Kotisivuprojekti

PartioWikistä
Versio hetkellä 21. elokuuta 2006 kello 22.33 – tehnyt Paula (keskustelu | muokkaukset) (luokka)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Olipa aiheena kisa, lehti, kehitysyhteistyöhanke tai vaikka lodjaus, aletaan melko pian idean keksimisen jälkeen puhua kotisivujen (saitin, sivuston) tekemisestä. Kotisivut ovat helppo ja halpa keino ensinnäkin kertoa, että ollaan olemassa, ja toisekseen levittää tietoa projektin jäsenille ja vaikka maailmanlaajuisesti.

Internet on lisäksi interaktiivinen media, mikä tarkoittaa, että perinteinen yhdeltä monille tiedottaminen on vain yksi tapa toimia. Monet suosituimmat sivustot muodostavat ympärilleen aktiivisen (käyttäjä)yhteisön, joka tuottaa sivuille sisältöä. Esimerkiksi kuka tahansa voi lisätä sivuja netissä olevaan tietokirjaan.

Kohderyhmä

Sivujen suunnittelussa tärkeää on tuntea sen kohderyhmä. Kohderyhmää tutkimalla saa selville, mihin sivuja tarvitaan ja miten niitä halutaan käyttää. Heiltä voi kysyä vinkkejä ja kommentteja projektin kaikissa vaiheissa. Täysin uusia ratkaisuja voi kehittää, esimerkiksi miettimällä, miten netin avulla voidaan tehdä joku olemassa oleva asia näppärämmin.

Oppia oppailta

Ennen kuin olet maailman paras, voit ihan hyvin ottaa oppia osaavammilta. Tutustuminen oppaisiin auttaa eikä pyörää tarvitse keksiä uudestaan. Muista, että suoralla kopioinnilla ei opi mitään ja tekijänoikeudet pätevät netissäkin. Esimerkiksi voit etsiä malliksi pari sellaista sivua, jotka ovat mielestäsi hyvännäköisiä ja yhdistää niiden hyviä puolia omaan luomukseesi.

Käyttäjä on kuningas

Käytettävyys ja saavutettavuus ovat kaksi apukeinoa sivujen toimivuuden kehittämisessä. Käytettävyys-termi tarkoittaa, että käyttäjän on mahdollisimman helppo oppia, miten sivusto toimii ja miten siellä liikutaan. Saavutettavien (esteettömien) sivujen toteutuksessa otetaan huomioon esimerkiksi lukutaidottomat, näkövammaiset yms. Saavutettavuus-kriteerien noudattaminen ei haittaa ns. normaalejakaan ihmisiä, koska niiden avulla voi tarkastella erilaisten käyttöympäristöjen vaikutusta sivuihin. Molemmista aiheista on olemassa paljon oppaita.

Tekniikka

Tekniikan puolella nykyään on lukemattomia vaihtoehtoja ja jonkinlaiset sivut saa aikaan kuka tahansa. Kotisivujen teko-oppaita on netti pullollaan. Tarvitaan erittäin hyvät perustelut, jos sivut toimivat vain yhdenlaisessa ympäristössä tai käytetään apuohjelmia (plug-in), sillä eihän ole tarkoitus rajoittaa sivujen käyttäjämääriä? Käyttäjät eivät vaihda ohjelmiaan, vaikka kuinka haluaisit.

Pääpiirteittäin kotisivut voidaan jakaa tekniikaltaan kahteen ryhmään: staattiset tai dynaamiset. Staattiset sivut ovat tiedostoja, jotka eivät muutu sisällöltään. Staattinen toteutus muodostuu työlääksi, jos tietoa on paljon ja/tai se muuttuu usein, mutta niillä pääsee hyvin alkuun.

Dynaamiset sivut eivät ole pelkästään fyysisiä tiedostoja. Sivujen sisältö voidaan luoda lennossa esimerkiksi tietokannasta tiettyjen kriteerien perusteella. Käytännössä dynaaminen sivu voi esimerkiksi kertoa, että "Tänään nimipäiväänsä viettää Aapo". Käytännössä sivujen dynaamisuuden hoitavat ohjelmat. Käyttäjä ei juurikaan pysty sanomaan, onko joku sivu muodostettu dynaamisesti vai ei.

Sivujen tulevaisuutta unohtamatta

Hyvä projekti voi alkuinnostuksen jälkeen mennä mönkään, ellei ole vilkaistu tulevaisuuteen, miten sivuja ylläpidetään - useamman kuin yhden ihmisen toimesta. Toinen todennäköinen metsä odottaa, jos haukataan liian iso pala kerralla. Mikäli kyse on isosta projektista, sen voi toteuttaa vaiheissa, lisäillen ominaisuuksia pikkuhiljaa.

Linkkejä