|
|
| Rivi 9: |
Rivi 9: |
| |leveys=3,75 | | |leveys=3,75 |
| |syväys=1,6 | | |syväys=1,6 |
| |uppouma=n. 25 | | |uppouma=25 tonnia |
| |masto= | | |masto= |
| |purjepinta-ala= | | |purjepinta-ala= |
| Rivi 15: |
Rivi 15: |
| |kuva=P52000826.jpg | | |kuva=P52000826.jpg |
| }} | | }} |
| Kaukas Fabrik AB rakensi vuonna [[1892]] lankarullatehtaan Lauritsalaan. Vuonna [[1899]] tehtaalle hankittiin hinaaja Pelle. Pelle on rakennettu Kone ja Silta Oy:n (nykyisin tunnetaan nimellä Masa-Yards) Sörnäisten telakalla Helsingissä. Vuosisadan alkupuolella kerrotaan Pellen toimineen muun työn ohella Kaukaalle ns. lämmittäjien koulutusaluksena. Pellen asemapaikkana on ollut myös Kaltion puuhiomo Enossa, jossa Pelle kiskoi tukki- ja halkokuormia. [[1950-luku|1950-luvulla]] suurin osa Kaukaan hinaajista muutettiin niputtajiksi. Ei ole tietoa kuuluiko Pelle tähän ryhmään. Pelle sai kuitenkin jäädä odottamaan parempia aikoja maalle nostettuna. | | Kaukas Fabrik AB rakensi vuonna [[1892]] lankarullatehtaan Lauritsalaan. Vuonna [[1899]] tehtaalle hankittiin hinaaja Pelle. Pelle on rakennettu Kone ja Silta Oy:n Sörnäisten telakalla Helsingissä. Vuosisadan alkupuolella kerrotaan Pellen toimineen muun työn ohella Kaukaalle ns. lämmittäjien koulutusaluksena. Pellen asemapaikkana on ollut myös Kaltion puuhiomo Enossa, jossa Pelle kiskoi tukki- ja halkokuormia. [[1950-luku|1950-luvulla]] suurin osa Kaukaan hinaajista muutettiin niputtajiksi. Ei ole tietoa kuuluiko Pelle tähän ryhmään. Pelle sai kuitenkin jäädä odottamaan parempia aikoja maalle nostettuna. Pellen osti Kaukaalta eräs yksityishenkilö [[1970-luku|1970-luvun]] alkupuolella. Hän suunnitteli aluksesta itselleen uivaa kesämökkiä ja aloitti aluksen kunnostuksen. Pelleen rakennettiin teräksestä kansirakenteet ja asennettiin diesel-moottori sekä aloitettiin sisustustyöt. |
| | |
| == Uusi omistaja ==
| |
| Pellen osti Kaukaalta eräs yksityishenkilö [[1970-luku|1970-luvun]] alkupuolella. Hän suunnitteli aluksesta itselleen uivaa kesämökkiä ja aloitti aluksen kunnostuksen. Pelleen rakennettiin teräksestä kansirakenteet ja asennettiin diesel-moottori sekä aloitettiin sisustustyöt. | |
|
| |
|
| == Pelle Lauritsalan Siniveljien koulutusalukseksi == | | == Pelle Lauritsalan Siniveljien koulutusalukseksi == |
| [[Partiolippukunta]] [[Lauritsalan Siniveljet]] osti Pellen [[joulukuu]]ssa [[1979]]. Rahoitus järjestyi myymällä lippukunnan entinen alus [[Lauritsalan Siniveljet/M/S Susanna|M/S Susanna]], tempaustuloilla sekä turvautumalla pankin rahoitukseen, jossa takaajina oli iso joukko partiotuen jäseniä. | | [[Partiolippukunta]] [[Lauritsalan Siniveljet]] osti Pellen [[joulukuu]]ssa [[1979]]. Rahoitus järjestyi myymällä lippukunnan entinen alus [[Lauritsalan Siniveljet/M/S Susanna|M/S Susanna]], tempaustuloilla sekä turvautumalla pankin rahoitukseen, jossa takaajina oli iso joukko partiotuen jäseniä. |
