Ero sivun ”Leo Böök” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
p (w)
 
(18 välissä olevaa versiota 8 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{| align="right" style="background-color: #EAEAEA; border: 1px solid #9999FF; width: 20%; margin: 1em;"
{{henkilö
|-
|etunimi=Leo R.
| colspan="2"  style="background-color: #CCCCFF; padding: 0.2em; font-size: 130%; " |  '''Leo R. '' 'Leijonanpoika' '' Böök'''
|partionimi=Leijonanpoika
|-
|sukunimi=Böök
| colspan="2" | s. [[1891]] - k. [[1969]]
|syntyi=1891
|-
|syntyi_pvm=
| colspan="2" style="border-bottom: 1px solid #9999FF; font-weight: bold;" | Lippukunnat
|syntyi_paikka=
|-
|kuoli=1969
| [[Tampereen Kotkat]]  
|kuoli_pvm=
|-
|kuoli_paikka=
| colspan="2" style="border-bottom: 1px solid #9999FF; font-weight: bold;" | Tärkeimmät tehtävät
|lippukunnat=[[Tampereen Kotkat]]
|-
|tehtävät=[[Tampereen Kotkat|Tampereen Kotkien]] lippukunnanjohtaja ([[1920]]&ndash;[[1947]])<br />[[Hämeen Partiopiiri (1921-1991)|Hämeen Partiopiiri]]n puheenjohtaja ([[1921]]&ndash;[[1928]])<br />[[Hämeen Partiopojat|Hämeen Partiopoikien]] puheenjohtaja ([[1941]]&ndash;[[1944]]) ([[1945]]&ndash;[[1965]])
| [[Hämeen Partiopiiri]]:n Puheenjohtaja (1921 – 1928)
|kuva=
|-
}}Rovasti '''Leo R. Böökin''' partioura alkoi vuonna [[1919]], kun hän toimi kappalaisena Tampereen tuomiokirkossa. Tuolloin hän tutustui partiotoimintaan tamperelaisen [[Tammero]]n lippukunnanjohtajan avustuksella. Vuonna [[1920]] Leo esitti partiojärjestön ([[lippukunta]]) perustamista NMKY:n yhteyteen. Tampereen NMKY:n poikaosaston kahdeksasta varttuneemmista pojasta perustettiinkin [[Tampereen Kotkat|Tampereen Kotkien]] ensimmäinen vartio. Vartion nimi oli Koiravartio, joka toimi Leon ja hänen kumppaninsa [[Väinö Arjanne|Väinö Allénin]] kanssa. 29-vuotias pastori suoritti [[III luokka|III luokan]] riihityksen siinä missä pojatkin Tammeron johtajien johdolla. Hän toimi myös perustamansa [[Tampereen Kotkat|Tampereen Kotkien]] lippukunnanjohtajana vuosina [[1920]]&ndash;[[1947]].
| [[Hämeen Partiopojat]]:n puheenjohtaja (1941 - 1944) (1945-1965)
|}


Rovasti Leo R. Böökin partioura alkoi vuonna [[1919]], kun hän toimi kappalaisena Tampereen tuomiokirkossa. Tuolloin hän tutustui partio toimintaan Tamperelaisen [[Tammero]] lippukunnanjohtajan avustuksella. Vuonna [[1920]] Leo esitti partiojärjestön ([[lippukunta]]) perustamista NMKY:n yhteyteen. Tampereen NMKY:n poikaosaston kahdeksasta vartuneemmista pojasta perustettiinkin [[Tampereen Kotkat|Tampereen Kotkien]] ensimmäinen vartio. Vartion nimi oli Koiravartio, joka toimi Leon ja Hänen kumppaninsa [[Väinö Arjanne|Väinö Allénin]] kanssa. 29-vuotias pastori suoritti [[III-luokka|III-luokan]] riihityksen siinä missä pojatkin Tammeron johtajien johdolla.
Siihen aikaan partiojärjestöt ([[lippukunnat]]) olivat usein kytköksissä oppikouluihin ja sen vuoksi myös yhteiskuntaluokkaan, mutta uusi järjestö oli avoin kaikille pojille.


