71
muokkausta
Ero sivun ”Lauritsalan Siniveljet/Pelle” versioiden välillä
PartioWikistä
Lauritsalan Siniveljet/Pelle (näytä wikiteksti)
Versio 27. maaliskuuta 2007 kello 22.35
, 17 vuotta sittenei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
== Pelle Lauritsalan Siniveljien koulutusalukseksi == | == Pelle Lauritsalan Siniveljien koulutusalukseksi == | ||
[[Partiolippukunta]] [[Lauritsalan Siniveljet]] osti Pellen [[joulukuu]]ssa [[1979]]. Rahoitus [[Kuva:P52000826.jpg|thumb|250px|Pelle ajossa]] järjestyi myymällä lippukunnan entinen alus [[Lauritsalan Siniveljet/M/S Susanna|M/S Susanna]], tempaustuloilla sekä turvautumalla pankin rahoitukseen, jossa takaajina oli iso joukko partiotuen jäseniä. | [[Partiolippukunta]] [[Lauritsalan Siniveljet]] osti Pellen [[joulukuu]]ssa [[1979]]. Rahoitus [[Kuva:P52000826.jpg|thumb|250px|Pelle ajossa toukokuussa 2006]] järjestyi myymällä lippukunnan entinen alus [[Lauritsalan Siniveljet/M/S Susanna|M/S Susanna]], tempaustuloilla sekä turvautumalla pankin rahoitukseen, jossa takaajina oli iso joukko partiotuen jäseniä. | ||
Kunnostustöiden suunnittelu aloitettiin jo heti talvella. Teknisesti alus oli ajokunnossa, mutta ensimmäinen suuri hankinta oli hydraulinen merikytkin, sillä mekaaninen välitys komentosillalta konehuoneeseen oli raskas. Myös sisustusratkaisuja jouduttiin muuttamaan, sillä ne oli suunniteltu vain yksityiskäyttöön. Vasta seuraavana vuonna päästiin käsiksi sisustustöihin. Työt aloitettiin alakerran keula- ja keskihytistä. Keulakantta korotettiin jotta sinne saatiin rakennettua kerrospunkat. Keittiö sijaitsi tässä vaiheessa vielä keskihytissä. Hytit myös paneloitiin. Myös takahytti kunnostettiin majoituskäyttöön ja sinne saatiin kapteenin ja perämiehen punkat. Saunan sisustukseen ei tarvinnut puuttua, sillä se oli alun perinkin valmis. | Kunnostustöiden suunnittelu aloitettiin jo heti talvella. Teknisesti alus oli ajokunnossa, mutta ensimmäinen suuri hankinta oli hydraulinen merikytkin, sillä mekaaninen välitys komentosillalta konehuoneeseen oli raskas. Myös sisustusratkaisuja jouduttiin muuttamaan, sillä ne oli suunniteltu vain yksityiskäyttöön. Vasta seuraavana vuonna päästiin käsiksi sisustustöihin. Työt aloitettiin alakerran keula- ja keskihytistä. Keulakantta korotettiin jotta sinne saatiin rakennettua kerrospunkat. Keittiö sijaitsi tässä vaiheessa vielä keskihytissä. Hytit myös paneloitiin. Myös takahytti kunnostettiin majoituskäyttöön ja sinne saatiin kapteenin ja perämiehen punkat. Saunan sisustukseen ei tarvinnut puuttua, sillä se oli alun perinkin valmis. | ||
| Rivi 51: | Rivi 51: | ||
== Pellen suurin remontti == | == Pellen suurin remontti == | ||
Pellen pohja alkoi mennä koko ajan huonompaan kuntoon. Vuonna [[2000]] asian tiimoilta [[Kuva:SANY0164.JPG|thumb|250px|Pellen juurimaalattu pohja kiiltää]]kokoontunut projektiryhmä ehdotti koko Pellen pohjan ja runkokaarien uusimista 6 mm pellillä ja samalla koko alakerran sisustus menisi uusiksi. Talven [[2001]]-[[2002]] Pelle talvehti Savonlinnassa Laitaatsillan telakalla. Purjehduskauden päätteeksi [[2002]] Pelle jouduttiin nostamaan ylös jatkuvasti lisääntyvien vuotojen vuoksi. Lippukunnan johtajaneuvosto päätti lopettaa koulutustoiminnan aluksella kunnes pohja saataisiin kunnostettua. | Pellen pohja alkoi mennä koko ajan huonompaan kuntoon. Vuonna [[2000]] asian tiimoilta [[Kuva:SANY0164.JPG|thumb|250px|Pellen juurimaalattu pohja kiiltää elokuussa 2004]]kokoontunut projektiryhmä ehdotti koko Pellen pohjan ja runkokaarien uusimista 6 mm pellillä ja samalla koko alakerran sisustus menisi uusiksi. Talven [[2001]]-[[2002]] Pelle talvehti Savonlinnassa Laitaatsillan telakalla. Purjehduskauden päätteeksi [[2002]] Pelle jouduttiin nostamaan ylös jatkuvasti lisääntyvien vuotojen vuoksi. Lippukunnan johtajaneuvosto päätti lopettaa koulutustoiminnan aluksella kunnes pohja saataisiin kunnostettua. | ||
