Kuopion Metsäpojat

PartioWikistä
Versio hetkellä 24. lokakuuta 2006 kello 22.58 – tehnyt Mja3 (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleistä

Kuopion Metsäpojat
Perustiedot
Perustettu: 1956
Lyhenne: KMP
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Niirala, Särkiniemi, Neulamäki
Kotikunta: Kuopio
Partiopiiri: Pohjois-Savon Partiolaiset
Taustayhteisö: Alavan seurakunta
Toimipaikat
Kolo: Alavan nuorisotilat, Neulamäen kirkon partiokolo, Särkiniemen kirkon nuorisotilat
Tunnukset
Huivi
Metsäpoikien kuuluisa logo, jossa on kolme kuusipuuta. Sininen huivi jossa kyseinen logo on.


Kuopion Metsäpojat on perustettu vuonna 1956. Tämä vuosi on meille siis juhla vuosi, täytimme 50 vuotta. Metsäpojat toimivat Kuopiossa kolmella eri alueella: Alavalla, Särkiniemessä ja Neulamäessä. Ensimmäisenä lippukunnanjohtajana toimi Väinö Raninen, toisena Jukka Korhonen ja kolmantena Antti Lillvis joka on vieläkin toimessa. Tähän mennessä pisimpään on ollut Väiski, mutta Lillvis tavoittelee ennätystä, vaikkakin siihen on vielä aikaa. Metsäpoikien jäsenmäärä on laskussa, niinkuin partiolaisten määrä yleensäkin 2000-luvulla, mutta aktiiviset johtajat takaavat että partiolaisia on lippukunnassa prosentuaalisesti saman verran muihin lippukuntiin verrattuna, ei se määrä vaan se metsäpoikien laatu!

Tapoja

Kuopion Metsäpojilla on tapana tehdä itsensä tunnetuksi hieman muista lippukunnista eroavalla tavalla. Metsäpojat on ja on ollut (ainakin niin kauan kuin tämän kirjoittaja on elänyt) hyvin puhuttu ja kiistelty asia Pohjois-Savon piirin toimistolla ainakin kuulopuheiden perusteella. Metsäpojat ovat mukana tai yrittävät olla melkein kaikessa positiivisessa ja negatiivisessä.

Esim. PoSaPan piirileiri Ruukki 2006, jossa Metsäpojat tulivat tunnetuksi ei niinkään hankkeiden kautta vaan olemalla reilusti mukana kaikessa toiminnassa! Kaikki tehdään kunnolla tai sitten ei tehdä ollenkaan! Esimerkkinä raksa (väli) jengin oikea työinto - kello 04.00 aloitetaan tekemään puuaakkosia, joista valmistui kylläkin vain K, M ja P. Päivällä valmistimme rakennelmia moottorisahan avustuksella nopeasti, mutta siitäkin oli jollain jotain valitamista, kun sahattiin kesken ruokailun keskellä leirialuetta ilman kuulosuojaimia tai turvalaseja, turvaväli muihin ihmisiin olisi pitänyt olla metrejä mutta lautojen pitelijä noin 10 sentin päässä sahan terästä! Seuraavina öinä rakennustyöt jatkuivat, mutta yleisön pyynnöstä syvällä metsässä puuaakkosia nikkaroiden. Metsässä sai alkunsa myös kyseenalainen taideteos joka ei koskaan valmistunut. Huhujen mukaan työstä oli tarkoitus tulla koirankoppi Antti Afflektille, mutta asian todellista laitaa ei tiedä kukaan. Muitakin legendatarinoita olisi metsäpojilla kerrottavana Ruukki- leiristä, mutta ne ovat leimattu top secret tai inside leimalla.


Metsäpojista löytyy todella monipuolista osaamista on: kopiksen käyneitä ammattilaismyyjiä, ammattibiliskuskeja, sähköasentajia, muurareita, laatoittajia, baarimikkoja, monen eri alan yliopisto-opiskelijoita, ammattikoulussa ja lukiossa olevia opiskelijoita. Jotkut metsäpojat ovat pitkällekin kouluttautuneita, mutta käytännön taidot ne edelleen jyräävät! Metsäpojilta onnistuu hitsaaminen, muuraus, ompelu, ruoanlaitto jne... mikään homma ei jää tekemättä!

Metsäpojilla on tiivis yhteistyö Alavan Seurakunnan kanssa, niinpä pääsemme edustamaan lippukuntaamme seurakunnan tapahtumissa esim. Metsästys "metsuri" kirkko, motoristikirkko, myös muitakin "työkeikkoja" ilmaantuu muutaman kerran vuodessa. Näissä tapahtumissa saamme näkyvyyttä toiminta-alueillamme ja näin lisää partiolaisia ryhmiin.

Rahaa toimintaan keräämme myymällä partiokalentereita, erilaisilla myyntikampanjoilla ja joskus mainosten jaolla.


On tullut jo perinteeksi, että Metsäpoikien johtajisto kokoontuu ympäri vuoden joka keskiviikko alavan kirkolle. Tapaa on noudattettu tällä muistilla vuodesta 2003 alkaen. Tämä "vartionjohtajaneuvosto" ei ole tosiaankaan niin virallinen kokous, vaan siellä kerrotaan tärkeitä asioita ja lopuksi voidaan vaikka jutella viikonloppusuunnitelmista. Kuulimme vähän aikaa sitten, että metsäpoikien yhteydessä on toiminut muutama vuosikymmen sitten pärinäpojat niminen mopopoikien kerho. Tätä ideaa kunnioittaen olemme ajeneet yhdessä mopoilla, moottoripyörillä ja autoilla noin kerran kuukaudessa yhdessä.