Kun siihen aikaan partiojärjestöt ([[lippukunnat]]) olivat sidottu oppikouluihin ja niin myös yhteiskuntaluokkaan oli uusijärjestö avoin kaikille pojille. Hän toimi myös perustamansa [[Tampereen Kotkat|Tampereen Kotkien]] lippukunnanjohtajana vuosina [[1920]]-[[1947]].
[[Tammero]]n ja [[Tampereen Eräpojat|Tampereen Eräpoikien]] perustama paikallisneuvosto sai paljon lisävauhtia, kun Leo R. Böök ja  hänen [[Tampereen Kotkat]] tulivat mukaan toimintaan. Kun vielä vuotta myöhemmin mukaan tulivat [[Riihimäen Erätytöt]] ja [[Riihimäen Eräpojat]] syntyi ajatus [[Hämeen Partiopiiri (1921-1991)|Hämeen Piirin]] perustamisesta. Piirin ensimmäiseksi johtajaksi kutsuttiin Leo R. Böök. Hän toimikin [[piirinjohtaja]]na tiettävästi pisimmän ajan Suomessa. Vaikka tuohon aikaan Hämeen piiriä yritettiin jakaa tyttö- ja poikapiireihin jatkoivat hämäläiset toimimista yhteispiirissä. Leo R. Böök toimi myös ensimmäisen [[piirileiri]]n johtajana yhdessä [[August Walari|August Wolratin]] kanssa.


[[Tammero]]n ja [[Tampereen Eräpojat|Tampereen Eräpoikien]] perustama paikallisneuvosto sai paljon lisä vauhti kun Leo R. Böök ja hänen Tampereen Kotkat tulivat mukaan toimintaan. Kun vielä vuotta myöhemmin mukaan tuli Riihimäen erätytöt ja pojat syntyi ajatus [[Hämeen Partiopiiri|Hämeen Piirin]] perustamisesta jonka ensimmäiseksi johtajaksi Leo R Böökki kutsuttiin. Hän toimikin piirinjohtajana tiettävästi pisimmän ajan Suomessa. Vaikka tuohon aikaan Hämeen piiriä yritettiin jakaa tyttö ja poikapiireihin jatkoivat hämäläiset toimimista yhteispiirissä. Leo R. Böök toimi myös ensimmäisen piirileirin johtajan yhdessä [[August Walari|August Wolratin]] kanssa .
Leo lähti jo varhain mukaan myös valtakunnalliseen ja kansainväliseen partiotoimintaan. Hän toimikin [[Suomalainen Partiopoikaliitto|Suomalaisen Partiopoikaliiton]] Kangasalla vuonna [[1926]] pidetyn liittoleirin vanhimpana. Lisäksi hän toimi [[Suomen Partioliitto|Suomen Partioliiton]] liittoneuvoston jäsenenä ja [[1930]]-luvun alkupuolella perustetun [[Siniset Partiopojat|NMKY:n Partioliiton]] varajohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana.


Leo lähti jo varhain mukaan myös valtakunnalliseen ja kansainväliseen partiotoimintaan. Hän toimikin [[Suomen Partioliitto|Suomalaisen Partiopoikaliiton]] Kangasalla vuonna [[1926]] pidetyn liittoleirin vanhimpana. Lisäksi Hän toimi [[Suomen Partioliitto|Suomen Partioliiton]] liittoneuvoston jäsenenä. Lisäksi hän toimi [[1930]]-luvun alkupuolella perustetun [[Siniset Partiopojat|NMKY:n Partioliiton]] varajohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana.  
Hän oli myös vahvasti mukana perustamassa [[Suomen Partiopoikajärjestö|Suomen Partiopoikajärjestöä]]. Hän oli jo vuonna [[1938]] esittänyt kaikkien poikaliittojen muodostaman järjestön perustamista. Hän toimikin [[SPJ]]:n perustamisen myötä useita vuosia [[SPJ]]:n johtokunnassa ja sai kunnian vihkiä järjestön lipun käyttöön vuonna [[1952]]. Böök oli myös vuonna [[1943]] perustamassa [[Partiokilta Pirkat|Partiokilta Pirkkoja]], jonka tarkoituksena oli saada aikaan hyvä yhteistyö [[SPJ]]:öön kuuluvien tamperelaisten lippukuntien kesken. Tässä suhteessa kilta onnistuikin tehtävässään hyvin.


Hän oli myös vahvasti mukan perustamassa [[Suomen Partiopoikajärjestö|Suomen Partiopoikajärjestöä]], hän oli jo vuonna [[1938]] esittänyt kaikkien poikaliittojen muodostaman järjestön perustamista. Hän toimikin sitten [[SPJ]]:n perustamisen myötä useita vuosia [[SPJ]]:n johtokunnassa ja sai kunnian vihkiä järjestön lipun käyttöön vuonna [[1952]].
Kansainvälisestä partioinnista Leo kiinnostui, kun hän pääsi osallistumaan Kööpenhaminan Maailmanjamboreelle vuonna [[1924]]. Tuolloin hänellä oli tarkoitus saada [[Suomen Partioliitto]] osaksi maailmankomiteaa. Tuolloin jo [[Suomen Vapaa Partioryhmä|vapaa ryhmä]] ja [[Finlands Svenska Scoutbrigad|ruotsalainen]] ryhmä olivat jäseniä. Vastauksena tuolloin [[Hubert Mart]] sanoi, että: "partion on tarkoitus yhdistää eri maita ja kansoja yhteen ei repiä yhden maan kansoja erilleen toisistaan". Tuon jälkeen saatiinkin perustettua [[Suomen Partiopoikien Keskusvaliokunta|Suomen Partiopoikien keskusvaliokunta]], jonka ensimmäisenä kv-kirjeenvaihtajana Leo toimi vuosina [[1925]]&ndash;[[1931]].
 