|
| |
|
| Kunnostustöiden suunnittelu aloitettiin jo heti talvella. Teknisesti alus oli ajokunnossa, mutta ensimmäinen suuri hankinta oli hydraulinen merikytkin, sillä mekaaninen välitys komentosillalta konehuoneeseen oli raskas. Myös sisustusratkaisuja jouduttiin muuttamaan, sillä ne oli suunniteltu vain yksityiskäyttöön. Vasta seuraavana vuonna päästiin käsiksi sisustustöihin. Työt aloitettiin alakerran keula- ja keskihytistä. Keulakantta korotettiin jotta sinne saatiin rakennettua kerrospunkat. Keittiö sijaitsi tässä vaiheessa vielä keskihytissä. Hytit myös paneloitiin. Myös takahytti kunnostettiin majoituskäyttöön ja sinne saatiin kapteenin ja perämiehen punkat. Saunan sisustukseen ei tarvinnut puuttua, sillä se oli alun perinkin valmis. | | Kunnostustöiden suunnittelu aloitettiin jo heti talvella. Teknisesti alus oli ajokunnossa, mutta sisätilojen rakentaminen partiokäyttöön sopiviksi aloitettiin lähes välittömästi. Lippukunnan toiminta painottui Pellen hankkimisen jälkeen entistä enemmän meripartiointiin ja alusta varusteltiin tarpeiden mukaisesti mm. tutkalla, keskuslämmitysjärjestelmällä sekä hydraulisella ohjausjärjestelmällä. Vuonna 1987 Pellen kansirakennelmia pidennettiin jolloin sisätilat saatiin huomattavasti käytännöllisemmiksi. |
| | | Pelle oli aina 2000-luvun alkupuolelle aktiivisessa koulutuskäytössä ja purjehdukset ulottuivat lähivesiltä aina saimaan kanavan kautta merelle asti. |
| Melko pian Pellen hankkimisen jälkeen kärsittiin ensimmäiset tappiot, sillä vuonna [[1981]] Pellen kone sanoi sopimuksensa irti leikaten kiinni. Kone nostettiin ylös ja siitä vaihdettiin mm. luonnollisesti sylinteriputkia ja mäntiä. Tämän jälkeen alus oli jälleen käyttökunnossa.
| |
| | |
| Muita parannuksia olivat mm. 250 litran makeavesisäiliö, uusi keitin ja ohjaamon ja muiden tilojen lämmitys. Vuonna [[1984]] hankittiin kaupungin avustuksella korkealaatuinen tutkalaitteisto, merkiltään Racal-Decca.
| |
| | |
| == Jatkuvaa parannusta ==
| |
| Lippukunnan toiminta painottui entistä enemmän [[meripartio]]intiin, ja todettiin Pellen olevan lippukunnan käyttöön hieman liian pieni ja epäkäytännöllinen. Lippukunnan [[johtajaneuvosto]] tutki eri vaihtoehtoja, pyysi tarjouksia isommista aluksista ja käytiin koeajoilla. Lippukunta päätyi kuitenkin Pellen kansirakennelmien pidennykseen ja sisätilojen saneeraukseen. Keväällä [[1987]] hitsattiin Pellen kansirakennelmiin puolitoista metriä lisää pituutta ja sauna siirrettiin tähän uuteen elintasosiipeen. Näin ollen aluksen yläkertaan saatiin käytännöllinen salonki jossa kapyysi ja ruokailutila sijaitsevat. Ohjaamoon puhkaistiin myös uusi kulkutie salongista, sillä aikaisemmin ohjaamoon oli päässyt vain ulkokautta. Näiden järjestelyiden ansiosta saatiin 12 henkeä majoittumaan alukseen [[Satahanka]] VII:lle Raumalle.
