Ero sivun ”Leo Böök” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
VisuaalinenWikiteksti
p (av:n korjaus)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 16: Rivi 16:
|}
|}


Rovasti Leo R. Böökin partioura alkoi vuonna [[1919]], kun hän toimi kappalaisena Tampereen tuomiokirkossa. Tuolloin hän tutustui partiotoimintaan tamperelaisen [[Tammero]] lippukunnanjohtajan avustuksella. Vuonna [[1920]] Leo esitti partiojärjestön ([[lippukunta]]) perustamista NMKY:n yhteyteen. Tampereen NMKY:n poikaosaston kahdeksasta varttuneemmista pojasta perustettiinkin [[Tampereen Kotkat|Tampereen Kotkien]] ensimmäinen vartio. Vartion nimi oli Koiravartio, joka toimi Leon ja hänen kumppaninsa [[Väinö Arjanne|Väinö Allénin]] kanssa. 29-vuotias pastori suoritti [[III-luokka|III-luokan]] riihityksen siinä missä pojatkin Tammeron johtajien johdolla. Hän toimi myös perustamansa [[Tampereen Kotkat|Tampereen Kotkien]] lippukunnanjohtajana vuosina [[1920]]-[[1947]].
Rovasti Leo R. Böökin partioura alkoi vuonna [[1919]], kun hän toimi kappalaisena Tampereen tuomiokirkossa. Tuolloin hän tutustui partiotoimintaan tamperelaisen [[Tammero]]n lippukunnanjohtajan avustuksella. Vuonna [[1920]] Leo esitti partiojärjestön ([[lippukunta]]) perustamista NMKY:n yhteyteen. Tampereen NMKY:n poikaosaston kahdeksasta varttuneemmista pojasta perustettiinkin [[Tampereen Kotkat|Tampereen Kotkien]] ensimmäinen vartio. Vartion nimi oli Koiravartio, joka toimi Leon ja hänen kumppaninsa [[Väinö Arjanne|Väinö Allénin]] kanssa. 29-vuotias pastori suoritti [[III-luokka|III-luokan]] riihityksen siinä missä pojatkin Tammeron johtajien johdolla. Hän toimi myös perustamansa [[Tampereen Kotkat|Tampereen Kotkien]] lippukunnanjohtajana vuosina [[1920]]-[[1947]].


Siihen aikaan partiojärjestöt ([[lippukunnat]]) olivat usein kytköksissä oppikouluihin ja sen vuoksi myös yhteiskuntaluokkaan, mutta uusi järjestö oli avoin kaikille pojille.  
Siihen aikaan partiojärjestöt ([[lippukunnat]]) olivat usein kytköksissä oppikouluihin ja sen vuoksi myös yhteiskuntaluokkaan, mutta uusi järjestö oli avoin kaikille pojille.  


[[Tammero]]n ja [[Tampereen Eräpojat|Tampereen Eräpoikien]] perustama paikallisneuvosto sai paljon lisävauhtia, kun Leo R. Böök ja  hänen [[Tampereen Kotkat]] tulivat mukaan toimintaan. Kun vielä vuotta myöhemmin mukaan tulivat [[Riihimäen Erätytöt ja pojat]] syntyi ajatus [[Hämeen Partiopiiri|Hämeen Piirin]] perustamisesta. Piirin ensimmäiseksi johtajaksi kutsuttiin Leo R Böök. Hän toimikin [[piirinjohtaja]]na tiettävästi pisimmän ajan Suomessa. Vaikka tuohon aikaan Hämeen piiriä yritettiin jakaa tyttö- ja poikapiireihin jatkoivat hämäläiset toimimista yhteispiirissä. Leo R. Böök toimi myös ensimmäisen [[piirileiri]]n johtajan yhdessä [[August Walari|August Wolratin]] kanssa.
[[Tammero]]n ja [[Tampereen Eräpojat|Tampereen Eräpoikien]] perustama paikallisneuvosto sai paljon lisävauhtia, kun Leo R. Böök ja  hänen [[Tampereen Kotkat]] tulivat mukaan toimintaan. Kun vielä vuotta myöhemmin mukaan tulivat [[Riihimäen Erätytöt ja pojat]] syntyi ajatus [[Hämeen Partiopiiri|Hämeen Piirin]] perustamisesta. Piirin ensimmäiseksi johtajaksi kutsuttiin [[Leo R Böök]]. Hän toimikin [[piirinjohtaja]]na tiettävästi pisimmän ajan Suomessa. Vaikka tuohon aikaan Hämeen piiriä yritettiin jakaa tyttö- ja poikapiireihin jatkoivat hämäläiset toimimista yhteispiirissä. Leo R. Böök toimi myös ensimmäisen [[piirileiri]]n johtajan yhdessä [[August Walari|August Wolratin]] kanssa.


