Ero sivun ”Kuopion Metsäpojat” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(+huivikuva)
 
(79 välissä olevaa versiota 13 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
== Yleistä ==
{{Lippukunta  
{{Lippukunta |
|tyyppi = poika
nimi = Kuopion Metsäpojat |
|nimi = Kuopion Metsäpojat  
perustettu = 1956 |
|perustettu = 1956  
lyhenne = KMP |
|lyhenne = KMP  
toiminta-alue = Niirala, Särkiniemi, Neulamäki |
|jäsenmäärä = noin 70
piiri = Pohjois-Savon Partiolaiset |
|toiminta-alue = Niirala, Särkiniemi, Neulamäki, Haapaniemi
taustayhteisö = Alavan seurakunta |
|piiri = Pohjois-Savon Partiolaiset  
kotikunta = Kuopio |
|taustayhteisö = Alavan seurakunta  
kolo = Alavan nuorisotilat, Neulamäen kirkon partiokolo, Särkiniemen kirkon nuorisotilat |
|kotikunta = Kuopio  
leiripaikka = Kota |
|kolo = Alavan nuorisotilat, Neulamäen kirkon partiokolo, Särkiniemen kirkon nuorisotilat  
huivikuva = [[Kuva:kmp.jpg|thumb|250px|]] |
|leiripaikka = Kota
huivikuvaus = Metsäpoikien kuuluisa logo, jossa on kolme kuusipuuta |
|leirialue = Karttula, Kota  
|paitakuvaus = Sininen partiopaita
|huivikuva = [[Kuva:j-sp kuopion metsäpojat huivi.gif]]  
|huivikuvaus = Huivissa on sinisellä pohjalla Metsäpoikien kuuluisa logo, jossa on kolme mustaa kuusta keltaisella pohjalla.
|tunnuskuva= [[Kuva:Kmp.svg|200px]]
}}
}}


 
== Yleistä ==
Kuopion Metsäpojat on perustettu vuonna 1956. Metsäpojat toimivat Kuopiossa kolmella eri alueella: Alavalla, Särkiniemessä ja Neulamäessä. Ensimmäisenä lippukunnanjohtajana toimi Väinö Raninen, toisena Jukka Korhonen ja kolmantena Antti Lillvis joka on vieläkin toimessa. Tähän mennessä pisimpään on ollut Väiski, mutta Lillvis tavoittelee ennätystä, vaikkakin siihen on vielä aikaa. Metsäpoikien jäsenmäärä on laskussa, niinkuin partiolaisten määrä yleensäkin 2000-luvulla, mutta aktiiviset johtajat takaavat että partiolaisia on lippukunnassa prosentuaalisesti saman verran muihin lippukuntiin verrattuna, ei se määrä vaan se metsäpoikien laatu!
'''Kuopion Metsäpojat''' on perustettu vuonna [[1956]], ja lippukunta juhli vuonna 2006 50-vuotista taivaltaan. Nykyisin Metsäpojat toimii Kuopiossa Niiralan, Särkiniemen ja Neulamäen asuinalueilla. Ensimmäisenä lippukunnanjohtajana toimi Väinö Raninen, toisena Jukka Korhonen ja kolmantena Antti Lillvis, joka hoitaa tehtävää edelleen. Kyseessä on [[poikalippukunta]], kuten nimi antaa olettaakkin.
 


== Tapoja ==
== Tapoja ==
Kuopion Metsäpojilla on tapana tehdä itsensä tunnetuksi hieman muista lippukunnista eroavalla tavalla.
Kuopion Metsäpojat ovat toimeliaita ja he ovat mukana erilaisissa tempauksissa. Lippukunnan jäsenten keskinäinen ilmapiiri on hyvä. Töitä tehdään kummempia turisematta ja hommat hoituvat vanhasta rutiinista, kokemuksesta ja keskinäisestä luottamuksesta.
Metsäpojat on hyvin puhuttu ja kiistelty asia Pohjois-Savon piirin toimistolla ainakin kuulopuheiden perusteella.
 
