Ero sivun ”Kotisivuprojekti” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
 
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(7 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Olipa aiheena kisa, lehti, kehitysyhteistyöhanke tai vaikka lodjaus, aletaan melko pian idean keksimisen jälkeen puhua kotisivujen (saitin, sivuston) tekemisestä. Kotisivut ovat helppo ja halpa keino ensinnäkin kertoa, että ollaan olemassa, ja toisekseen levittää tietoa projektin jäsenille ja vaikka maailmanlaajuisesti.
'''Olipa aiheena [[kisa]], [[lehti]], [[kehitysyhteistyöhanke]] tai vaikka [[lodjaus]], aletaan melko pian idean keksimisen jälkeen puhua kotisivujen (saitin, sivuston) tekemisestä. Kotisivut ovat helppo ja halpa keino ensinnäkin kertoa, että ollaan olemassa, ja toisekseen levittää tietoa projektin jäsenille ja vaikka maailmanlaajuisesti.'''


Internet on lisäksi interaktiivinen media, mikä tarkoittaa, että perinteinen yhdeltä monille tiedottaminen on vain yksi tapa toimia. Monet suosituimmat sivustot muodostavat ympärilleen aktiivisen (käyttäjä)yhteisön, joka tuottaa sivuille sisältöä. Esimerkiksi kuka tahansa voi lisätä sivuja netissä olevaan tietokirjaan.
Internet on lisäksi interaktiivinen media, mikä tarkoittaa, että perinteinen yhdeltä monille tiedottaminen on vain yksi tapa toimia. Monet suosituimmat sivustot muodostavat ympärilleen aktiivisen (käyttäjä)yhteisön, joka tuottaa sivuille sisältöä. Esimerkiksi kuka tahansa voi lisätä sivuja netissä olevaan tietokirjaan – esimerkiksi [[PartioWiki]]in.  


==Kohderyhmä==
==Kohderyhmä==
Rivi 10: Rivi 10:


==Käyttäjä on kuningas==
==Käyttäjä on kuningas==
Käytettävyys ja saavutettavuus ovat kaksi apukeinoa sivujen toimivuuden kehittämisessä. Käytettävyys-termi tarkoittaa, että käyttäjän on mahdollisimman helppo oppia, miten sivusto toimii ja miten siellä liikutaan. Saavutettavien (esteettömien) sivujen toteutuksessa otetaan huomioon esimerkiksi lukutaidottomat, näkövammaiset yms. Saavutettavuus-kriteerien noudattaminen ei haittaa ns. normaalejakaan ihmisiä, koska niiden avulla voi tarkastella erilaisten käyttöympäristöjen vaikutusta sivuihin. Molemmista aiheista on olemassa paljon oppaita.
Käytettävyys ja saavutettavuus ovat kaksi apukeinoa sivujen toimivuuden kehittämisessä. Käytettävyys-termi tarkoittaa, että käyttäjän on mahdollisimman helppo oppia, miten sivusto toimii ja miten siellä liikutaan. Saavutettavien (esteettömien) sivujen toteutuksessa otetaan huomioon esimerkiksi lukutaidottomat, näkövammaiset yms. Saavutettavuuskriteerien noudattaminen ei haittaa ns. normaalejakaan ihmisiä, koska niiden avulla voi tarkastella erilaisten käyttöympäristöjen vaikutusta sivuihin. Molemmista aiheista on olemassa paljon oppaita, niin kirjastoissa kuin Internetissäkin.


==Tekniikka==
==Tekniikka==
Tekniikan puolella nykyään on lukemattomia vaihtoehtoja ja jonkinlaiset sivut saa aikaan kuka tahansa. Kotisivujen teko-oppaita on netti pullollaan. Tarvitaan erittäin hyvät perustelut, jos sivut toimivat vain yhdenlaisessa ympäristössä tai käytetään apuohjelmia (plug-in), sillä eihän ole tarkoitus rajoittaa sivujen käyttäjämääriä? Käyttäjät eivät vaihda ohjelmiaan, vaikka kuinka haluaisit.
Tekniikan puolella on nykyään lukemattomia vaihtoehtoja ja jonkinlaiset sivut saa aikaan kuka tahansa. Kotisivujen teko-oppaita on netti pullollaan. Sivujen tekeminen toimimaan vain yhdenlaisessa ympäristössä tai erillisten ohjelmien (plug-in), esimerkiksi Flashin tai Javan, vaatiminen on huono idea – käyttäjäkunnan rajoittaminen kun harvemmin on tarkoituksenmukaista. Käyttäjät tuskin asentavat juuri sinun sivustoasi varten uuden ohjelman, vaikka kuinka haluaisit.