| |
| | |
| Vuonna [[1988]] uusittiin aluksen ohjausjärjestelmä hydrauliseksi. Seuraavana vuonna uusittiin vesikeskuslämmitysjärjestelmä. Talven [[1989]]–[[1990]] Pelle oli telakoituna ja sen pohja hiekkapuhallettiin ja maalattiin. Vuonna [[1991]] hankittiin tutkaan säädettävä etäisyysrengas. [[1993]] Pelle telakoitiin jälleen ja tällä kertaa tärkeimpänä työnä oli pohjan kunnon kartoitus. Vasta vuonna [[1994]] viimeisteltiin vuoden [[1987]] remontti keskihytin osalta. Heinäkuussa [[1996]] Pelle jälleen telakoitiin ja tällöin vaihdettiin uusi potkuri. Koko vuoden [[1998]] alkukesä käytettiin tulevan merimatkan valmistautumiseen. Alukseen uusittiin masto, kannet maalattiin ja asennettiin uusi Furuno GP-35 GPS-satelliittinavigaattori. Vuonna [[1999]] juhlittiin Pellen 100-vuotisjuhlia.
| |
|
| |
|
| == Pellen suurin remontti == | | == Pellen suurin remontti == |
| [[Kuva:SANY0164.JPG|thumb|250px|Pellen juurimaalattu pohja kiiltää elokuussa 2004]]Pellen pohja alkoi mennä koko ajan huonompaan kuntoon. Vuonna [[2000]] asian tiimoilta kokoontunut projektiryhmä ehdotti koko Pellen pohjan ja runkokaarien uusimista 6 mm pellillä ja samalla koko alakerran sisustus menisi uusiksi. Talven [[2001]]–[[2002]] Pelle talvehti Savonlinnassa Laitaatsillan telakalla. Purjehduskauden päätteeksi [[2002]] Pelle jouduttiin nostamaan ylös jatkuvasti lisääntyvien vuotojen vuoksi. Lippukunnan johtajaneuvosto päätti lopettaa koulutustoiminnan aluksella kunnes pohja saataisiin kunnostettua.
| | Pellen pohja alkoi mennä koko ajan huonompaan kuntoon. Vuonna [[2000]] asian tiimoilta kokoontunut projektiryhmä ehdotti koko Pellen pohjan ja runkokaarien uusimista sekä sisustojen ja järjestelmien uusimista. Purjehduskauden 2002 päätteeksi Pelle jouduttiin nostamaan ylös jatkuvasti lisääntyvien vuotojen vuoksi. Lippukunnan hallitus päätti lopettaa koulutustoiminnan aluksella kunnes pohja saataisiin kunnostettua. |
| | |
| Pelle oli koko kesän [[2003]] telakoituna. Vuonna [[1990]] oli perustettu ''Lauritsalan Siniveljet 50-vuotta'' -rahasto, joka tuli käyttää joko uuden aluksen hankintaan tai Pellen peruskorjaukseen. Syksyllä [[2003]] saatiin vihdoin remonttiin vaadittava rahasumma kokoon. Alus laskettiin veteen ja ajettiin Savonlinnaan Laitaatsillan telakalle telakoitavaksi. Telakka aloitti vanhan pohjan purkamisen tammikuussa [[2004]]. Kesäkuuhun mennessä telakka oli uusinut koko hinaajan kannen alapuoliset osat ja alus laskettiin veteen. Heinäkuussa Pelle hinattiin tukkilautan mukana Lappeenrantaan. Elokuussa pohja hiekkapuhallettiin ja maalattiin painemaalauksena. Syksyllä ja keväällä 2005 alusta remontoitiin merkittävästi ja näinollen koeajolle päästiin jo heinäkuussa 2005. Syksy [[2005]] jatkui vartioiden viikonloppupurjehduksilla ja sisustaremontin jatkamisella. Huhtikuussa [[2006]] aloitettiin vesikeskuslämmitysjärjestelmän täydellinen uusinta ja se saatiinkiin valmiiksi ennen syksyn kylmiä kelejä. Pelleen hankittiin uusi kamiina mallia Kabola E5. Myöskin maasähköjärjestelmä uusittiin täysin kuluneen vuoden aikana.