Pelle oli koko kesän [[2003]] telakoituna. Vuonna [[1990]] oli perustettu ''Lauritsalan Siniveljet 50-vuotta'' -rahasto, joka tuli käyttää joko uuden aluksen hankintaan tai Pellen peruskorjaukseen. Syksyllä [[2003]] saatiin vihdoin remonttiin vaadittava rahasumma kokoon. Alus laskettiin veteen ja ajettiin Savonlinnaan Laitaatsillan telakalle telakoitavaksi. Telakka aloitti vanhan pohjan purkamisen tammikuussa [[2004]]. Kesäkuuhun mennessä telakka oli uusinut koko hinaajan kannen alapuoliset osat ja alus laskettiin veteen. Heinäkuussa Pelle hinattiin tukkilautan mukana Lappeenrantaan. [[Kuva:picture 0722.jpg|thumb|250px|Pelle Laitaatsillan telakalla pohjanvaihdossa]] Elokuussa pohja hiekkapuhallettiin ja maalattiin painemaalauksena. Syksyllä alukseen kannettiin painolastiksi ratakiskoja, lattioita alettiin rakentaa ja tehtiin sähkötöitä sekä saatettiin kone käyttökuntoon. Keväällä jatkettiin eristystöillä. Kesällä aloitettiin panelointitöitä ja suoritettiin ulkopintojen maalaustöitä. Heinäkuun alussa ajettiin onnistunut koeajo. Syksy [[2005]] jatkui vartioiden viikonloppupurjehduksilla ja panelointitöiden jatkamisella. Huhtikuussa [[2006]] saatiin panelointityöt suoritettua loppuun ja aloitettiin lämmitysjärjestelmän asennus. Pelleen hankittiin uusi kamiina mallia Kabola E5. Paneloinnin jälkeen paneelit lakattiin ja punkkien tekoa aloitettiin. Kesäkuussa Pelleen hankittiin uusi maasähkökeskus vikavirtasuojineen ja samalla uusi kiinteä akkulaturi joka lataa akkuja aina kun maasähkö on kiinni. | Pelle oli koko kesän [[2003]] telakoituna. Vuonna [[1990]] oli perustettu ''Lauritsalan Siniveljet 50-vuotta'' -rahasto, joka tuli käyttää joko uuden aluksen hankintaan tai Pellen peruskorjaukseen. Syksyllä [[2003]] saatiin vihdoin remonttiin vaadittava rahasumma kokoon. Alus laskettiin veteen ja ajettiin Savonlinnaan Laitaatsillan telakalle telakoitavaksi. Telakka aloitti vanhan pohjan purkamisen tammikuussa [[2004]]. Kesäkuuhun mennessä telakka oli uusinut koko hinaajan kannen alapuoliset osat ja alus laskettiin veteen. Heinäkuussa Pelle hinattiin tukkilautan mukana Lappeenrantaan. [[Kuva:picture 0722.jpg|thumb|250px|Pelle Laitaatsillan telakalla pohjanvaihdossa pääsiäisenä 2004]] Elokuussa pohja hiekkapuhallettiin ja maalattiin painemaalauksena. Syksyllä alukseen kannettiin painolastiksi ratakiskoja, lattioita alettiin rakentaa ja tehtiin sähkötöitä sekä saatettiin kone käyttökuntoon. Keväällä jatkettiin eristystöillä. Kesällä aloitettiin panelointitöitä ja suoritettiin ulkopintojen maalaustöitä. Heinäkuun alussa ajettiin onnistunut koeajo. Syksy [[2005]] jatkui vartioiden viikonloppupurjehduksilla ja panelointitöiden jatkamisella. Huhtikuussa [[2006]] saatiin panelointityöt suoritettua loppuun ja aloitettiin lämmitysjärjestelmän asennus. Pelleen hankittiin uusi kamiina mallia Kabola E5. Paneloinnin jälkeen paneelit lakattiin ja punkkien tekoa aloitettiin. Kesäkuussa Pelleen hankittiin uusi maasähkökeskus vikavirtasuojineen ja samalla uusi kiinteä akkulaturi joka lataa akkuja aina kun maasähkö on kiinni. | ||
Jo vuosia jatkunut suurremontti valmistuu vuoden 2007 aikana. Aluksen peruskorjauksen jälkeinen ensimmäinen merimatka tehdään toivottavasti jo vuonna 2008 satahangalle. Lippukunnan meripartiotoiminta on myöskin turvattu vaikka Pellen nykyinen moottori rikkoutusi korjauskelvottomaksi sillä joulukuussa 2006 lippukunta osti sadan euron hintaan täysin samanlaisen toimivan varaosamoottorin kuin Pellessä tällä hetkellä; Ei nykyisessä moottorissa kuitenkaan mitään vikaa toistaiseksi ole. | Jo vuosia jatkunut ja lippukunnalle taloudellisesti erittäin kalliiksi osoittautunut suurremontti valmistuu vuoden 2007 aikana. Aluksen peruskorjauksen jälkeinen ensimmäinen merimatka tehdään toivottavasti jo vuonna 2008 satahangalle. Lippukunnan meripartiotoiminta on myöskin turvattu vaikka Pellen nykyinen moottori rikkoutusi korjauskelvottomaksi sillä joulukuussa 2006 lippukunta osti sadan euron hintaan täysin samanlaisen toimivan varaosamoottorin kuin Pellessä tällä hetkellä; Ei nykyisessä moottorissa kuitenkaan mitään vikaa toistaiseksi ole. | ||
Alus on nykyään erittäin toimiva ja sopivankokoinen alus lippukunnalle ja viikon matkalle mahtuu hyvin majoittumaan 15 henkeä. Aluksella ei myöskään tehdä lainkaan tilausristeilyjä vaan hinaajan ylläpito rahoitetaan pääosin omatoimisella varainhankinnalla- ja avustuksilla. | Alus on nykyään erittäin toimiva ja sopivankokoinen alus lippukunnalle ja viikon matkalle mahtuu hyvin majoittumaan 15 henkeä. Aluksella ei myöskään tehdä lainkaan tilausristeilyjä vaan hinaajan ylläpito rahoitetaan pääosin omatoimisella varainhankinnalla- ja avustuksilla. | ||
[[Luokka:Alukset]] | [[Luokka:Alukset]] | ||