Pääpiirteittäin kotisivut voidaan jakaa tekniikaltaan kahteen ryhmään: staattiset tai dynaamiset. Staattiset sivut ovat tiedostoja, jotka eivät muutu sisällöltään. Staattinen toteutus muodostuu työlääksi, jos tietoa on paljon ja/tai se muuttuu usein, mutta niillä pääsee hyvin alkuun.
Pääpiirteittäin kotisivut voidaan jakaa tekniikaltaan kahteen ryhmään: staattiset ja dynaamiset. Staattiset sivut ovat tiedostoja, joiden sisältö ei muutu automaattisesti. Staattinen toteutus muodostuu työlääksi, jos tietoa on paljon ja/tai se muuttuu usein, mutta sillä pääsee hyvin alkuun.


Dynaamiset sivut eivät ole pelkästään fyysisiä tiedostoja. Sivujen sisältö voidaan luoda lennossa esimerkiksi tietokannasta tiettyjen kriteerien perusteella. Käytännössä dynaaminen sivu voi esimerkiksi kertoa, että "Tänään nimipäiväänsä viettää Aapo". Käytännössä sivujen dynaamisuuden hoitavat ohjelmat. Käyttäjä ei juurikaan pysty sanomaan, onko joku sivu muodostettu dynaamisesti vai ei.
Dynaamiset sivut eivät ole pelkästään yksittäisiä tiedostoja. Sivujen sisältö voidaan luoda lennossa esimerkiksi tietokannasta tiettyjen kriteerien perusteella. Käytännössä dynaaminen sivu voi esimerkiksi kertoa, että "Tänään nimipäiväänsä viettää Aapo". Käytännössä sivujen dynaamisuuden hoitavat ohjelmat. Ideaalitilanteessa käyttäjä ei juurikaan pysty sanomaan, onko joku sivu muodostettu dynaamisesti vai ei – useimmiten etenkin teknisesti asiantuntevampi käyttäjä kykenee kuitenkin erottamaan sivun staattisuuden tai dynaamisuuden mm. sivun URI-osoitteesta sekä lukuisista sisällöllisistä seikoista.
 
Katso myös: [[Työkaluja www-sivujen tuottamiseen]].


==Sivujen tulevaisuutta unohtamatta==
==Sivujen tulevaisuutta unohtamatta==
Hyvä projekti voi alkuinnostuksen jälkeen mennä mönkään, ellei ole vilkaistu tulevaisuuteen, miten sivuja ylläpidetään - useamman kuin yhden ihmisen toimesta. Toinen todennäköinen metsä odottaa, jos haukataan liian iso pala kerralla. Mikäli kyse on isosta projektista, sen voi toteuttaa vaiheissa, lisäillen ominaisuuksia pikkuhiljaa.
Hyvä projekti voi alkuinnostuksen jälkeen mennä mönkään, ellei ole vilkaistu tulevaisuuteen, miten sivuja ylläpidetään – useamman kuin yhden ihmisen toimesta. Toinen todennäköinen metsä odottaa, jos haukataan liian iso pala kerralla. Mikäli kyse on isosta projektista, sen voi toteuttaa vaiheissa, lisäillen ominaisuuksia pikkuhiljaa.


==Linkkejä==
==Linkkejä==
* Käytettävyys-guru Jakob Nielsen http://www.useit.com
* [http://www.useit.com/ Käytettävyysguru Jakob Nielsen]
* Standardeista ml. HTML ja CSS http://www.w3.org
* [http://www.w3.org/ Mm. HTML- ja CSS-standardit]
* Saavutettavuudesta http://www.w3.org/TR/WAI-WEBCONTENT/
* [http://www.w3.org/TR/WAI-WEBCONTENT/ Saavutettavuus]
* Kaikenlaista hyödyllistä http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/indexfi.html
* [http://www.saavutettava.fi/ Saavutettavuutta suomeksi]
* Ohjelmointi http://www.php.net/
* [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/indexfi.html Jukka Korpelan sivusto – standardit, kielioppi ja muuta hyödyllistä]
* Tietokanta http://www.mysql.com/
* [http://www.php.net/ PHP-ohjelmointi]
* Julkaisuohjelma http://www.joomla.org/
* [http://www.mysql.com/ MySQL-tietokantaohjelmisto]
* [http://www.joomla.org/ Joomla-julkaisuohjelmisto] (vaatii PHP- ja MySQL-tuen)
* [http://www.opensourcecms.com/ Julkaisuohjelmistoja kokeilussa]
 
[[Luokka:Nettipartio]]
[[Luokka:Projektit]]

Nykyinen versio 11. marraskuuta 2013 kello 19.17

Olipa aiheena kisa, lehti, kehitysyhteistyöhanke tai vaikka lodjaus, aletaan melko pian idean keksimisen jälkeen puhua kotisivujen (saitin, sivuston) tekemisestä. Kotisivut ovat helppo ja halpa keino ensinnäkin kertoa, että ollaan olemassa, ja toisekseen levittää tietoa projektin jäsenille ja vaikka maailmanlaajuisesti.

