1 006
muokkausta
Ero sivun ”Laajalahden Eräveikot” versioiden välillä
PartioWikistä
p
nettisivu, kh
VP (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
p (nettisivu, kh) |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
|perustettu_pvm= | |perustettu_pvm= | ||
|lakkautettu= | |lakkautettu= | ||
|jäsenmäärä= | |jäsenmäärä=59 | ||
|lyhenne=LEV | |lyhenne=LEV | ||
|sisarlippukunta= | |sisarlippukunta= | ||
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
|lippukuvaus= | |lippukuvaus= | ||
|lippukuva= | |lippukuva= | ||
|www=http://www. | |www=http://www.lev.fi/ | ||
|lippukuntalehti= | |lippukuntalehti= | ||
}} | }} | ||
| Rivi 39: | Rivi 38: | ||
Laajalahden Eräveikot on yhteislippukunta Espoon | Laajalahden Eräveikot on yhteislippukunta Espoon Laajalahdesta. | ||
Laajalahden Eräveikoista on lähtöisin mm. [[Otavaeltajat]] ja [[Leppävaaran Korvenkävijät]]. | Laajalahden Eräveikoista on lähtöisin mm. [[Otavaeltajat]] ja [[Leppävaaran Korvenkävijät]]. | ||
| Rivi 49: | Rivi 48: | ||
Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa piti asuttaa suuri joukko kotinsa Karjalan kannaksaella menettäneitä suomalaisia. Pula asunnoista oli tuolloin kova etenkin Helsingissä ja sen läheisyydessä. Helpottaakseen asuntopulaa Helsingin kaupunki kaavoitti 1947 tontteja Laajalahteen, mikä loi pohjan nykyiselle asutukselle. Laajalahden teiden nimiksi valittiin luovutetun Karjalan pitäjien nimiä kuten Vuokselantie, Säkkijärventie, Kanneljärventie jne. Aluetta ruvettiinkin kutsumaan Pikku-Karjalaksi. | Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa piti asuttaa suuri joukko kotinsa Karjalan kannaksaella menettäneitä suomalaisia. Pula asunnoista oli tuolloin kova etenkin Helsingissä ja sen läheisyydessä. Helpottaakseen asuntopulaa Helsingin kaupunki kaavoitti 1947 tontteja Laajalahteen, mikä loi pohjan nykyiselle asutukselle. Laajalahden teiden nimiksi valittiin luovutetun Karjalan pitäjien nimiä kuten Vuokselantie, Säkkijärventie, Kanneljärventie jne. Aluetta ruvettiinkin kutsumaan Pikku-Karjalaksi. | ||
Laajalahteen perustettiin partiolippukunta 1948. Vuosiluku on mainittu mm. lippukunnan vanhassa leimasimessa. Lippukunnan silloinen nimi oli Leppävaaran Eräveikot.Lippukunnan toimintapaikka oli Friisinmäessä Helsingin ev. lut. seurakuntien tyttökodissa, joka oli melko lähellä nykyistä Partiomaja Kanervaa, joka sijaitsee osoitteessa Palokaivontie 5 02600 Espoo. | Laajalahteen perustettiin partiolippukunta 1948. Vuosiluku on mainittu mm. lippukunnan vanhassa leimasimessa. Lippukunnan silloinen nimi oli Leppävaaran Eräveikot. Lippukunnan toimintapaikka oli Friisinmäessä Helsingin ev. lut. seurakuntien tyttökodissa, joka oli melko lähellä nykyistä Partiomaja Kanervaa, joka sijaitsee osoitteessa Palokaivontie 5 02600 Espoo. | ||
Lippukunnan perustivat Helsingin Partiopoikapiirin toiminnanjohtaja Erkki Aimola "Ama" ja Antti Ahola "Naskali-Antti". Tästä ajasta on olemassa hieno silloinen päiväkirja, jossa kerrotaan retkistä, leireistä ja jäsenistä. Toiminta kesti alkuvaiheessa vain 2-3 vuotta, jonka jälkeen toiminta syystä taikka toisesta sammui. | Lippukunnan perustivat Helsingin Partiopoikapiirin toiminnanjohtaja Erkki Aimola "Ama" ja Antti Ahola "Naskali-Antti". Tästä ajasta on olemassa hieno silloinen päiväkirja, jossa kerrotaan retkistä, leireistä ja jäsenistä. Toiminta kesti alkuvaiheessa vain 2-3 vuotta, jonka jälkeen toiminta syystä taikka toisesta sammui. | ||
| Rivi 71: | Rivi 70: | ||
Vuonna 1988 toiminta käynnistyi uudestaan kun Mirjami Mäkinen haeskeli sopivaa lippukuntaa tyttärelleen Kati Mäkiselle Tapiolan seurakunnan alueelta. Mihinkään toimivaan lippukuntaan ei mahtunut, sillä tuolloinkin vallitsi kova pula vetäjistä. Mirjami sai kuitenkin Tapiolan seurakunnan silloiselta nuorisotyöntekijältä Veikko Koskiselta vinkin uinuvasta lippukunnasta nimeltä Laajalahden Eräveikot, jonka tilillä oli varoja 4000 mk. Veko kehotti Mirjamia tarttumaan toimeen ja puhaltamaan lippukunnan uudestaan henkiin, sillä muitakin tulijoita oli tuolloin paljon. | Vuonna 1988 toiminta käynnistyi uudestaan kun Mirjami Mäkinen haeskeli sopivaa lippukuntaa tyttärelleen Kati Mäkiselle Tapiolan seurakunnan alueelta. Mihinkään toimivaan lippukuntaan ei mahtunut, sillä tuolloinkin vallitsi kova pula vetäjistä. Mirjami sai kuitenkin Tapiolan seurakunnan silloiselta nuorisotyöntekijältä Veikko Koskiselta vinkin uinuvasta lippukunnasta nimeltä Laajalahden Eräveikot, jonka tilillä oli varoja 4000 mk. Veko kehotti Mirjamia tarttumaan toimeen ja puhaltamaan lippukunnan uudestaan henkiin, sillä muitakin tulijoita oli tuolloin paljon. | ||