Esim. [[Pohjois-Savon_Partiolaiset|PoSaPan]] piirileiri [[Ruukki 2006]], jossa Metsäpojat tulivat tunnetuksi ei niinkään hankkeiden kautta vaan olemalla reilusti mukana kaikessa toiminnassa! Kaikki tehdään kunnolla tai sitten ei tehdä ollenkaan!
Esimerkkinä raksa (väli) jengin oikea työinto - kello 04.00 aloitetaan tekemään puuaakkosia, joista valmistui kylläkin vain K, M ja P. Päivällä valmistimme rakennelmia moottorisahan avustuksella nopeasti, mutta siitäkin oli jollain jotain valitamista, kun sahattiin kesken ruokailun keskellä leirialuetta ilman kuulosuojaimia tai turvalaseja, turvaväli muihin ihmisiin olisi pitänyt olla metrejä mutta lautojen pitelijä noin 10 sentin päässä sahan terästä!
Seuraavina öinä rakennustyöt jatkuivat, mutta yleisön pyynnöstä syvällä metsässä puuaakkosia nikkaroiden. Metsässä sai alkunsa myös kyseenalainen taideteos joka ei koskaan valmistunut. Huhujen mukaan työstä oli tarkoitus tulla koirankoppi Antti Afflektille, mutta asian todellista laitaa ei tiedä kukaan. Muitakin legenda tarinoita olisi metsäpojilla kerrottavana Ruukki leiristä, mutta ne on leimattu top secret tai inside leimalla.
 
Metsäpojista löytyy todella monipuolista osaamista on: kopiksen käyneitä ammattilaismyyjiä, ammattibiliskuskeja, sähköasentajia, muurareita, laatoittajia, baarimikkoja, monen eri alan yliopisto-opiskejijoita, ammattikoulussa ja lukiossa olevia opiskelijoita. Jotkut metsäpojat ovat pitkällekin kouluttautuneita, mutta käytännön taidot ne edelleen jyräävät!
 
 
 
 
 
 
 
 
 


Metsäpojilla on tiivis yhteistyö Alavan seurakunnan kanssa. Metsäpojat toimivat avustajina seurakunnan tapahtumissa.


Metsäpoikien johtajisto kokoontuu ympäri vuoden joka keskiviikko Alavan kirkolla. Tämä perinne on saanut osakseen kehuja ulkopuolisilta tahoilta. Perinne on vakiintunut 2000-luvun vaihteessa, ja on nykyisin suuri osa lpk:n päätöksentekoa. Tämä [[vartionjohtajaneuvosto]] käsittelee SP:n ja piirin ajankohtaiset asiat. Kokouksissa on aina tilaa myös "vapaalle sanalle", joten Vjn toimii myös johtajiston keskinäisenä foorumina.


Metsäpoikien yhteydessä on myös toiminut vuosikymmeniä sitten '''Pärinäpojat'''-niminen mopopoikien kerho. Tätä kerhotoimintaa on elvytetty, ja nykyisin erilaiset yhteisajot ovat osa arkea.


 
Metsäpoikien keskuudessa kerrotaan paljon legendaa tehdyistä tempauksista. Metsäpojat pitävätkin toimintansa ajan hermolla ja kokeilevat paljon uusia asioita.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
[[Kuva:Johtajat.jpg|thumb|250px|Metsäpoikien johtajia]]
 
== Muiden kertomuksia Metsäpojista ==
Metsäpojista on liikkeellä hurjia huhuja, kuten Karttulan leiripaikan Kodan parkettilattiat sekä muuten vaan sekopäinen toiminta tilanteessa kuin tilanteessa. Huhuja on ääretön määrä, ja jotkut niistä ovat vielä edelläkin mainittuja paljon hurjempia, ja jotkut niistä saattavat olla jopa totta!
Yleistä on myös kuulla sananvaihtoja kuten: "Noi on niitä Metsäpoikia. Ne on ihan hulluja" tai "Se oli Metsäpoika. Se ois oikeesti voinu tehä sen".
Tai yleisesti jos jotain ihmeellistä tapahtuu niin aina metsäpoikia syytetään siitä ensimmäisenä. Esim Ruukki leirillä jotkut peelot sytyttelivät noitapilli ilotulitteita, niin metsäpoikia etsittiin koko turvan miehistön voimin, ja metsäpojat istuivat koko tapahtuneen ajan johtajakahvilassa tietämättä tapahtuneesta mitään, niinpä niin ja seli seli. Metsäpojat eivät myöskään pidä turhasta murehtimisesta ja valituksesta, vaan ovat elämänmyönteisiä!
 