Leo lähti jo varhain mukaan myös valtakunnalliseen ja kansainväliseen partiotoimintaan. Hän toimikin [[Suomalainen Partiopoikaliitto|Suomalaisen Partiopoikaliiton]] Kangasalla vuonna [[1926]] pidetyn liittoleirin vanhimpana. Lisäksi hän toimi [[Suomen Partioliitto|Suomen Partioliiton]] liittoneuvoston jäsenenä ja [[1930]]-luvun alkupuolella perustetun [[Siniset Partiopojat|NMKY:n Partioliiton]] varajohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana.  
Leo lähti jo varhain mukaan myös valtakunnalliseen ja kansainväliseen partiotoimintaan. Hän toimikin [[Suomalainen Partiopoikaliitto|Suomalaisen Partiopoikaliiton]] Kangasalla vuonna [[1926]] pidetyn liittoleirin vanhimpana. Lisäksi hän toimi [[Suomen Partioliitto|Suomen Partioliiton]] liittoneuvoston jäsenenä ja [[1930]]-luvun alkupuolella perustetun [[Siniset Partiopojat|NMKY:n Partioliiton]] varajohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana.  
Rivi 26: Rivi 26:
Hän oli myös vahvasti mukana perustamassa [[Suomen Partiopoikajärjestö|Suomen Partiopoikajärjestöä]]. Hän oli jo vuonna [[1938]] esittänyt kaikkien poikaliittojen muodostaman järjestön perustamista. Hän toimikin [[SPJ]]:n perustamisen myötä useita vuosia [[SPJ]]:n johtokunnassa ja sai kunnian vihkiä järjestön lipun käyttöön vuonna [[1952]]. Böök oli myös vuonna [[1943]] perustamassa [[Partiokilta Pirkat|Partiokilta Pirkkoja]], jonka tarkoituksena oli saada aikaan hyvä yhteistyö [[SPJ]]:öön kuuluvien tamperelaisten lippukuntien kesken. Tässä suhteessa kilta onnistuikin tehtävässään hyvin.  
Hän oli myös vahvasti mukana perustamassa [[Suomen Partiopoikajärjestö|Suomen Partiopoikajärjestöä]]. Hän oli jo vuonna [[1938]] esittänyt kaikkien poikaliittojen muodostaman järjestön perustamista. Hän toimikin [[SPJ]]:n perustamisen myötä useita vuosia [[SPJ]]:n johtokunnassa ja sai kunnian vihkiä järjestön lipun käyttöön vuonna [[1952]]. Böök oli myös vuonna [[1943]] perustamassa [[Partiokilta Pirkat|Partiokilta Pirkkoja]], jonka tarkoituksena oli saada aikaan hyvä yhteistyö [[SPJ]]:öön kuuluvien tamperelaisten lippukuntien kesken. Tässä suhteessa kilta onnistuikin tehtävässään hyvin.  


Kansainvälisestä partioinnista Leo kiinnostui, kun hän pääsi osallistumaan Kööpenhaminan Maailmanjmboreelle vuonna [[1924]]. Tuolloin hänellä oli tarkoitus saada [[Suomen Partioliitto]] osaksi maailman komiteaa. Tuolloin jo [[Suomen Vapaa Partioryhmä|vapaa ryhmä]] ja [[Finlands Svenska Scoutbrigad|Ruotsalainen]] ryhmä olivat jäseniä. Vastauksena tuolloin [[Hubert Mart]] sanoi, että: ”partion on tarkoitus yhdistää eri maita ja kansoja yhteen ei repiä yhden maan kansoja erilleen toisistaan”. Tuon jälkeen saatiinkin perustettua [[Suomen Partiopoikien Keskusvaliokunta|Suomen Partiopoikien keskusvaliokunta]], jonka ensimmäisenä kv-kirjeenvaihtajana Leo toimi vuosina [[1925]]-[[1931]].
Kansainvälisestä partioinnista Leo kiinnostui, kun hän pääsi osallistumaan Kööpenhaminan Maailmanjmboreelle vuonna [[1924]]. Tuolloin hänellä oli tarkoitus saada [[Suomen Partioliitto]] osaksi maailmankomiteaa. Tuolloin jo [[Suomen Vapaa Partioryhmä|vapaa ryhmä]] ja [[Finlands Svenska Scoutbrigad|Ruotsalainen]] ryhmä olivat jäseniä. Vastauksena tuolloin [[Hubert Mart]] sanoi, että: ”partion on tarkoitus yhdistää eri maita ja kansoja yhteen ei repiä yhden maan kansoja erilleen toisistaan”. Tuon jälkeen saatiinkin perustettua [[Suomen Partiopoikien Keskusvaliokunta|Suomen Partiopoikien keskusvaliokunta]], jonka ensimmäisenä kv-kirjeenvaihtajana Leo toimi vuosina [[1925]]-[[1931]].


Leo R. Böök sai ansioistaan vuonna [[1941]] [[Hopeasusi|Hopeasuden]] ensimmäisenä hämäläisena partiolaisena. Hän oli päässyt vuonna [[1926]] ripustamaan [[Hopeasusi|Hopeasuden]] [[Verneri Louhivuori|Verneri Louhivuoren]] kaulaan.     
Leo R. Böök sai ansioistaan vuonna [[1941]] [[Hopeasusi|Hopeasuden]] ensimmäisenä hämäläisena partiolaisena. Hän oli päässyt vuonna [[1926]] ripustamaan [[Hopeasusi|Hopeasuden]] [[Verneri Louhivuori|Verneri Louhivuoren]] kaulaan.     

