2 213
muokkausta
Ero sivun ”Lauritsalan Siniveljet/Pelle” versioiden välillä
PartioWikistä
Lauritsalan Siniveljet/Pelle (näytä wikiteksti)
Versio 14. marraskuuta 2007 kello 21.35
, 16 vuotta sittenmalline
p (siirsi sivun ”Lauritsalan Siniveljet/M/S Pelle” uudelle nimelle ”Lauritsalan Siniveljet/Pelle”: PartioWikin nimeämiskäytäntö) |
VP (keskustelu | muokkaukset) (malline) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{ | {{alus | ||
|nimi=M/S Pelle | |||
| | |omistaja=[[Lauritsalan Siniveljet]] | ||
| | |runko=1899/2004 | ||
|suunnittelija= | |||
|rakentaja= | |||
|vesillelasku= | |||
|pituus=14,5 | |||
| | |leveys=3,75 | ||
| | |syväys=1,6 | ||
| | |uppouma=n. 25 | ||
| | |masto= | ||
| | |purjepinta-ala= | ||
| | |makuupaikat=14 | ||
|kuva=P52000826.jpg | |||
}} | |||
| | |||
| | |||
| | |||
|- | |||
| | |||
Kaukas Fabrik AB rakensi vuonna [[1892]] lankarullatehtaan Lauritsalaan. Vuonna [[1899]] tehtaalle hankittiin hinaaja Pelle. Pelle on rakennettu Kone ja Silta Oy:n (nykyisin tunnetaan nimellä Masa-Yards) Sörnäisten telakalla Helsingissä. Vuosisadan alkupuolella kerrotaan Pellen toimineen muun työn ohella Kaukaalle ns. lämmittäjien koulutusaluksena. Pellen asemapaikkana on ollut myös Kaltion puuhiomo Enossa, jossa Pelle kiskoi tukki- ja halkokuormia. [[1950-luku|1950-luvulla]] suurin osa Kaukaan hinaajista muutettiin niputtajiksi. Ei ole tietoa kuuluiko Pelle tähän ryhmään. Pelle sai kuitenkin jäädä odottamaan parempia aikoja maalle nostettuna. | Kaukas Fabrik AB rakensi vuonna [[1892]] lankarullatehtaan Lauritsalaan. Vuonna [[1899]] tehtaalle hankittiin hinaaja Pelle. Pelle on rakennettu Kone ja Silta Oy:n (nykyisin tunnetaan nimellä Masa-Yards) Sörnäisten telakalla Helsingissä. Vuosisadan alkupuolella kerrotaan Pellen toimineen muun työn ohella Kaukaalle ns. lämmittäjien koulutusaluksena. Pellen asemapaikkana on ollut myös Kaltion puuhiomo Enossa, jossa Pelle kiskoi tukki- ja halkokuormia. [[1950-luku|1950-luvulla]] suurin osa Kaukaan hinaajista muutettiin niputtajiksi. Ei ole tietoa kuuluiko Pelle tähän ryhmään. Pelle sai kuitenkin jäädä odottamaan parempia aikoja maalle nostettuna. | ||
| Rivi 37: | Rivi 21: | ||
== Pelle Lauritsalan Siniveljien koulutusalukseksi == | == Pelle Lauritsalan Siniveljien koulutusalukseksi == | ||
[[Partiolippukunta]] [[Lauritsalan Siniveljet]] osti Pellen [[joulukuu]]ssa [[1979]]. Rahoitus | [[Partiolippukunta]] [[Lauritsalan Siniveljet]] osti Pellen [[joulukuu]]ssa [[1979]]. Rahoitus järjestyi myymällä lippukunnan entinen alus [[Lauritsalan Siniveljet/M/S Susanna|M/S Susanna]], tempaustuloilla sekä turvautumalla pankin rahoitukseen, jossa takaajina oli iso joukko partiotuen jäseniä. | ||