 
 






== Kota ==
== Kota ==
[[Lippukunta]] jäi keväällä 2002 ilman leiripaikkaa Sotkaniemen tulipalon johdosta, ja uudesta retkien ja leirien pitopaikasta tehtyjen mietintöjen tuloksena lippukunta päätti rakentaa johtajaporukalla [[kota|kodan]]. Rakennustyöt alkoivat pääsiäisenä 2003, harjannostajaisia vietettiin kesällä 2003.


Lippukunta jäi vuonna 2003 ilman leiripaikkaa kiitos Sotkanniemen tulipalon, josta voimme kittää [[Puijon Pojat]]-lippukuntaa, niinpä mietimme missä nyt pitäisimme ihania retkiä ja leirejä. Päätimme rakentaa johtajaporukalla kunnon kodan. Maat saimme vuokralle lippukunnan jäsenien kautta ja muitakin sponsoreita ja tukijoita alkoi tulla mukaan. Niinpä kesällä 2003 vietimme kodan harjannostajaisia tuttuun metsäpoikatyyliin!
Tämän jälkeen [[kota|kodan]] ympäristöön on kohonnut paljon uusia rakennuksia ja rakennelmia, mm. puucee, sauna pukuhuoneineen, ruokailutalo, auringonottopaikka, puuliiteri, lippuaukio, laituri sekä useat kivikasat ja -muurit ympäröimään leirialuetta.  
Tämän jälkeen kodan ympäristöön on kohonnut paljon uusia rakennuksia ja taidon näytteitä mm. paskahuussi, laituri, sauna pukuhuoneineen, ruokailuralo, auringonottokatos, puuliiteri, lippuaukio, kivimuureja, -kasoja.
Ahkerimmat leireilijät ovat yöpyneet kodassa jo yli 90 yötä, joten aikaa on ollut myös nauttia aikaan saannoksista!
 
[[Kuva:kota.jpg|thumb|250px|Kuuluisa Metsäpoikien Karttulan leiripaikka]]
 
== Muutamat viime vuodet ==


Vuoden 2002 jälkeen Metsäpojat ovat olleet hyvin passiivisia piirin ja SP:n tapahtumien suhteen - tähän asti. Tämä vuosi on ollut Metsäpojille tapahtumien suhteen pelkkää juhlaa: lippukunnassa perustettiin vaeltajaryhmä Ruukkia varten, joka nimettiin Peelokerhoksi!
Kodan läheisyydessä sijaitsee järvi. Lippukunnan veneellä voi soudella järvellä. Kotaan mahtuu yöpymään yli 30 henkilöä. Paikalle on myös mahdollista pystyttää useita [[puolijoukkueteltta|puolijoukkuetelttoja]]. Leirejä pidetään johtajien voimin vähintään kerran kuukaudessa. Kodalla pidetään vartiolaisten retkiä ja leirejä. Ahkerimmat leireilijät ovat yöpyneet kodassa jo yli 100 yötä!


Tällä passiivisella välillä oli yleisempää kuulla seuraava lause tapahtumissa sun muissa ympyröissä:
[[Kuva:kota.jpg|thumb|250px|Metsäpoikien Karttulan leiripaikka]]
"paljon olen metsäpojista kuullut mutta koskaan niitä ei näy".


