Kuopion Metsäpojat

PartioWikistä
Versio hetkellä 27. lokakuuta 2006 kello 18.44 – tehnyt Mja3 (keskustelu | muokkaukset) (→‎Kota)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleistä

Kuopion Metsäpojat
Perustiedot
Perustettu: 1956
Jäsenmäärä: noin 70 henkilöä
Lyhenne: KMP
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Niirala, Särkiniemi, Neulamäki, Haapaniemi
Kotikunta: Kuopio
Partiopiiri: Pohjois-Savon Partiolaiset
Taustayhteisö: Alavan seurakunta
Toimipaikat
Kolo: Alavan nuorisotilat, Neulamäen kirkon partiokolo, Särkiniemen kirkon nuorisotilat
Leirialue: Karttula, Kota
Tunnukset
Huivi
Huivissa on sinisellä pohjalla Metsäpoikien kuuluisa logo, jossa on kolme mustaa kuusta keltaisella pohjalla.
Partiopaita
Sininen partiopaita


Kuopion Metsäpojat on perustettu vuonna 1956. Tämä vuosi on meille siis juhlavuosi, lippukunta täytti 50 vuotta. Metsäpojat toimivat Kuopiossa kolmella eri alueella: Alavalla, Särkiniemessä ja Neulamäessä. Ensimmäisenä lippukunnanjohtajana toimi Väinö Raninen, toisena Jukka Korhonen ja kolmantena Antti Lillvis joka on vieläkin toimessa. Tähän mennessä pisimpään on ollut Väinö, mutta Lillvis tavoittelee ennätystä, vaikkakin siihen on vielä aikaa. Nimestäkin päätellen he ovat poikalippukunta. Metsäpoikien jäsenmäärä on laskussa, niinkuin partiolaisten määrä yleensäkin 2000-luvulla, mutta aktiiviset johtajat takaavat että partiolaisia on lippukunnassa prosentuaalisesti saman verran muihin lippukuntiin verrattuna, ei se määrä vaan se metsäpoikien laatu!

Tapoja

Kuopion Metsäpojilla on tapana tehdä itsensä tunnetuksi hieman muista lippukunnista eroavalla tavalla. Metsäpojat on ja on ollut (ainakin niin kauan kuin tämän kirjoittaja on elänyt) hyvin puhuttu ja kiistelty asia Pohjois-Savon piirin toimistolla ainakin kuulopuheiden perusteella. Metsäpojat ovat mukana tai yrittävät olla melkein kaikessa positiivisessa ja negatiivisessä.

Metsäpojilla on tiivis yhteistyö Alavan Seurakunnan kanssa, niinpä he pääsevät edustamaan lippukuntaa seurakunnan tapahtumissa esim. Metsästys "metsuri" kirkko, motoristikirkko, myös muitakin "työkeikkoja" ilmaantuu muutaman kerran vuodessa. Näissä tapahtumissa he saavat näkyvyyttä toiminta-alueilla ja näin lisää partiolaisia ryhmiin.

Rahaa toimintaan he keräävät myymällä partiokalentereita, erilaisilla myyntikampanjoilla ja joskus mainosten jaolla.

On tullut jo perinteeksi, että Metsäpoikien johtajisto kokoontuu ympäri vuoden joka keskiviikko alavan kirkolle. Tapaa on noudattettu tällä muistilla vuodesta 2003 alkaen. Tämä "vartionjohtajaneuvosto" ei ole tosiaankaan niin virallinen kokous kuin voisi olettaa, vaan siellä kerrotaan ensin tärkeitä asioita ja lopuksi voidaan vaikka jutella viikonloppusuunnitelmista tai muusta ajankohtaisesta. Vähän aikaa sitten saadun tiedon mukaan Metsäpoikien yhteydessä on toiminut muutama vuosikymmen sitten pärinäpojat niminen mopopoikien kerho. Tätä ideaa kunnioittaen he ovat ajaneet mopoilla, moottoripyörillä ja autoilla noin kerran kuukaudessa yhdessä.

Olemme kuulleet vanhoilta johtajilta heidän tekemiään partiojuttuja ja ne kuulostivat todella mielenkiintoisilta ja kokeilemisen arvoisilta. Niinpä tämän aikakauden Metsäpojat yrittävät pitää tätä Metsäpoikien mainetta yllä. Jotkut temput ovat varmastikin parempia ja erikoisempia.

Kaikilla jotka ovat olleet jossain tilanteessa Metsäpoikien kanssa, on varmasti mielikuvia meistä, joko negatiivisia tai positiivisia.

Metsäpojat eivät myöskään pidä turhasta murehtimisesta ja valituksesta, vaan ovat elämänmyönteisiä!