Versio 27. lokakuuta 2006 kello 00.10

Leo R. 'Leijonanpoika' Böök
s. 1891 - k. 1969
Lippukunnat
Tampereen Kotkat
Tärkeimmät tehtävät
Hämeen Partiopiiri:n Puheenjohtaja (1921 – 1928)
Hämeen Partiopojat:n puheenjohtaja (1941 - 1944) (1945-1965)

Rovasti Leo R. Böökin partioura alkoi vuonna 1919, kun hän toimi kappalaisena Tampereen tuomiokirkossa. Tuolloin hän tutustui partiotoimintaan tamperelaisen Tammeron lippukunnanjohtajan avustuksella. Vuonna 1920 Leo esitti partiojärjestön (lippukunta) perustamista NMKY:n yhteyteen. Tampereen NMKY:n poikaosaston kahdeksasta varttuneemmista pojasta perustettiinkin Tampereen Kotkien ensimmäinen vartio. Vartion nimi oli Koiravartio, joka toimi Leon ja hänen kumppaninsa Väinö Allénin kanssa. 29-vuotias pastori suoritti III-luokan riihityksen siinä missä pojatkin Tammeron johtajien johdolla. Hän toimi myös perustamansa Tampereen Kotkien lippukunnanjohtajana vuosina 1920-1947.

Siihen aikaan partiojärjestöt (lippukunnat) olivat usein kytköksissä oppikouluihin ja sen vuoksi myös yhteiskuntaluokkaan, mutta uusi järjestö oli avoin kaikille pojille.

Tammeron ja Tampereen Eräpoikien perustama paikallisneuvosto sai paljon lisävauhtia, kun Leo R. Böök ja hänen Tampereen Kotkat tulivat mukaan toimintaan. Kun vielä vuotta myöhemmin mukaan tulivat Riihimäen Erätytöt ja pojat syntyi ajatus Hämeen Piirin perustamisesta. Piirin ensimmäiseksi johtajaksi kutsuttiin Leo R Böök. Hän toimikin piirinjohtajana tiettävästi pisimmän ajan Suomessa. Vaikka tuohon aikaan Hämeen piiriä yritettiin jakaa tyttö- ja poikapiireihin jatkoivat hämäläiset toimimista yhteispiirissä. Leo R. Böök toimi myös ensimmäisen piirileirin johtajan yhdessä August Wolratin kanssa.

Leo lähti jo varhain mukaan myös valtakunnalliseen ja kansainväliseen partiotoimintaan. Hän toimikin Suomalaisen Partiopoikaliiton Kangasalla vuonna 1926 pidetyn liittoleirin vanhimpana. Lisäksi hän toimi Suomen Partioliiton liittoneuvoston jäsenenä ja 1930-luvun alkupuolella perustetun NMKY:n Partioliiton varajohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana.

Hän oli myös vahvasti mukana perustamassa Suomen Partiopoikajärjestöä. Hän oli jo vuonna 1938 esittänyt kaikkien poikaliittojen muodostaman järjestön perustamista. Hän toimikin SPJ:n perustamisen myötä useita vuosia SPJ:n johtokunnassa ja sai kunnian vihkiä järjestön lipun käyttöön vuonna 1952. Böök oli myös vuonna 1943 perustamassa Partiokilta Pirkkoja, jonka tarkoituksena oli saada aikaan hyvä yhteistyö SPJ:öön kuuluvien tamperelaisten lippukuntien kesken. Tässä suhteessa kilta onnistuikin tehtävässään hyvin.

Kansainvälisestä partioinnista Leo kiinnostui, kun hän pääsi osallistumaan Kööpenhaminan Maailmanjmboreelle vuonna 1924. Tuolloin hänellä oli tarkoitus saada Suomen Partioliitto osaksi maailmankomiteaa. Tuolloin jo vapaa ryhmä ja Ruotsalainen ryhmä olivat jäseniä. Vastauksena tuolloin Hubert Mart sanoi, että: ”partion on tarkoitus yhdistää eri maita ja kansoja yhteen ei repiä yhden maan kansoja erilleen toisistaan”. Tuon jälkeen saatiinkin perustettua Suomen Partiopoikien keskusvaliokunta, jonka ensimmäisenä kv-kirjeenvaihtajana Leo toimi vuosina 1925-1931.

Leo R. Böök sai ansioistaan vuonna 1941 Hopeasuden ensimmäisenä hämäläisena partiolaisena. Hän oli päässyt vuonna 1926 ripustamaan Hopeasuden Verneri Louhivuoren kaulaan.


Tehtävät

Kunnianosoitukset


Noudettu kohteesta ”http://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Leo_Böök&oldid=18138”