== Vaeltajatoiminta ==
== Vaeltajatoiminta ==
Metsäpojissa alkoi innostus laajamittaisempaa [[vaeltaja]]toimintaa kohtaan, kun joku jäsenistä sai mahtavan idean. Sen mukaan vaeltajaryhmän toiminta on parasta hupia partiossa. Tätä periaatetta on käytetty mm [[Ruukki 2006|Ruukki]]-leirillä. Ryhmä koostuu johtajista, jotka toimivat [[vaeltaja|vaeltajina]] aina mahdollisuuksien mukaan. Vaeltajaryhmä osallistui mm. Hämeenlinnan [[Vaeltaja006 - Rover006]] tapahtumaan.


Metsäpojissa alkoi innostus laajamittaisempaa vaeltajatoimintaa kohtaan, kun joku jäsenistä sai mahtavan idean. Sen mukaan Ruukki-leirillä ei tarvitse tehdä mitään varsinaista työtä, jos kuuluu vaeltajaryhmään. Ryhmän nimeksi muodostui Peelokerho, joka mainittiinkin jo edellä. Siihen kuului alunperin 8+1 henkilöä. Ryhmä koostuu johtajista, jotka toimivat vaeltajina aina sen mukaan miten pääsee helpoiten tai on kivaa. Peelokerho osallistui Hämeenlinnan [[Vaeltaja006  - Rover006]] tapahtumaan, jossa vaeltajahanke ei todellakaan ollut kehuttava, vaikkakin se suoritettiin Karttulan Kannonkiertäjien kanssa. Kuopion Metsäpojat osallistuivat silloin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan piirin ulkopuoliseen tapahtumaan. Tarinoita roverista riittää, joista kaikki eivät ole välttämättä julkaisukelpoisia.
Metsäpoikien uusin perinne on osallistua vuosittaiseen LoppiaisScouhlyyn.


Saavutukset LoppiaisScouhlyssa:
*Voitto Vesannolla 2009
*Voitto Vesannolla 2008
*Toinen sija Rautalammilla 2007


{{tynkä/Lippukunnat}}
{{P-SP:n lippukunnat}}
{{P-SP:n lippukunnat}}
{{J-SP:n lippukunnat}}

Nykyinen versio 8. heinäkuuta 2012 kello 18.30

Kuopion Metsäpojat
Perustiedot
Tyyppi: poikalippukunta
Perustettu: 1956
Jäsenmäärä: noin 70 henkilöä
Lyhenne: KMP
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Niirala, Särkiniemi, Neulamäki, Haapaniemi
Kotikunta: Kuopio
Partiopiiri: Pohjois-Savon Partiolaiset
Taustayhteisö: Alavan seurakunta
Toimipaikat
Kolo: Alavan nuorisotilat, Neulamäen kirkon partiokolo, Särkiniemen kirkon nuorisotilat
Leirialue: Karttula, Kota
Tunnukset
Huivi
Huivissa on sinisellä pohjalla Metsäpoikien kuuluisa logo, jossa on kolme mustaa kuusta keltaisella pohjalla.
J-sp kuopion metsäpojat huivi.gif
Partiopaita
Sininen partiopaita
Tunnus
Kmp.svg


Yleistä

Kuopion Metsäpojat on perustettu vuonna 1956, ja lippukunta juhli vuonna 2006 50-vuotista taivaltaan. Nykyisin Metsäpojat toimii Kuopiossa Niiralan, Särkiniemen ja Neulamäen asuinalueilla. Ensimmäisenä lippukunnanjohtajana toimi Väinö Raninen, toisena Jukka Korhonen ja kolmantena Antti Lillvis, joka hoitaa tehtävää edelleen. Kyseessä on poikalippukunta, kuten nimi antaa olettaakkin.

Tapoja

Kuopion Metsäpojat ovat toimeliaita ja he ovat mukana erilaisissa tempauksissa. Lippukunnan jäsenten keskinäinen ilmapiiri on hyvä. Töitä tehdään kummempia turisematta ja hommat hoituvat vanhasta rutiinista, kokemuksesta ja keskinäisestä luottamuksesta.

Metsäpojilla on tiivis yhteistyö Alavan seurakunnan kanssa. Metsäpojat toimivat avustajina seurakunnan tapahtumissa.

