Ero sivun ”Leirikäsikirja” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 15: Rivi 15:
Leirikäsikirja on 1946 ilmestynyt perusteos, joka käsittelee partioleirin järjestämistä ja seikkoja joita leirillä tulee erityisesti huomioida. Teos käsittelee erityisesti leirityyliä ja leiritekniikkaa.
Leirikäsikirja on 1946 ilmestynyt perusteos, joka käsittelee partioleirin järjestämistä ja seikkoja joita leirillä tulee erityisesti huomioida. Teos käsittelee erityisesti leirityyliä ja leiritekniikkaa.


Vuolasvirta kirjoitti kirjan, sillä halusi omalta osaltaan auttaa leirielämän jälleenrakennustyössä sotien jälkeisessä Suomessa. Taustalla oli partiokentältä tullut havainto, minkä mukaan partiolaisten leiritaidot ja leirityyli kokivat taantumuksen, kun sitä vaalineet nuorukaiset kaatuivat sotien aikana rintamalla.<ref name="johdanto">Leirikäsikirja, Vuolasvirta Lauri, s.9-10. (1946) s</ref>
Vuolasvirta kirjoitti kirjan, sillä halusi omalta osaltaan auttaa leirielämän jälleenrakennustyössä sotien jälkeisessä Suomessa. Taustalla oli partiokentältä tullut havainto, minkä mukaan partiolaisten leiritaidot ja leirityyli kokivat taantumuksen, kun sitä vaalineet nuorukaiset kaatuivat sotien aikana rintamalla.<ref name="johdanto">Leirikäsikirja, Vuolasvirta Lauri, s.9-10. (1946) s</ref> Teoksen ei ole tarkoitus olla varsinainen oppikirja leirien järjestämiseen, vaan toimia eräänlaisena innoittajana monipuoliseen ja kehittävään leirielämään.
 
Iästään huolimatta, kirja on yhä käyttökelpoinen monin osin.


Poimintoja kirjasta:
Poimintoja kirjasta:

Nykyinen versio 7. marraskuuta 2020 kello 13.08

Leirikäsikirja
Perustiedot
Toimittaja: Lauri Vuolasvirta
Luokka: Käsikirjat
Painos: 1
Julkaisuvuosi: 1946
Julkaisija: Kustannus-Oy. Partio, Helsinki

Leirikäsikirja on 1946 ilmestynyt perusteos, joka käsittelee partioleirin järjestämistä ja seikkoja joita leirillä tulee erityisesti huomioida. Teos käsittelee erityisesti leirityyliä ja leiritekniikkaa.

Vuolasvirta kirjoitti kirjan, sillä halusi omalta osaltaan auttaa leirielämän jälleenrakennustyössä sotien jälkeisessä Suomessa. Taustalla oli partiokentältä tullut havainto, minkä mukaan partiolaisten leiritaidot ja leirityyli kokivat taantumuksen, kun sitä vaalineet nuorukaiset kaatuivat sotien aikana rintamalla.[1] Teoksen ei ole tarkoitus olla varsinainen oppikirja leirien järjestämiseen, vaan toimia eräänlaisena innoittajana monipuoliseen ja kehittävään leirielämään.

Iästään huolimatta, kirja on yhä käyttökelpoinen monin osin.

Poimintoja kirjasta:

Leirielämää ei enää pidetä hengenvaarallisena ja äidit antavat 
jo yleisesti ilman suurempia suostutteluja lapsensa viikkomääriksi 
leirinjohtajien haltuun.
Ainoastaan suunniteltu leiri voi onnistua. 
"Improvisoitu" leiri on tuomittu epäonnistumaan. 
Leirin suunnitteluun on ryhdyttävä mahdollisimman 
hyvissä ajoin. Suunnitteluun kuuluu kolmen pääkysymyksen 
ratkaisu: Minne? Milloin? Millainen?

Luettelo selkäreppuun otettavista vaatteista 2-3 viikon leiriä varten:

* Alusvaatekerta
* 2 paria sukkia (villaisia)
* Voimistelutossut tai sandaalit
* Villapaita (hihaton)
* Yöpuku tai yöpaita
* 4 kpl nenäliinoja
* Uimahousut
* 2 pyyhettä
* Patjapussi (n. 60 x 180 cm)
* 2 ohutta lakanaa (ei välttämättömiä jos patjapussi on puhdas)
* Tyynynpäällinen
* Huopa (löysästi kudottu, paksu villahuopa) tai makuusäkki

Viitteet

  1. Leirikäsikirja, Vuolasvirta Lauri, s.9-10. (1946) s