Ero sivun ”Lauritsalan Siniveljet/Pelle” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 7: Rivi 7:
| valign="top" | Omistaja: || Meripartiolippukunta Lauritsalan siniveljet ry
| valign="top" | Omistaja: || Meripartiolippukunta Lauritsalan siniveljet ry
|-
|-
| valign="top" | Valmistumisvuosi: || 1899  
| valign="top" | Rungon valmistumisvuosi: || 1899/2004
|-
|-
| valign="top" | Pituus: || 14.5 m  
| valign="top" | Pituus: || 14.5 m  

Versio 28. marraskuuta 2006 kello 14.32

M/S Pelle
Perustiedot
Omistaja: Meripartiolippukunta Lauritsalan siniveljet ry
Rungon valmistumisvuosi: 1899/2004
Pituus: 14.5 m
Leveys: 3.75 m
Syväys: 1.6 m
Korkeus vesirajasta: 7.5 m
Uppouma: n. 25 t
Moottori: Volvo D67 C 120hv
Huippunopeus: 9 solmua
Makuupaikkoja: 14
Suurin sallittu henkilömäärä: 25

Kaukas Fabrik AB rakensi vuonna 1892 lankarullatehtaan Lauritsalaan. Vuonna 1899 tehtaalle hankittiin hinaaja Pelle. Pelle on rakennettu Kone ja Silta Oy:n (nykyisin tunnetaan nimellä Masa-Yards) Sörnäisten telakalla Helsingissä. Vuosisadan alkupuolella kerrotaan Pellen toimineen muun työn ohella Kaukaalle ns. lämmittäjien koulutusaluksena. Pellen asemapaikkana on ollut myös Kaltion puuhiomo Enossa, jossa Pelle kiskoi tukki- ja halkokuormia. 1950-luvulla suurin osa Kaukaan hinaajista muutettiin niputtajiksi. Ei ole tietoa kuuluiko Pelle tähän ryhmään. Pelle sai kuitenkin jäädä odottamaan parempia aikoja maalle nostettuna.

Uusi omistaja

Pellen osti Kaukaalta eräs yksityishenkilö 1970-luvun alkupuolella. Hän suunnitteli aluksesta itselleen uivaa kesämökkiä ja aloitti aluksen kunnostuksen. Pelleen rakennettiin teräksestä kansirakenteet ja asennettiin diesel-moottori sekä aloitettiin sisustustyöt.

Pelle Lauritsalan Siniveljien koulutusalukseksi

Partiolippukunta Lauritsalan Siniveljet osti Pellen joulukuussa 1979. Rahoitus

Pelle ajossa

järjestyi myymällä lippukunnan entinen alus M/S Susanna, tempaustuloilla sekä turvautumalla pankin rahoitukseen, jossa takaajina oli iso joukko partiotuen jäseniä.

Kunnostustöiden suunnittelu aloitettiin jo heti talvella. Teknisesti alus oli ajokunnossa, mutta ensimmäinen suuri hankinta oli hydraulinen merikytkin, sillä mekaaninen välitys komentosillalta konehuoneeseen oli raskas. Myös sisustusratkaisuja jouduttiin muuttamaan, sillä ne oli suunniteltu vain yksityiskäyttöön. Vasta seuraavana vuonna päästiin käsiksi sisustustöihin. Työt aloitettiin alakerran keula- ja keskihytistä. Keulakantta korotettiin jotta sinne saatiin rakennettua kerrospunkat. Keittiö sijaitsi tässä vaiheessa vielä keskihytissä. Hytit myös paneloitiin. Myös takahytti kunnostettiin majoituskäyttöön ja sinne saatiin kapteenin ja perämiehen punkat. Saunan sisustukseen ei tarvinnut puuttua, sillä se oli alun perinkin valmis.

Melko pian Pellen hankkimisen jälkeen kärsittiin ensimmäiset tappiot, sillä vuonna 1981 Pellen kone sanoi sopimuksensa irti. Kone nostettiin ylös ja siitä vaihdettiin mm. sylinteriputkia. Tämän jälkeen alus oli jälleen käyttökunnossa.

Muita parannuksia olivat mm. 250 litran makeavesisäiliö, uusi keitin ja ohjaamon ja muiden tilojen lämmitys. Vuonna 1984 hankittiin kaupungin avustuksella korkealaatuinen tutkalaitteisto, merkiltään Racal-Decca.

Jatkuvaa parannusta

Lippukunnan toiminta painottui entistä enemmän meripartiointiin, ja todettiin Pellen olevan lippukunnan käyttöön hieman liian pieni ja epäkäytännöllinen. Lippukunnan johtajaneuvosto tutki eri vaihtoehtoja, pyysi tarjouksia isommista aluksista ja käytiin koeajoilla. Lippukunta päätyi kuitenkin Pellen kansirakennelmien pidennykseen ja sisätilojen saneeraukseen. Keväällä 1987 hitsattiin Pellen kansirakennelmiin puolitoista metriä lisää pituutta ja sauna siirrettiin tähän uuteen elintasosiipeen. Näin ollen aluksen yläkertaan saatiin käytännöllinen salonki jossa kapyysi ja ruokailutila sijaitsevat. Ohjaamoon puhkaistiin myös uusi kulkutie salongista, sillä aikaisemmin ohjaamoon oli päässyt vain ulkokautta. Näiden järjestelyiden ansiosta saatiin 12 henkeä majoittumaan alukseen Satahanka VII:lle Raumalle.