Kunnostustöiden suunnittelu aloitettiin jo heti talvella. Teknisesti alus oli ajokunnossa, mutta ensimmäinen suuri hankinta oli hydraulinen merikytkin, sillä mekaaninen välitys komentosillalta konehuoneeseen oli raskas. Myös sisustusratkaisuja jouduttiin muuttamaan, sillä ne oli suunniteltu vain yksityiskäyttöön. Vasta seuraavana vuonna päästiin käsiksi sisustustöihin. Työt aloitettiin alakerran keula- ja keskihytistä. Keulakantta korotettiin jotta sinne saatiin rakennettua kerrospunkat. Keittiö sijaitsi tässä vaiheessa vielä keskihytissä. Hytit myös paneloitiin. Myös takahytti kunnostettiin majoituskäyttöön ja sinne saatiin kapteenin ja perämiehen punkat. Saunan sisustukseen ei tarvinnut puuttua, sillä se oli alun perinkin valmis. | Kunnostustöiden suunnittelu aloitettiin jo heti talvella. Teknisesti alus oli ajokunnossa, mutta ensimmäinen suuri hankinta oli hydraulinen merikytkin, sillä mekaaninen välitys komentosillalta konehuoneeseen oli raskas. Myös sisustusratkaisuja jouduttiin muuttamaan, sillä ne oli suunniteltu vain yksityiskäyttöön. Vasta seuraavana vuonna päästiin käsiksi sisustustöihin. Työt aloitettiin alakerran keula- ja keskihytistä. Keulakantta korotettiin jotta sinne saatiin rakennettua kerrospunkat. Keittiö sijaitsi tässä vaiheessa vielä keskihytissä. Hytit myös paneloitiin. Myös takahytti kunnostettiin majoituskäyttöön ja sinne saatiin kapteenin ja perämiehen punkat. Saunan sisustukseen ei tarvinnut puuttua, sillä se oli alun perinkin valmis. | ||
| Rivi 48: | Rivi 32: | ||
Lippukunnan toiminta painottui entistä enemmän [[meripartio]]intiin, ja todettiin Pellen olevan lippukunnan käyttöön hieman liian pieni ja epäkäytännöllinen. Lippukunnan [[johtajaneuvosto]] tutki eri vaihtoehtoja, pyysi tarjouksia isommista aluksista ja käytiin koeajoilla. Lippukunta päätyi kuitenkin Pellen kansirakennelmien pidennykseen ja sisätilojen saneeraukseen. Keväällä [[1987]] hitsattiin Pellen kansirakennelmiin puolitoista metriä lisää pituutta ja sauna siirrettiin tähän uuteen elintasosiipeen. Näin ollen aluksen yläkertaan saatiin käytännöllinen salonki jossa kapyysi ja ruokailutila sijaitsevat. Ohjaamoon puhkaistiin myös uusi kulkutie salongista, sillä aikaisemmin ohjaamoon oli päässyt vain ulkokautta. Näiden järjestelyiden ansiosta saatiin 12 henkeä majoittumaan alukseen [[Satahanka]] VII:lle Raumalle. | Lippukunnan toiminta painottui entistä enemmän [[meripartio]]intiin, ja todettiin Pellen olevan lippukunnan käyttöön hieman liian pieni ja epäkäytännöllinen. Lippukunnan [[johtajaneuvosto]] tutki eri vaihtoehtoja, pyysi tarjouksia isommista aluksista ja käytiin koeajoilla. Lippukunta päätyi kuitenkin Pellen kansirakennelmien pidennykseen ja sisätilojen saneeraukseen. Keväällä [[1987]] hitsattiin Pellen kansirakennelmiin puolitoista metriä lisää pituutta ja sauna siirrettiin tähän uuteen elintasosiipeen. Näin ollen aluksen yläkertaan saatiin käytännöllinen salonki jossa kapyysi ja ruokailutila sijaitsevat. Ohjaamoon puhkaistiin myös uusi kulkutie salongista, sillä aikaisemmin ohjaamoon oli päässyt vain ulkokautta. Näiden järjestelyiden ansiosta saatiin 12 henkeä majoittumaan alukseen [[Satahanka]] VII:lle Raumalle. | ||