Metsäpoikien johtajisto kokoontuu ympäri vuoden joka keskiviikko Alavan kirkolla. Tämä perinne on saanut osakseen kehuja ulkopuolisilta tahoilta. Perinne on vakiintunut 2000-luvun vaihteessa, ja on nykyisin suuri osa lpk:n päätöksentekoa. Tämä vartionjohtajaneuvosto käsittelee SP:n ja piirin ajankohtaiset asiat. Kokouksissa on aina tilaa myös "vapaalle sanalle", joten Vjn toimii myös johtajiston keskinäisenä foorumina.

Metsäpoikien yhteydessä on myös toiminut vuosikymmeniä sitten Pärinäpojat-niminen mopopoikien kerho. Tätä kerhotoimintaa on elvytetty, ja nykyisin erilaiset yhteisajot ovat osa arkea.

Metsäpoikien keskuudessa kerrotaan paljon legendaa tehdyistä tempauksista. Metsäpojat pitävätkin toimintansa ajan hermolla ja kokeilevat paljon uusia asioita.


Kota

Lippukunta jäi keväällä 2002 ilman leiripaikkaa Sotkaniemen tulipalon johdosta, ja uudesta retkien ja leirien pitopaikasta tehtyjen mietintöjen tuloksena lippukunta päätti rakentaa johtajaporukalla kodan. Rakennustyöt alkoivat pääsiäisenä 2003, harjannostajaisia vietettiin kesällä 2003.

Tämän jälkeen kodan ympäristöön on kohonnut paljon uusia rakennuksia ja rakennelmia, mm. puucee, sauna pukuhuoneineen, ruokailutalo, auringonottopaikka, puuliiteri, lippuaukio, laituri sekä useat kivikasat ja -muurit ympäröimään leirialuetta.

Kodan läheisyydessä sijaitsee järvi. Lippukunnan veneellä voi soudella järvellä. Kotaan mahtuu yöpymään yli 30 henkilöä. Paikalle on myös mahdollista pystyttää useita puolijoukkuetelttoja. Leirejä pidetään johtajien voimin vähintään kerran kuukaudessa. Kodalla pidetään vartiolaisten retkiä ja leirejä. Ahkerimmat leireilijät ovat yöpyneet kodassa jo yli 100 yötä!

Metsäpoikien Karttulan leiripaikka

Vaeltajatoiminta

Metsäpojissa alkoi innostus laajamittaisempaa vaeltajatoimintaa kohtaan, kun joku jäsenistä sai mahtavan idean. Sen mukaan vaeltajaryhmän toiminta on parasta hupia partiossa. Tätä periaatetta on käytetty mm Ruukki-leirillä. Ryhmä koostuu johtajista, jotka toimivat vaeltajina aina mahdollisuuksien mukaan. Vaeltajaryhmä osallistui mm. Hämeenlinnan Vaeltaja006 - Rover006 tapahtumaan.

Metsäpoikien uusin perinne on osallistua vuosittaiseen LoppiaisScouhlyyn.

Saavutukset LoppiaisScouhlyssa:

  • Voitto Vesannolla 2009
  • Voitto Vesannolla 2008
  • Toinen sija Rautalammilla 2007

Järvi-Suomen Partiolaiset

Jsp.jpg

Ansiomerkit | Piirileirit

Alueet

Alli | Haapana | Hanhi | Joutsen | Kaakkuri | Koskelo | Koskikara | Kuikka | Lokki | Merimetso | Nokikana | RäyskäUivelo | Sorsa | Telkkä | Tiira | Uikku

Aluejärjestöt

Joensuun Partiolaiset | Jyväskylän Partiolaiset | Mikkelin Seudun Partiolaiset | Kalakukkopartio