Vuonna 1988 uusittiin aluksen ohjausjärjestelmä hydrauliseksi. Seuraavana vuonna uusittiin vesikeskuslämmitysjärjestelmä. Talven 1989-1990 Pelle oli telakoituna ja sen pohja hiekkapuhallettiin ja maalattiin. Vuonna 1991 hankittiin tutkaan säädettävä etäisyysrengas. 1993 Pelle telakoitiin jälleen ja tällä kertaa tärkeimpänä työnä oli pohjan kunnon kartoitus. Vasta vuonna 1994 viimeisteltiin vuoden 1987 remontti keskihytin osalta. Heinäkuussa 1996 Pelle jälleen telakoitiin ja tällöin vaihdettiin uusi potkuri. Koko vuoden 1998 alkukesä käytettiin tulevan merimatkan valmistautumiseen. Alukseen uusittiin masto, kannet maalattiin ja asennettiin uusi Furuno GP-35 GPS-satelliittinavigaattori. Vuonna 1999 juhlittiin Pellen 100-vuotisjuhlia.

Pellen suurin remontti

Pellen pohja alkoi mennä koko ajan huonompaan kuntoon. Vuonna 2000 asian tiimoilta

Pellen juurimaalattu pohja kiiltää

kokoontunut projektiryhmä ehdotti koko Pellen pohjan ja runkokaarien uusimista 6 mm pellillä ja samalla koko alakerran sisustus menisi uusiksi. Talven 2001-2002 Pelle talvehti Savonlinnassa Laitaatsillan telakalla. Purjehduskauden päätteeksi 2002 Pelle jouduttiin nostamaan ylös jatkuvasti lisääntyvien vuotojen vuoksi. Lippukunnan johtajaneuvosto päätti lopettaa koulutustoiminnan aluksella kunnes pohja saataisiin kunnostettua. Pelle oli koko kesän 2003 telakoituna. Vuonna 1990 oli perustettu Lauritsalan Siniveljet 50-vuotta -rahasto, joka tuli käyttää joko uuden aluksen hankintaan tai Pellen peruskorjaukseen. Syksyllä 2003 saatiin vihdoin remonttiin vaadittava rahasumma kokoon. Alus laskettiin veteen ja ajettiin Savonlinnaan Laitaatsillan telakalle telakoitavaksi. Telakka aloitti vanhan pohjan purkamisen tammikuussa 2004. Kesäkuuhun mennessä telakka oli uusinut koko hinaajan kannen alapuoliset osat ja alus laskettiin veteen. Heinäkuussa Pelle hinattiin tukkilautan mukana Lappeenrantaan.

Pelle Laitaatsillan telakalla pohjanvaihdossa

Elokuussa pohja hiekkapuhallettiin ja maalattiin painemaalauksena. Syksyllä alukseen kannettiin painolastiksi ratakiskoja, lattioita alettiin rakentaa ja tehtiin sähkötöitä sekä saatettiin kone käyttökuntoon. Keväällä jatkettiin eristystöillä. Kesällä aloitettiin panelointitöitä ja suoritettiin ulkopintojen maalaustöitä. Heinäkuun alussa ajettiin onnistunut koeajo. Syksy 2005 jatkui vartioiden viikonloppupurjehduksilla ja panelointitöiden jatkamisella. Huhtikuussa 2006 saatiin panelointityöt suoritettua loppuun ja aloitettiin lämmitysjärjestelmän asennus. Pelleen hankittiin uusi kamiina mallia Kabola E5. Paneloinnin jälkeen paneelit lakattiin ja punkkien tekoa aloitettiin. Sähkötyöt ovat keski- ja keulahytin osalta suoritettu. Aluksen ulkopinnat on myöskin maalattu kauttaaltaan kesän aikana. Kesällä pelleen hankittiin uusi maasähkökeskus vikavirtasuojineen ja samalla uusi kiinteä akkulaturi joka lataa akkuja aina kun maasähkö on kiinni.

Keula- ja keskihytit ovat nyt loppusilausta vaille valmiita ja takahytin eristys- ja panelointitöitä on aloitettu. Myös makeavesisäiliö on toistaiseksi kiinnittämättä. Ensi talven aikana on tarkoitus uusia saunaan panelit ja ensi kesänä olisi tarkoitus saada takahytti valmiiksi. Lähitulevaisuudessa on aikomus hankkia uusi kaikuluotain ja alus täytyykin nostaa kuiville anturin asennusta varten. Samalla asennetaan sinkkianodit sillä niitä ei vielä ole laitettu. Tulevaisuuden suurena remonttina tulee olemaan moottorin vaihto ja samalla myös yläkerran sisustukset menevät uusiksi.