Vuonna [[1988]] uusittiin aluksen ohjausjärjestelmä hydrauliseksi. Seuraavana vuonna uusittiin vesikeskuslämmitysjärjestelmä. Talven [[1989]] | Vuonna [[1988]] uusittiin aluksen ohjausjärjestelmä hydrauliseksi. Seuraavana vuonna uusittiin vesikeskuslämmitysjärjestelmä. Talven [[1989]]–[[1990]] Pelle oli telakoituna ja sen pohja hiekkapuhallettiin ja maalattiin. Vuonna [[1991]] hankittiin tutkaan säädettävä etäisyysrengas. [[1993]] Pelle telakoitiin jälleen ja tällä kertaa tärkeimpänä työnä oli pohjan kunnon kartoitus. Vasta vuonna [[1994]] viimeisteltiin vuoden [[1987]] remontti keskihytin osalta. Heinäkuussa [[1996]] Pelle jälleen telakoitiin ja tällöin vaihdettiin uusi potkuri. Koko vuoden [[1998]] alkukesä käytettiin tulevan merimatkan valmistautumiseen. Alukseen uusittiin masto, kannet maalattiin ja asennettiin uusi Furuno GP-35 GPS-satelliittinavigaattori. Vuonna [[1999]] juhlittiin Pellen 100-vuotisjuhlia. | ||
== Pellen suurin remontti == | == Pellen suurin remontti == | ||
[[Kuva:SANY0164.JPG|thumb|250px|Pellen juurimaalattu pohja kiiltää elokuussa 2004]]Pellen pohja alkoi mennä koko ajan huonompaan kuntoon. Vuonna [[2000]] asian tiimoilta kokoontunut projektiryhmä ehdotti koko Pellen pohjan ja runkokaarien uusimista 6 mm pellillä ja samalla koko alakerran sisustus menisi uusiksi. Talven [[2001]]–[[2002]] Pelle talvehti Savonlinnassa Laitaatsillan telakalla. Purjehduskauden päätteeksi [[2002]] Pelle jouduttiin nostamaan ylös jatkuvasti lisääntyvien vuotojen vuoksi. Lippukunnan johtajaneuvosto päätti lopettaa koulutustoiminnan aluksella kunnes pohja saataisiin kunnostettua. | |||
Pelle oli koko kesän [[2003]] telakoituna. Vuonna [[1990]] oli perustettu ''Lauritsalan Siniveljet 50-vuotta'' -rahasto, joka tuli käyttää joko uuden aluksen hankintaan tai Pellen peruskorjaukseen. Syksyllä [[2003]] saatiin vihdoin remonttiin vaadittava rahasumma kokoon. Alus laskettiin veteen ja ajettiin Savonlinnaan Laitaatsillan telakalle telakoitavaksi. Telakka aloitti vanhan pohjan purkamisen tammikuussa [[2004]]. Kesäkuuhun mennessä telakka oli uusinut koko hinaajan kannen alapuoliset osat ja alus laskettiin veteen. Heinäkuussa Pelle hinattiin tukkilautan mukana Lappeenrantaan. | Pelle oli koko kesän [[2003]] telakoituna. Vuonna [[1990]] oli perustettu ''Lauritsalan Siniveljet 50-vuotta'' -rahasto, joka tuli käyttää joko uuden aluksen hankintaan tai Pellen peruskorjaukseen. Syksyllä [[2003]] saatiin vihdoin remonttiin vaadittava rahasumma kokoon. Alus laskettiin veteen ja ajettiin Savonlinnaan Laitaatsillan telakalle telakoitavaksi. Telakka aloitti vanhan pohjan purkamisen tammikuussa [[2004]]. Kesäkuuhun mennessä telakka oli uusinut koko hinaajan kannen alapuoliset osat ja alus laskettiin veteen. Heinäkuussa Pelle hinattiin tukkilautan mukana Lappeenrantaan. Elokuussa pohja hiekkapuhallettiin ja maalattiin painemaalauksena. Syksyllä ja keväällä 2005 alusta remontoitiin merkittävästi ja näinollen koeajolle päästiin jo heinäkuussa 2005. Syksy [[2005]] jatkui vartioiden viikonloppupurjehduksilla ja sisustaremontin jatkamisella. Huhtikuussa [[2006]] aloitettiin vesikeskuslämmitysjärjestelmän täydellinen uusinta ja se saatiinkiin valmiiksi ennen syksyn kylmiä kelejä. Pelleen hankittiin uusi kamiina mallia Kabola E5. Myöskin maasähköjärjestelmä uusittiin täysin kuluneen vuoden aikana. | ||
