Leiri

<scoutdict>72</scoutdict> Leiri on yleensä 5–10 päivää kestävä yhtäjaksoinen partiotapahtuma luonnossa. Leireillä asutaan pääsääntöisesti teltoissa. Eri kokoisia leirejä järjestävät lippukunnat (lippukuntaleiri), lippukuntaryhmittymät (ryhmittymäleiri), alueet (alueleiri), piirit (piirileiri), keskusjärjestö (finnjamboree) ja Partioliikkeen Maailmanjärjestö (jamboree). Useimmat leirit pidetään kesällä heinä-elokuun vaihteessa, mutta monilla lippukunnilla on kesäleirien lisäksi vahva talvileiriperinne.

Isot leirit voivat jakaantua pienempiin osiin eli alaleireihin ja alaleirit puolestaan lippukunnan kokoisiin savuihin. Leirille voi osallistua kaikkiin ikäluokkiin kuuluvia (ks. esimerkiksi WIK 2006) tai leiri voi olla tarkoitettu esimerkiksi vain sudenpennuille (ks. esimerkiksi Tammileiri), vartiolaisille ja sitä vanhemmille (ks. esimerkiksi Mahti 2006 tai vaikkapa vain vartion- ja venekunnanjohtajille (ks. esimerkiksi Kahu 2006).

Leirin johdosta käytetään eri leireillä eri nimityksiä – Taruksella leirin johto oli nimellä leiritoimikunta, kun taas esimerkiksi Ilveksellä nimellä staabi. Leirinjohtajalla on kokonaisvastuu leiristä (ks. leirinjohtajan toimenpidelista). Hänen apunaan voi olla leirin varajohtaja, ohjelma-, huolto- ja kuljetus-, muonitus, turvallisuus-, toimisto-, tiedotus-, talous- tai esimerkiksi rakentelu- ja tekniikkavastaava. Leirinjohtajan ja staabin tehtäviä tukee leirinjohtajakurssin suorittaminen. Lippukuntaleireillä tai isommilla leireillä savulla voi olla lisäksi päivystäjä.

Ohjelmavastaavan alaisuudessa taas voi olla esimerkiksi avajaisista ja päättäjäisistä, iltanuotiosta, haikista, jne. vastaavia, turvallisuusvastaavan alaisuudessa on ranta-, yö- ja porttivahteja, järjestyksenvalvojia sekä palo- ja pelastusvastaavia, jne. Jokaisella leirillä on erilainen staabi ja tarvittavien pestien määrä ja sisältö vaihtelee. Pienellä lippukuntaleirillä pari-kolme johtajaa voi tarvittaessa pyörittää koko leiriä, mutta kaikille on mukavampaa, jos johtajia on riittävästi. Tällöin työt saadaan jaettua järkevästi ja jokainen pääsee nauttimaan leiritunnelmasta myös osallistujana.

Majoitteet ja leirialueen kaavoitus

Kesällä leiritelttana käytetään yleensä perinteistä Niger-telttaa. Nykyään myös vaellustelttoja on alettu suosia leiritelttoina, niihin kuitenkin mahtuu vähemmän kuin Nigereihin tai vastaaviin kesäleiritelttoihin. Leirin haikilla yövytään usein laavussa tai muussa vastaavassa avotulimajoitteessa. Talvileirillä majoitteena käytetään yleensä kamiinallista talvitelttaa. Telttojen yhtenäisyys luo leirille oman kylämäisen vaikutelmansa, joten jos mahdollista, niin kannattaa pyrkiä valitsemaan yhtenäisiä majoitteita kaikille leiriläisille.

Majoitteiden siisteyden vaalimiseksi leirillä voidaan pitää telttatarkastuksia ja palkita parhaiten telttansa kunnossa pitäneet ja sisustukseen panostaneet telttakunnat. Telttatarkastus voi olla esimerkiksi joka aamu lipunnoston jälkeen.

Majoitusalue kannattaa sijoittaa leirialueen laitamille, tasaiseen ja rauhalliseen paikkaan.

Leirirakennelmiin kuuluu myös leirikeittiö. Se ja muut säännöllistä huoltoa vaativat alueet, kuten kierrätyspisteet ja suihkut, kannattaa sijoitella niin, että suurikin auto pääsee niiden luo vaivatta tai että esimerkiksi vedenkantomatka on mahdollisimman vaivaton. Jos kaivo on mäen alla, niin keittiön ei kannata olla mäen päällä.

Leirialueen kaavoituksessa on huomioitava myös riittävän leveät kulkureitit teltta-alueelta ohjelmapisteille ja poistumisteille, ohjelmien vaatimien erityismaastojen läheisyys, ohjelmien, lipunnoston yms. näkyminen koko leiriläisjoukolle, keittiön aiheuttama kolina aamutuimaan ennen virallista herätystä, lyhyet etäisyydet pesupaikoille tai vessaan (tms.), savun kulkeutuminen, turvallisen uima-alueen merkitseminen sekä paloturvallisuus mm. iltanuotiopaikalla.

