Kokko-Pojat
Kokko-Pojat | |
---|---|
Virallinen nimi | |
Kokko-Pojat ry | |
Perustiedot | |
Perustettu: | 1927 |
Jäsenmäärä: | Noin 45 henkilöä |
Toiminta-alue | |
Toiminta-alue: | Kokkola |
Partiopiiri: | Keski-Pohjanmaan Partiolaiset |
Taustayhteisö: | Kokkolan seurakuntayhtymä |
Toimipaikat | |
Kämppä: | Pläkkisenharju |
Leirialue: | Pläkkisenharju, Alavetelissä (omistaa seurakunta) Nukketalo perhonjoen varressa (vuokralla) |
Tunnukset | |
Huivi | |
Sudenpennut käyttävät sinistä huivia, jossa takakolmiossa lippukunnan merkki. Partiolupauksen antaneilla (vartioikäisistä ylöspäin) on oikeus käyttää lippukunnan kelta-mustaa huivia. | |
http://www.lilja.partio.fi/museo/huivit/huivit/kk/k_101.gif | |
Partiopaita | |
Sininen (ainakin vielä 1980-luvulla ruskea) |
Historiaa
Partiolippukunta Kokko-Pojat on varmojen lähteiden ja "dokumenttien" mukaan perustettu 1927. Aluksi nimi tosin oli Kokkolan Eräveikot, mutta 1930-luvulla nimi Kokko-Pojat otettiin Olavi Peuranheimon esityksestä käyttöön.
Kokko-poikien kolona on ollut ilmeisesti 1930-luvulta lähtien serakuntatalon 1990 -luvulla tehtyyn remonttiin asti Torikatu 41 rakennuksen kellarissa kaksi kulma huonetta. Siellä istuttin tukevan päydän ympärillä tammisilla tynnöreillä. Seurakuntatalon remontinyhteydessä vaihdettiin kolo kellarin pihanpuoleisiin tiloihin. Toiminnassa oli mukan 1960-luvulla runsaasti poikia. Esimerkiksi huhtikuussa 1963 Kokkolan kirkossa lippukunnanjohtaja pastori Sakari Huima otti vastaan iltakirkon yhteydessä yli kahdenkymmenen pojan partiolupauksen.
Lippukunnalla oli vanhempainneuvosto. Puheenjohtajana vanhempainneuvostossa oli 1960-luvulla Keskuskansakoulun johtajaopettaja Nikolai Keskinen ja jäseninä insinööri ja rouva Karttunen, dipl.ins.Lähtönen ja rak.mest. Pentti Jylhä. Vanhempainneuvoston jäsenet olivat partiolaisten vanhempia.
Ensimmäinen merivartio Kokko-Pojissa oli 1957 perustettu Merikotka-vartio. Merellinen toiminta oli vaatimatonta, sillä vasta muutaman vuoden toiminnan jälkeen saimme hankituksi optimistijollan, jonka satamana oli Kokkolan purjehtijoiden ranta.
Lippukunnassa oli jokaisella vartiolla oma viiri ja monilla myös oma leima. Lippu puuttui. Vanhempainneuvosto oli aktiivinen lipun suunittelussa ja rahoittamisessa. Lipun suunnitteli Maija-Liisa Lähtönen. Lippu naulattiin juhlavasti 5.12.1965. Lääninrovasti Johannes Sillanpää puhui. Naulaajien joukossa oli vabhempainneuvoston lisäksi Keski-Pohjanmaan partiotyttöpiirin johtaja Tellervo Tunkkari, partiopoikapiirin varapuheenjohtaja Toivo Sandqvist, Rikihappotehtaalta ins.L.Jutila,lippukunnanjohtaja Pauli Wagner, johtajiston edustajina Tapani Jylhä, Hannu Kuusniemi, Matti Karttunen ja kaksi kanadalaista partiovierasta. Paikallinen teollisuus maksoi lipun suunnittelu ja valmistuskulut. Kokko-Poikien uusi lippu siunattiin käyttöön naulaamisen jälkeisenä päivänä itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa Kokkolan kirkossa.
Kokko-Poikien vakituisena retkipaikkana oli ennen Pläkkistä 1950-luvulta alkaen seurakunnan ensimmäinen kesäkoti Harriniemen hietikoilla. Myöhemmin partiolaisille rakennettiin oma pieni kämppä samalle tontille. Kämpässä oli neljä leveää ritsipetiä. Niissä pojat nukkuivat vierekkäin. Nurkassa kamina ja ikkunan edessä pöytä. Vajaa parikymmentä neliötä taisi lattiapintaa olla. Kämppä oli ahkerassa käytössä. Tapana oli, että iltayöstä vanhemmat partiolaiset tulivat pelottelemaan. Joskus savupiipussa vinkuvat noidannuolet ja pienet pommit tekivät poikien kummitusjutut pelottavan todellisiksi.