Mirjami joka toimi tuolloin lippukunnan johtajana sai 1989 merkittävää tukea myös Espoon Partiotuelta, jonka kautta löytyi Elina Kalli niminen innokas kymenlaaksolainen, joka oli tullut opiskelemaan Otaniemeen ja kaipasi mukaan partiotoimintaan. Toiminta käynnistyi täysipainoisesti | Mirjami, joka toimi tuolloin lippukunnan johtajana, sai 1989 merkittävää tukea myös Espoon Partiotuelta, jonka kautta löytyi Elina Kalli -niminen innokas kymenlaaksolainen, joka oli tullut opiskelemaan Otaniemeen ja kaipasi mukaan partiotoimintaan. Toiminta käynnistyi täysipainoisesti maaliskuussa 1989. Toimintaa tukemaan löytyi kuin ihmeen kaupalla jotakin materiaalia myös lippukunnan alkuvaiheista. | ||
Toimintaan tuli mukaan pian myös muita vanhempia kuten Mika Nuutila ja Erkki "Eki" Launiainen. Ekin ja Espoon kaupungin neuvottelujen tuloksena kaupunki osoitti lippukunnalle mainiot toimintatilat Laajalahden koulun opettaja-asuntolan autotallista. Lippukunnalle hankittiin myös uusi lippu, jonka rahoituksesta vastasi pääosin SOK, joka halusi jälleen tukea partiotoiminnan kehittymistä Laajalahdessa. Lipun vihki juhlallisesti Tapiolan kirkossa kirkkoherra Antti Rusama. | Toimintaan tuli mukaan pian myös muita vanhempia kuten Mika Nuutila ja Erkki "Eki" Launiainen. Ekin ja Espoon kaupungin neuvottelujen tuloksena kaupunki osoitti lippukunnalle mainiot toimintatilat Laajalahden koulun opettaja-asuntolan autotallista. Lippukunnalle hankittiin myös uusi lippu, jonka rahoituksesta vastasi pääosin SOK, joka halusi jälleen tukea partiotoiminnan kehittymistä Laajalahdessa. Lipun vihki juhlallisesti Tapiolan kirkossa kirkkoherra Antti Rusama. | ||
1990 - luvun alkupuolella Suur - Leppävaaran alueelle perustettiin vanhojen partiolaisten kilta nimeltä Tarvon Partiokilta. Killan rungon muodostivat Vaaran Vaeltajien (Lintuvaara-Leppävaara) ja Laajalahden Eräveikkojen konkari-partiolaiset lisättynä alueelle muuttaneilla entisillä partiolaisilla. | 1990-luvun alkupuolella Suur-Leppävaaran alueelle perustettiin vanhojen partiolaisten kilta nimeltä Tarvon Partiokilta. Killan rungon muodostivat Vaaran Vaeltajien (Lintuvaara-Leppävaara) ja Laajalahden Eräveikkojen konkari-partiolaiset lisättynä alueelle muuttaneilla entisillä partiolaisilla. | ||
Kilta tarjosi lippukunnalle merkittävää apua ja järjesti Kari Virtasen johdolla Laajalahden Eräveikoille vartionjohtajakurssin, jonka osanottajina olivat pääosin nykyiset lippukunnan johtajat kuten Pekka Antila, Janne Antson ja Jukka Lano. Tuohon aikaan lippukunnan sudenpentulaumaa johti ansiokkaasti Sinikka Antson. | Kilta tarjosi lippukunnalle merkittävää apua ja järjesti Kari Virtasen johdolla Laajalahden Eräveikoille vartionjohtajakurssin, jonka osanottajina olivat pääosin nykyiset lippukunnan johtajat kuten Pekka Antila, Janne Antson ja Jukka Lano. Tuohon aikaan lippukunnan sudenpentulaumaa johti ansiokkaasti Sinikka Antson. | ||
| Rivi 85: | Rivi 84: | ||
Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana lippukunnan jäsenmäärä on vaihdellut 30 ja 60 partiolaisen välillä. Mainittakoon vielä, että vanhemmat ovat tulleet innokkaasti tukemaan lippukunnan toimintaa ja verestämään omia vanhoja partiomuistojaan. | Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana lippukunnan jäsenmäärä on vaihdellut 30 ja 60 partiolaisen välillä. Mainittakoon vielä, että vanhemmat ovat tulleet innokkaasti tukemaan lippukunnan toimintaa ja verestämään omia vanhoja partiomuistojaan. | ||
[http://www. | [http://www.lev.fi/historia] | ||