Metsäpoikien johtajia

Muiden kertomuksia Metsäpojista

Metsäpojista on liikkeellä hurjia huhuja, kuten Karttulan leiripaikan Kodan parkettilattiat sekä muuten vaan sekopäinen toiminta tilanteessa kuin tilanteessa. Huhuja on ääretön määrä, ja jotkut niistä ovat vielä edelläkin mainittuja paljon hurjempia, ja jotkut niistä saattavat olla jopa totta! Yleistä on myös kuulla sananvaihtoja kuten: "Noi on niitä Metsäpoikia. Ne on ihan hulluja" tai "Se oli Metsäpoika. Se ois oikeesti voinu tehä sen". Tai yleisesti jos jotain ihmeellistä tapahtuu niin aina Metsäpoikia syytetään siitä ensimmäisenä.

Kota

Lippukunta jäi keväällä 2002 ilman leiripaikkaa, kiitos Sotkanniemen tulipalon, josta voimme kittää Puijon Pojat-lippukuntaa, niinpä mietimme missä nyt pitäisimme ihania retkiä ja leirejä. Päätimme rakentaa johtajaporukalla kunnon kodan. Maat saimme vuokralle lippukunnan jäsenien kautta ja muitakin sponsoreita ja tukijoita alkoi tulla mukaan. Rakennustyöt aloitettiin 2003 pääsiäisenä. Kesällä 2003 vietimme kodan harjannostajaisia. Tämän jälkeen kodan ympäristöön on kohonnut paljon uusia rakennuksia ja taidonnäytteitä mm. (paska)huussi, laituri, sauna pukuhuoneineen, ruokailutalo, auringonottopaikka, puuliiteri, lippuaukio, useat kivikasat ja -muurit ympäröimään leirialuetta.


Kodan läheisyydessä sijaitsee järvi, jonka ansiosta kodalla ollessa on mahdollista käydä kalassa ja saunan päälle uimassa. Talvella kyseisellä järvellä voi pelata erinäisiä pelejä ja harjoitella partiotaitoja. Myös lippukunnan omalla Kharon veneellä on hauska soudella järvellä tai ajaa kultaisella moottorilla jos se toimii. Kodalla on myös riistapelto ja metsäpojilla on aluelle metsästysoikeudet, siksi paikka soveltuu myös erinomaisesti metsästykseen. Saalistakin on jo saatu, ja ne on valmistettu savustuspöntössä. Itse kotaan mahtuu yöpymään >30 henkilöä. Paikalle on myös mahdollista pystyttää useita puolijoukkuetelttoja. Leirejä pidetään johtajien voimin vähintään kerran kuukaudessa. Kodalla pidetään vartiolaisten retkiä ja leirejä. Ahkerimmat leireilijät ovat yöpyneet kodassa jo yli 90 yötä, joten aikaa on ollut myös nauttia aikaansaannoksista!

Kuuluisa Metsäpoikien Karttulan leiripaikka

Muutamat viime vuodet

Vuoden 2002 jälkeen Metsäpojat ovat olleet melko passiivisia piirin ja SP:n tapahtumien suhteen - tähän asti. Tämä vuosi on ollut Metsäpojille tapahtumien suhteen pelkkää juhlaa: lippukunnassa perustettiin vaeltajaryhmä Ruukkia varten, joka nimettiin Peelokerhoksi! Lisäksi Saari- pt-kisoissa on käyty rastimiehien ja kilpailujoukkueen voimin. Uusia tapahtumia odotellessa tietysti hiotaan uusia jäynöjä ja suunnitelmia.

Tällä passiivisella välillä oli yleisempää kuulla seuraava lause tapahtumissa sun muissa ympyröissä: "paljon olen Metsäpojista kuullut, mutta koskaan niitä ei näy".

Vaeltajatoiminta

Metsäpojissa alkoi innostus laajamittaisempaa vaeltajatoimintaa kohtaan, kun joku jäsenistä sai mahtavan idean. Sen mukaan Ruukki-leirillä ei tarvitse tehdä mitään varsinaista työtä, jos kuuluu vaeltajaryhmään. Ryhmän nimeksi muodostui Peelokerho, joka mainittiinkin jo edellä. Siihen kuului alunperin 8+1 henkilöä. Ryhmä koostuu johtajista, jotka toimivat vaeltajina aina sen mukaan miten pääsee helpoiten tai on kivaa. Peelokerho osallistui Hämeenlinnan Vaeltaja006 - Rover006 tapahtumaan, jossa vaeltajahanke ei todellakaan ollut kehuttava, vaikkakin se suoritettiin Karttulan Kannonkiertäjien kanssa. Kuopion Metsäpojat osallistuivat silloin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan piirin ulkopuoliseen tapahtumaan. Tarinoita roverista riittää, joista kaikki eivät ole välttämättä julkaisukelpoisia.

Loppusanat

Jos on valittamista, kehumista tai ideoita niin ota rohkeasti yhteyttä!