Olemme kuulleet vanhoilta johtajilta heidän tekemiään partiojuttuja ja ne kuulostivat todella mielenkiintoisilta ja kokeilemisen arvoisilta. Niinpä me tämän aikakauden metsäpojat yritämme pitää tätä metsäpoikien mainetta yllä. Jotkut temput ovat varmastikin parempia ja erikoisempia. Voimme siis olla ylpeitä metsäpoikia kaikki!

Kaikilla jotka ovat olleet jossain tilanteessa metsäpoikien kanssa, on varmasti mielikuvia meistä, joko negatiivisia tai positiivisia.

Metsäpojat eivät myöskään pidä turhasta murehtimisesta ja valituksesta, vaan ovat elämänmyönteisiä!











Metsäpoikien johtajia

Muiden kertomuksia Metsäpojista

Metsäpojista on liikkeellä hurjia huhuja, kuten Karttulan leiripaikan Kodan parkettilattiat sekä muuten vaan sekopäinen toiminta tilanteessa kuin tilanteessa. Huhuja on ääretön määrä, ja jotkut niistä ovat vielä edelläkin mainittuja paljon hurjempia, ja jotkut niistä saattavat olla jopa totta! Yleistä on myös kuulla sananvaihtoja kuten: "Noi on niitä Metsäpoikia. Ne on ihan hulluja" tai "Se oli Metsäpoika. Se ois oikeesti voinu tehä sen". Tai yleisesti jos jotain ihmeellistä tapahtuu niin aina metsäpoikia syytetään siitä ensimmäisenä. Esim Ruukki leirillä jotkut peelot sytyttelivät noitapilli ilotulitteita, niin metsäpoikia etsittiin koko turvan miehistön voimin, ja metsäpojat istuivat koko tapahtuneen ajan johtajakahvilassa tietämättä tapahtuneesta mitään, niinpä niin ja seli seli.

Kota

Lippukunta jäi vuonna 2003 ilman leiripaikkaa kiitos Sotkanniemen tulipalon, josta voimme kittää Puijon Pojat-lippukuntaa, niinpä mietimme missä nyt pitäisimme ihania retkiä ja leirejä. Päätimme rakentaa johtajaporukalla kunnon kodan. Maat saimme vuokralle lippukunnan jäsenien kautta ja muitakin sponsoreita ja tukijoita alkoi tulla mukaan. Niinpä kesällä 2003 vietimme kodan harjannostajaisia tuttuun metsäpoikatyyliin! Tämän jälkeen kodan ympäristöön on kohonnut paljon uusia rakennuksia ja taidonnäytteitä mm. paskahuussi, laituri, sauna pukuhuoneineen, ruokailutalo, auringonottokatos, puuliiteri, lippuaukio, kivimuureja, -kasoja. Ahkerimmat leireilijät ovat yöpyneet kodassa jo yli 90 yötä, joten aikaa on ollut myös nauttia aikaansaannoksista!

Kuuluisa Metsäpoikien Karttulan leiripaikka

Muutamat viime vuodet

Vuoden 2002 jälkeen Metsäpojat ovat olleet melko passiivisia piirin ja SP:n tapahtumien suhteen - tähän asti. Tämä vuosi on ollut Metsäpojille tapahtumien suhteen pelkkää juhlaa: lippukunnassa perustettiin vaeltajaryhmä Ruukkia varten, joka nimettiin Peelokerhoksi! Lisäksi Saari- pt-kisoissa on käyty rastimiehien ja kilpailujoukkueen voimin. Uusia tapahtumia innokkaasti odotellen muistelemme vanhoja ja hiomme uusia suunnitelmia ja jäyniä!

Tällä passiivisella välillä oli yleisempää kuulla seuraava lause tapahtumissa sun muissa ympyröissä: "paljon olen metsäpojista kuullut, mutta koskaan niitä ei näy".

Vaeltajatoiminta

Metsäpojissa alkoi innostus laajamittaisempaa vaeltajatoimintaa kohtaan, kun joku jäsenistä sai mahtavan idean. Sen mukaan Ruukki-leirillä ei tarvitse tehdä mitään varsinaista työtä, jos kuuluu vaeltajaryhmään. Ryhmän nimeksi muodostui Peelokerho, joka mainittiinkin jo edellä. Siihen kuului alunperin 8+1 henkilöä. Ryhmä koostuu johtajista, jotka toimivat vaeltajina aina sen mukaan miten pääsee helpoiten tai on kivaa. Peelokerho osallistui Hämeenlinnan Vaeltaja006 - Rover006 tapahtumaan, jossa vaeltajahanke ei todellakaan ollut kehuttava, vaikkakin se suoritettiin Karttulan Kannonkiertäjien kanssa. Kuopion Metsäpojat osallistuivat silloin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan piirin ulkopuoliseen tapahtumaan. Tarinoita roverista riittää, joista kaikki eivät ole välttämättä julkaisukelpoisia.