Lippukunnat

Alapitkän Metsämyyrät | Anttolan Viiriäiset | Ekin Partio | Enonkosken Samoilijat | Halssilan Haukat | Harjun Partiotytöt | Hirvi-Partio | Huhtapartio | Hyryn Korpisudet | Iisalmen Korvenkävijät | Iljalan Eränkävijät | Joensuun Eräsissit ja Karjalan Tytöt | Joensuun Haka-Versot | Joensuun Metsänkävijät | Jokisuun Kipparit | Joroisten Erätoverit | Joutsan Jousipartio | Juankosken Korpikulkurit | Juuan Kiitäjät | Juvan Partioveikot | Jyväskylän Metsänkävijät | Jyväskylän Suuntaveljet | Jyväskylän Versot | Järvisissit | Kaavin Kiehiset | Kainuun Katajat | Kainuun Revontulet | Kaiskun Kävijät | Kajaanin Eränkävijät | Kajaanin Korvenpojat | Kallan Kontiot | Kallan Tytöt | Karjalan Eräversot | Karjalan Korvenkävijät | Karjalan Näreennakertajat | Karstulan Korpi-Karstut | Karttulan Kannonkiertäjät | Katajaiset ja Tomerat | Keiteleen Saukot | Keljon Kävijät | Kerman Kiertäjät | Kesälahden Siniveikot | Kiihtelyksen Nuotiosissit | Kinahmin Kiipijät | Kinnulan Korpisudet | Kiteen Karhu-Pojat | Kiteen Rajasamoojat | Kiuru-Partio | Korpilahden Korvensamoojat | Kortepartio | Koskenpään Koskikarat | Kuhmon Siniset | Kuilun Kulkijat | Kuokkalan Vetehiset | Kuopion Eräversot | Kuopion Kurjenmiekat | Kuopion Metsäpojat | Kuopion Opiskelijapartiolaiset | Kuuhankaset | Kuuvalon Vaeltajat | Kyypartio | Lapinlahden Siniveikot | Lepikon Tarpojat | Lievestuoreen Partiopojat | Lievestuoreen Tuulentytöt | Linkki-Partio Lipa | Linnavuoren Tähyilijät | Liperin Kokkoveikot | Länsirannan Partiolaiset | Metsän Siskot | Mikkelin Leiritytöt | Mikkelin Muurahaiset | Mikkelin Toimenpojat | Muuratpartio | Mäkipartio | Mäntyharjun Partiolaiset | Noljakan Niemenkiertäjät | Norppa-Versot | Nurmeksen Partiolaiset | Otavan Otsot | Outokummun Kipinät ja Kummun Eräveikot | Palokan Partiolaiset | Partiosiskot | Partio-Unnukka | Pertun Tähkäpartio | Petosen Polunetsijät | Pieksämäen Metsäsissit | Pielisen Partiolaiset | Pielisensuun Samoojat | Pihkapartio | Pihtiputaan Partiolaiset | Pogostan Pojat | Polvijärven Päreenpolttajat | Puijon Pakertajat | Puijon Pojat | Puula-Partio | Pyhäselän Eräsotkat | Rantakylän Rämpijät | Rantasalmen Ruutanat | Rautalammin Rautiaiset | Rautavaaran Korvenkulkijat | Reippaat Pojat | Riistaveden Vaarunvartijat | Saarijärven Saloveikot | Saariston Nuotta | Saukon Samoojat | Savon Saukot | Savon Sissit | Savonlinnan Mehtä-Versot | Soisalon Samoilijat | Sokkalan Sissit | Sonkapartio | Suonenjoen Sirkut ja Sotkat | Suopartio | Sutelan Hukat | Säynätsalon Päijännepartio | Talaspartio | Tervon Tervaspartio | Tikkakosken Partiolaiset | Tikkamäen Tikkatytöt | Tohmajärven Metsänsamoilijat | Toivakan Lepinkäiset | Tuluspartio | Turjankävijät | Tuusniemen Tuohiset | Vaajan Valppaat | Vaalan Metsänkävijät | Vaaran Veljet ja Siskot | Vaarojen Siskot ja Veikot | Vaarojen Vaeltajat | Vehmerin Vaeltajat | Vesannon Partiolaiset | Vihtavuoren Visaiset | Viitasaaren Partiolaiset | Vuokatin Vaeltajat | Värtsin Takojat | Ylämyllyn Samoojat | Yöveden Waeltajat | Äänekosken Metsäveikot | Äänekosken Versot | Äänetytöt

Muut partioyhdistykset

Jyväskylän Opiskelevat Partiolaiset