[[Kuva:picture 0722.jpg|thumb|250px|Pelle Laitaatsillan telakalla pohjanvaihdossa pääsiäisenä 2004]] | |||
Keväällä 2007 saatiin sisustaremontti vihdoinkin täysin valmiiksi alakerran osalta. Alukseen uusittiin samana vuonna myöskin merkittävästi tekniikkaa josta mainittakoon uusi kaikuluotain. Elokuussa aluksen puulämmitteinen sauna uusittiin täysin. | Keväällä 2007 saatiin sisustaremontti vihdoinkin täysin valmiiksi alakerran osalta. Alukseen uusittiin samana vuonna myöskin merkittävästi tekniikkaa josta mainittakoon uusi kaikuluotain. Elokuussa aluksen puulämmitteinen sauna uusittiin täysin. | ||
Jo vuosia jatkunut ja lippukunnalle taloudellisesti erittäin kalliiksi osoittautunut suurremontti valmistuu vuoden 2007 aikana. Aluksen peruskorjauksen jälkeinen ensimmäinen merimatka tehdään toivottavasti jo vuonna 2008 Satahanka XI:lle. Lippukunnan meripartiotoiminta on myöskin turvattu vaikka Pellen nykyinen moottori rikkoutusi korjauskelvottomaksi sillä joulukuussa 2006 lippukunta osti sadan euron hintaan täysin samanlaisen toimivan varaosamoottorin kuin Pellessä tällä hetkellä; Ei nykyisessä moottorissa kuitenkaan mitään vikaa toistaiseksi ole. | Jo vuosia jatkunut ja lippukunnalle taloudellisesti erittäin kalliiksi osoittautunut suurremontti valmistuu vuoden 2007 aikana. Aluksen peruskorjauksen jälkeinen ensimmäinen merimatka tehdään toivottavasti jo vuonna 2008 Satahanka XI:lle. Lippukunnan meripartiotoiminta on myöskin turvattu vaikka Pellen nykyinen moottori rikkoutusi korjauskelvottomaksi sillä joulukuussa 2006 lippukunta osti sadan euron hintaan täysin samanlaisen toimivan varaosamoottorin kuin Pellessä tällä hetkellä; Ei nykyisessä moottorissa kuitenkaan mitään vikaa toistaiseksi ole. | ||
| Rivi 62: | Rivi 46: | ||
Alus on nykyään erittäin toimiva ja sopivankokoinen alus lippukunnalle ja viikon matkalle mahtuu hyvin majoittumaan 15 henkeä. Aluksella ei myöskään tehdä lainkaan tilausristeilyjä vaan hinaajan ylläpito rahoitetaan pääosin omatoimisella varainhankinnalla- ja avustuksilla. | Alus on nykyään erittäin toimiva ja sopivankokoinen alus lippukunnalle ja viikon matkalle mahtuu hyvin majoittumaan 15 henkeä. Aluksella ei myöskään tehdä lainkaan tilausristeilyjä vaan hinaajan ylläpito rahoitetaan pääosin omatoimisella varainhankinnalla- ja avustuksilla. | ||
==Teknistä tietoa== | |||
*'''Kansirakenteiden rakennusvuosi:''' 1975/1987 | |||
*'''Korkeus vesirajasta:''' 7,5 m | |||
*'''Moottori:''' Volvo D67 C 120hv | |||
*'''Huippunopeus:''' 9 solmua | |||
*'''Suurin sallittu henkilömäärä:''' 25 | |||
[[Luokka:Alukset]] | [[Luokka:Alukset]] | ||