Ohjelma

Leiriohjelman suunnittelu alkaa yleensä leirin teeman määrittelyllä. Intiaanileiri, matka maailman ympäri, kadonneen aarteen metsästys, sininen leiri, Kalevala, Harry Potter, lumimies, Lappi, iskelmät, tähdet, herne, valo, salaperäinen mikrgytz... — leirin teema voi olla ihan mikä vaan! Teeman mukaan valitaan leirin nimi, kirjoitetaan leirikirje ja tehdään leirimerkki, valitaan leirin ohjelma, leikit ja laulut, rekvisiitta, asut ja ruokalistakin.

Tyypillinen leiripäivä koostuu seuraavista osasista:

• herätys ja aamutoimet
• aamiainen
• lipunnosto
• ohjelma 1
• lounas
• ohjelma 2
• päivällinen
• ohjelma 3
• vapaa-aika
• lipunlasku
• iltaohjelma
• iltatoimet
• hiljaisuus

Leiriohjelmaan kuuluu usein myös pieniä leirivartioille jaettavia tehtäviä, jotka kiertävät päivittäin. Vartion tehtävänä voi olla esimerkiksi vastata herätyksestä ja olla kellokallena, auttaa keittiössä, kantaa vettä keittiöön ja saunalle, lämmittää sauna tai vesipata, pilkkoa saunapuita, hoitaa lippumenot, hoitaa päivystys tai vaikkapa pitää iltahartaus. Päivän tehtävät vaihtelevat niin, että jokaiselle leirivartiolle osuu tasapuolisesti tehtäviä.

Huolto

Leirin huollon tehtävänä on järjestää leirille infrastruktuuri. Tähän kuuluvat muun muassa muonituksen kylmäkoneisto ja ruoankuljetus, vesi- ja jätehuolto, peseytymismahdollisuudet sekä telttapaikat. Huolto vastaa usein myös leirin kalustosta. Pienemmillä leireillä varsinaista huolto-organisaatiota ei välttämättä tarvita, mutta jo parinsadan hengen leirillä se on olennainen osa leirin henkilökuntaa.

Vesihuolto on yksi huollon tärkeimmistä tehtävistä. Tiskiveden ja pesuveden voi yleensä hankkia järvestä tai levätilanteen sen salliessa jopa merestä. Jos järvi on riittävän puhdas, voidaan siitä ottaa myös juomavettä, mutta usein se joudutaan hankkimaan muualta. Juomaveden voi hankkia esimerkiksi läheisiltä maatiloilta, joissa porakaivot ovat yleensä niin suuria, että niistä riittää pienehkön partioleirin tarpeisiin.

Jätehuolto tuottaa usein ongelmia vähänkään isommilla leireillä. Koska nykyään ei enää maahan saa kaivaa kuoppaa makkia varten, ovat yrityksiltä tilatut ratkaisut usein välttämättömiä ja valitettavasti varsin kalliita.

Muonitus

Leirin muonituksen voi hoitaa monella tavalla. Useimmiten leirillä on keskuskeittiö, joka vastaa siitä, että koko leiri saa ruokaa. Lippukuntien omilla leireillä vartiot on usein jaettu keittiövartioiksi tai savuiksi, jotka tekevät itse oman ruokansa keskuskeittiön antamista aineksista. Tällöin keskuskeittiöllä syövät sudenpennut ja johtajat.

Keskuskeittiöllä muonituskalustoon kuuluu yleensä tohottimia sekä liekinlevittimiä, joilla saadaan valmistettua nopeasti suuri määrä ruokaa. Kattiloina käytetään usein isoja alumiinikattiloita ja paistinpannuinna esimerkiksi muurinpohjapannuja.

Kylmäsäilytystila on leireillä rajattu. Tämän takia voidaan tehdä lähikauppiaan kanssa sopimus, että heidän pakastimessaan voidaan säilyttää kylmäkalleja, joilla ruoka voidaan pitää viileänä leirillä. Suuremmilla leireillä, joilla on sähköt käytössä, voi myös olla jääkaappeja tai jopa kylmäkontti. Hyvänä vinkkinä ruoan säilytyksessä kannattaa hyödyntää myös pakastevihanneksia. Niistä ruoka syntyy helpommin kuin tuorevihanneksista, ja ne myös edesauttavat muun ruoan säilymistä.

Tiedottaminen

Tiedottamista tarvitaan ennen leiriä, leirin aikana ja leirin jälkeen. Leirin tunnus (leirimerkki) toistuu erilaisten tiedotusmateriaalien ulkoasussa.

Leiritiedotuksen kohderyhmiä

• Leiritoimikunta eli staabi
• Leirille tulevat johtajat (ja/tai lippukunnat)
• Leiriläiset
• Kotiväki
• Sidosryhmät esim. terveyskeskus, leirialueen omistaja
• Muu yleisö esim. lehdistö, muut partiolaiset

Leirin tiedotusvälineitä

• Leirikutsu: ilmoittautumisohjeet
• Leirikirje: kertoo osallistujille mm. kuljetuksista, varusteista
• Leirilehti: leirin sisäinen tiedotus
• Ilmoitustaulut: leirin sisäinen tiedotus
• Kotisivut
• Postituslista: staabille
• Leirikirja/LeiriCD: leirin jälkeen muistoksi leiristä
• Radiopuhelin/Puhelin: staabilla leirin aikana
• Palaverit esim. suunnittelu-, staabi-, alaleiripalaverit

Aiheesta muualla

• YLE Elävä arkisto: Partio Suomessa 100 vuotta (filmidokumentteja leireistä 1930-luvulta alkaen)