Lippukunnan kokoontumispaikkoja (koloja) vuosina 1974-1982 oli ympäri Kokkolaa: Mäntyristissä, Kirkonmäellä, Koivuhaassa ja keskustassa. Kolot olivat taustayhteisön lippukunnalle tarjoamia, kirkon tai seurakuntatalon yhteydessä. 1980-luvun molemmin puolin ilmestyi lippukunnan oma lippukuntalehti, PLÄKKIS. Lehti, joka ilmestyi neljä kertaa vuodessa, sai nimensä lippukunnan Alavetelissä sijaitsevan leiripaikan mukaan. Nimen lippukuntalehdelle antoi Jari "Huhtis" Huhtakallio, joka toimi ensimmäisenä päätoimittajana vuosina 1980-1983. Huhtakallio kuvitti lippukuntalehteä nimimerkillä "Saku". Hän toimi lippukunnassa myös vaeltajaosaston (Harhailijat, perustettu 1979) johtajana.
Vuonna 1979 perustettiin Vetehiset, joka oli piirin ainoa merivartio ja siten Kokko-Pojat oli ainoa lippukunta, jossa oli meripartio-osasto. Venekunnan- ja meripartio-osaston johtajaksi valittiin Pauli "Pale" Rautiainen. Vetehiset saivat lahjoituksena merikelpoisen pelastusveneen. Puuhamiehinä venehankkeessa olivat Rautiaisen veljekset Pale ja Tave (Tarvo) isineen. Veneeseen tehtiin purjekin. Vene koki myöhemmässä vaiheessa kovia; mm. peräsin putosi mereen, eikä sitä etsinnöistä huolimatta löydetty. Ja lopuksi kävi huonosti koko veneelle: Vanha tamminen vene kun päällystettiin lasikuidulla, pääsi kosteus tekemään tuhojaan ja koko vene lahosi. Vene oli väriltään oranssi-musta.
Lippukunnanjohtajat
1920–1930 -luvuilla
- Vilho Kyröjärvi
- Jorma Kataja
- Olavi Peuranheimo
- Heimo Kuoppamäki
1940-luvulla
- Sakari Huima
- Heikki Pöyhtäri
- Kalle Karnela
- Rexi Sarlin
- Kalle Ahola
1950-luvulla
- Matti Sillanpää
- Erkki Keskinen
- Teuvo Nurmi
- Matti Keskinen
- Sakari Huima
1960-luvulla
- Pauli Wagner
- Ahti Hänninen
1970-luvulla
- Ahti Hänninen
- Hannu "Hanski" Huttunen (vuoden 1976)
1980-luvulla
- Heikki Junttila
1990-luvulla
- Ei tiedossa
2000-luvulla
- Birgitta Savolainen
- Ville "VT" Lehtinen
- Krista "Krisu" Vierimaa
Pläkkisenharjun saunarakennushanke
Tätä suurta hanketta lähdettiin toteuttamaan 15.10.1979, jolloin seurakunnalta anottiin saunarakennusta varten 10 000 markkaa. 14. tammikuuta 1980 hakemus hyväksyttiin, mutta raha ei kuitenkaan riittänyt kuin hirsikehikon ostoon. Kehikko ostettiin Kälviän Ruotsalosta, josta se kuljetettiin Pläkkisenharjulle pystytystä varten. Seurakunta palkkasi tehtävään kaksi metsuria. Piirustukset saunarakennukseen teki seurakunnan rakennusmestari Kurt Renlund. Pystytystyöt käynnistyivät 3.9.1980. Seurakunnan myöntämät varat olivat silloin jo loppuneet. Jouluna 1979 toimineet tiernapojat ja partiopukit lahjoittivat esiintymispalkkionsa saunarakennushankkeeseen. Kohta tämän jälkeen seurakunta myönsi hankkeeseen toiset 10 000 markkaa. Lokakuun lopussa 1980 Pläkkisenharjun saunarakennus oli valmis ja tarjosi majoitustilat 30:lle pojalle.
Kokko-pojilla on nykyään hieno Kämppä myös Perhonjoen varrella - "Nukketalo".
Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö
Keski-Pohjanmaan maakunta
Alavieskan Partioveikot | Haapajärven Eräpartio | Halkokariset | Halsuan Suohaukat | Himangan Nuotioveljet | Kannuksen Korvenkävijät | Karin Katajaiset | Kaustisen Kallionkoluajat | Kokkolan Suuntaveljet | Kokko-Pojat | Kokko-Tytöt | Kälviän Metsäveikot | Lestijärven Lepakot | Liungilan Eränkävijät | Lohtajan Teiskuveljet | Nivalan Partio | Reisjärven Hongankolistajat | Salmen Samoajat | Sievin Samoojat | Toho-Taivaltajat | Tulikokot | Ullavan Eräpojat | Vetelin Koskenkävijät | Viessojat | Vääräjoen Vartijat