Internet on lisäksi interaktiivinen media, mikä tarkoittaa, että perinteinen yhdeltä monille tiedottaminen on vain yksi tapa toimia. Monet suosituimmat sivustot muodostavat ympärilleen aktiivisen (käyttäjä)yhteisön, joka tuottaa sivuille sisältöä. Esimerkiksi kuka tahansa voi lisätä sivuja netissä olevaan tietokirjaan – esimerkiksi PartioWikiin.

Kohderyhmä

Sivujen suunnittelussa tärkeää on tuntea sen kohderyhmä. Kohderyhmää tutkimalla saa selville, mihin sivuja tarvitaan ja miten niitä halutaan käyttää. Heiltä voi kysyä vinkkejä ja kommentteja projektin kaikissa vaiheissa. Täysin uusia ratkaisuja voi kehittää, esimerkiksi miettimällä, miten netin avulla voidaan tehdä joku olemassa oleva asia näppärämmin.

Oppia oppailta

Ennen kuin olet maailman paras, voit ihan hyvin ottaa oppia osaavammilta. Tutustuminen oppaisiin auttaa eikä pyörää tarvitse keksiä uudestaan. Muista, että suoralla kopioinnilla ei opi mitään ja tekijänoikeudet pätevät netissäkin. Esimerkiksi voit etsiä malliksi pari sellaista sivua, jotka ovat mielestäsi hyvännäköisiä ja yhdistää niiden hyviä puolia omaan luomukseesi.

Käyttäjä on kuningas

Käytettävyys ja saavutettavuus ovat kaksi apukeinoa sivujen toimivuuden kehittämisessä. Käytettävyys-termi tarkoittaa, että käyttäjän on mahdollisimman helppo oppia, miten sivusto toimii ja miten siellä liikutaan. Saavutettavien (esteettömien) sivujen toteutuksessa otetaan huomioon esimerkiksi lukutaidottomat, näkövammaiset yms. Saavutettavuuskriteerien noudattaminen ei haittaa ns. normaalejakaan ihmisiä, koska niiden avulla voi tarkastella erilaisten käyttöympäristöjen vaikutusta sivuihin. Molemmista aiheista on olemassa paljon oppaita, niin kirjastoissa kuin Internetissäkin.

Tekniikka

Tekniikan puolella on nykyään lukemattomia vaihtoehtoja ja jonkinlaiset sivut saa aikaan kuka tahansa. Kotisivujen teko-oppaita on netti pullollaan. Sivujen tekeminen toimimaan vain yhdenlaisessa ympäristössä tai erillisten ohjelmien (plug-in), esimerkiksi Flashin tai Javan, vaatiminen on huono idea – käyttäjäkunnan rajoittaminen kun harvemmin on tarkoituksenmukaista. Käyttäjät tuskin asentavat juuri sinun sivustoasi varten uuden ohjelman, vaikka kuinka haluaisit.

Pääpiirteittäin kotisivut voidaan jakaa tekniikaltaan kahteen ryhmään: staattiset ja dynaamiset. Staattiset sivut ovat tiedostoja, joiden sisältö ei muutu automaattisesti. Staattinen toteutus muodostuu työlääksi, jos tietoa on paljon ja/tai se muuttuu usein, mutta sillä pääsee hyvin alkuun.

Dynaamiset sivut eivät ole pelkästään yksittäisiä tiedostoja. Sivujen sisältö voidaan luoda lennossa esimerkiksi tietokannasta tiettyjen kriteerien perusteella. Käytännössä dynaaminen sivu voi esimerkiksi kertoa, että "Tänään nimipäiväänsä viettää Aapo". Käytännössä sivujen dynaamisuuden hoitavat ohjelmat. Ideaalitilanteessa käyttäjä ei juurikaan pysty sanomaan, onko joku sivu muodostettu dynaamisesti vai ei – useimmiten etenkin teknisesti asiantuntevampi käyttäjä kykenee kuitenkin erottamaan sivun staattisuuden tai dynaamisuuden mm. sivun URI-osoitteesta sekä lukuisista sisällöllisistä seikoista.

Katso myös: Työkaluja www-sivujen tuottamiseen.

Sivujen tulevaisuutta unohtamatta

Hyvä projekti voi alkuinnostuksen jälkeen mennä mönkään, ellei ole vilkaistu tulevaisuuteen, miten sivuja ylläpidetään – useamman kuin yhden ihmisen toimesta. Toinen todennäköinen metsä odottaa, jos haukataan liian iso pala kerralla. Mikäli kyse on isosta projektista, sen voi toteuttaa vaiheissa, lisäillen ominaisuuksia pikkuhiljaa.

Linkkejä