Poikien uusi lippu siunattiin käyttöön naulaamisen jälkeisenä päivänä itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa Kokkolan kirkossa. | Lippukunnassa oli jokaisella vartiolla oma viiri ja monilla myös oma leima. Lippu puuttui. Vanhempainneuvosto oli aktiivinen lipun suunittelussa ja rahoittamisessa. Lipun suunnitteli Maija-Liisa Lähtönen. Lippu naulattiin juhlavasti 5.12.1965. Lääninrovasti Johannes Sillanpää puhui. Naulaajien joukossa oli vanhempainneuvoston lisäksi Keski-Pohjanmaan partiotyttöpiirin johtaja Tellervo Tunkkari, partiopoikapiirin varapuheenjohtaja Toivo Sandqvist, Rikkihappotehtaalta ins. L. Jutila,lippukunnanjohtaja Pauli Wagner, johtajiston edustajina Tapani Jylhä, Hannu Kuusniemi, Matti Karttunen ja kaksi kanadalaista partiovierasta. Paikallinen teollisuus maksoi lipun suunnittelu- ja valmistuskulut. Kokko-Poikien uusi lippu siunattiin käyttöön naulaamisen jälkeisenä päivänä itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa Kokkolan kirkossa. | ||
Kokko-Poikien vakituisena retkipaikkana oli ennen Pläkkistä (Pläkkisenharju, Alavetelissä) 1950-luvulta alkaen seurakunnan ensimmäinen kesäkoti Harriniemen hietikoilla. Myöhemmin partiolaisille rakennettiin oma pieni kämppä samalle tontille. Kämpässä oli neljä leveää ritsipetiä. Niissä pojat nukkuivat vierekkäin. Nurkassa oli kamina ja ikkunan edessä pöytä. Vajaa parikymmentä neliötä taisi lattiapintaa olla. Kämppä oli ahkerassa käytössä. Retkillä suoritettiin taitomerkkejä ja leikittiin maastoleikkejä. Tapana oli, että iltayöstä vanhemmat partiolaiset tulivat pelottelemaan. Joskus savupiipussa vinkuvat noidannuolet ja pienet pommit tekivät poikien kummitusjutut pelottavan todellisiksi. | Kokko-Poikien vakituisena retkipaikkana oli ennen Pläkkistä (Pläkkisenharju, Alavetelissä) 1950-luvulta alkaen seurakunnan ensimmäinen kesäkoti Harriniemen hietikoilla. Myöhemmin partiolaisille rakennettiin oma pieni kämppä samalle tontille. Kämpässä oli neljä leveää ritsipetiä. Niissä pojat nukkuivat vierekkäin. Nurkassa oli kamina ja ikkunan edessä pöytä. Vajaa parikymmentä neliötä taisi lattiapintaa olla. Kämppä oli ahkerassa käytössä. Retkillä suoritettiin taitomerkkejä ja leikittiin maastoleikkejä. Tapana oli, että iltayöstä vanhemmat partiolaiset tulivat pelottelemaan. Joskus savupiipussa vinkuvat noidannuolet ja pienet pommit tekivät poikien kummitusjutut pelottavan todellisiksi. | ||
| Rivi 71: | Rivi 71: | ||
== Lippukunnanjohtajat == | == Lippukunnanjohtajat == | ||
=== 1920–1930 -luvuilla === | === 1920–1930-luvuilla === | ||
* Vilho Kyröjärvi | * Vilho Kyröjärvi | ||
* Jorma Kataja | * Jorma Kataja | ||
| Rivi 111: | Rivi 111: | ||
* Satu "Soppa" Kivelä | * Satu "Soppa" Kivelä | ||
{{Pohjanmaan Partiolaiset}} | {{Pohjanmaan Partiolaiset}} | ||