| |
|
| |
|
| [[Kuva:picture 0722.jpg|thumb|250px|Pelle Laitaatsillan telakalla pohjanvaihdossa pääsiäisenä 2004]]
| | Taloudellisten hankaluuksien vuoksi Pelle toimitettiin Savonlinnaan Laitaatsillan telakalle pohjan uusimista varten vasta vuoden 2003 loppupuolella. Tämän jälkeen alkoivat sisustojen ja järjestelmien järjestelmällinen uusinta. Ensimmäiset ajot uudella pohjalla ajettiin kesällä 2005, jonka jälkeen koulutustoiminta voitiin aloittaa uudestaan. Sisustoja ja järjestelmiä uusittiin pääosin talvisin ja lähes kaikki työ on tehty talkootöillä omin voimin. Viimeisetkin sisustat valmistuivat keväällä 2009. Taloudellisten seikkojen vuoksi mm. moottoria ja tutkaa ei ole vielä uusittu joten kunnostettavaa riittää vielä jatkossakin. |
| Keväällä 2007 saatiin sisustaremontti vihdoinkin täysin valmiiksi alakerran osalta. Alukseen uusittiin samana vuonna myöskin merkittävästi tekniikkaa josta mainittakoon uusi kaikuluotain. Elokuussa aluksen puulämmitteinen sauna uusittiin täysin.
| |
|
| |
|
| Jo vuosia jatkunut ja lippukunnalle taloudellisesti erittäin kalliiksi osoittautunut suurremontti valmistuu vuoden 2007 aikana. Aluksen peruskorjauksen jälkeinen ensimmäinen merimatka tehdään toivottavasti jo vuonna 2008 Satahanka XI:lle. Lippukunnan meripartiotoiminta on myöskin turvattu vaikka Pellen nykyinen moottori rikkoutusi korjauskelvottomaksi sillä joulukuussa 2006 lippukunta osti sadan euron hintaan täysin samanlaisen toimivan varaosamoottorin kuin Pellessä tällä hetkellä; Ei nykyisessä moottorissa kuitenkaan mitään vikaa toistaiseksi ole.
| | Pelle liikkuu pääosin eteläisellä saimaalla, mutta usein myös pidemmälläkin, monet Saimaan sekä meren kaupungit ovat tulleet Pellelle tutuiksi. Purjehdusvuorokausia kertyy yleensä kaudessa, joka alkaa huhtikuussa ja päättyy joulukuussa noin sata. Meripeninkulmia kertyy yleensä riippuen kaudesta n. 2000mpk. Pellen laituripaikka lsijaitsee Lappeenrannassa Kanavansuun telakalta ja noin tunnin ajomatkan päässä lippukunnan leirialueella Päihäniemessä löytyy myöskin Pellelle laituri. Alus on todettu lippukunnan käyttöön sopivankokoiseksi, vaikkakin lippukunnan suunnitelmissa on myöskin purjeveneen hankinta Pellen lisäksi. |
|
| |
|
| Alus on nykyään erittäin toimiva ja sopivankokoinen alus lippukunnalle ja viikon matkalle mahtuu hyvin majoittumaan 15 henkeä. Aluksella ei myöskään tehdä lainkaan tilausristeilyjä vaan hinaajan ylläpito rahoitetaan pääosin omatoimisella varainhankinnalla- ja avustuksilla.
| |
|
| |
|
| [[Luokka:Alukset]] | | [[Luokka:Alukset]] |