Hän oli myös [[1943]] perustamassa [[Partiokilta Pirkat|Partiokilta Pirkkoja]], jonka tarkoituksena oli saada aikaan hyväyhteistyö [[SPJ]]:öön kuuluvien Tamperelaisten lippukuntien kesken. Tässä suhteessa kilta onnistuikin tehtävässään hyvin.
 
Kansainvälisestä partioinnista Leo kiinnostui, kun hän pääsi osallistumaan Kööpenhaminan Maailmanjmboreelle vuonna [[1924]]. Tuolloin hänellä oli tarkoitus Saada [[Suomen Partioliitto]] osaksi maailman komiteaa. Tuolloin jo [[Suomen Vapaa Partioryhmä|vapaa ryhmä]] ja [[Finlands Svenska Scoutbrigad|Ruotsalainen]] ryhmä olivat jäseniä. Vastauksena tuolloin [[Hubert Mart]] sanoi, että: ”partion on tarkoitus yhdistää eri maita ja kansoja yhteen ei repiä yhden maan kansoja erilleen toisistaan”. Tuon jälkeen saatiikin perustettu [[Suomen Partiopoikien Keskusvaliokunta |Suomen Partiopoikien keskusvaliokunta]], jonka ensimmäisenä kv-kirjeenvaihtajana Leo toimikin vuosina [[1925]]-[[1931]].
 
Leo R. Böök sai ansioistaan vuonna [[1941]] [[Hopeasusi|Hopeasuden]] ensimmäisenä hämäläisena partiolaisena. Hän oli päässyt vuonna [[1926]] ripustamaan [[Hopeasusi|Hopeasuden]] [[Verneri Louhivuori|Verneri Louhivuoren]] kaulaan.   


Leo R. Böök sai ansioistaan vuonna [[1941]] [[Hopeasusi|Hopeasuden]] ensimmäisenä hämäläisenä partiolaisena. Hän oli päässyt vuonna [[1926]] ripustamaan [[Hopeasusi|Hopeasuden]] [[Verneri Louhivuori|Verneri Louhivuoren]] kaulaan.


==Tehtävät==
==Tehtävät==
*[[1920]]-[[1947]] [[Tampereen Kotkat|Tampereen Kotkien]] lippukunnanjohtaja
*[[1920]]&ndash;[[1947]] [[Tampereen Kotkat|Tampereen Kotkien]] lippukunnanjohtaja
*[[1921]]-[[1928]] [[Hämeen Partiopiiri|Hämeen Partiopiirin]] johtaja
*[[1921]]&ndash;[[1928]] [[Hämeen Partiopiiri (1921-1991)|Hämeen Partiopiiri]]n johtaja
*[[1925]]-[[1931]] [[Suomen Partiopoikien Keskusvaliokunta |Suomen Partiopoikien keskusvaliokunnan]] kv-kirjeenvaihtaja
*[[1925]]&ndash;[[1931]] [[Suomen Partiopoikien Keskusvaliokunta|Suomen Partiopoikien keskusvaliokunnan]] kv-kirjeenvaihtaja
*[[1927]]-[[1928]] [[Etelä-Hämeen Partiopiiri|Etelä-Hämeen Partiopiirin]] johtaja
*[[1927]]&ndash;[[1928]] [[Pohjois-Hämeen Partiopiiri]]n johtaja
* [[Suomen Partioliitto|Suomen Partioliiton]] liittoneuvoston jäsen
*[[1932]]&ndash;[[1935]] [[Hämeen Partiopiiri (1921-1991)|Hämeen Partiopiiri]]n johtaja
* [[Siniset Partiopojat|NMKY:n Partioliiton]] Varajohtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja  
*[[Suomen Partioliitto|Suomen Partioliiton]] liittoneuvoston jäsen
* [[Suomen Partiopoikajärjestö|Suomen Partiopoikajärjestön]] johtokunnanjäsen.
*[[Siniset Partiopojat|NMKY:n Partioliiton]] varajohtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja  
*[[1941]]-[[1944]] [[Hämeen Partiopojat|Hämeen Partiopojat ry:n]] puheenjohtaja
*[[Suomen Partiopoikajärjestö|Suomen Partiopoikajärjestön]] johtokunnanjäsen
*[[1945]]-[[1965]] [[Hämeen Partiopojat|Hämeen Partiopojat ry:n]] puheenjohtaja
*[[1941]]&ndash;[[1944]] [[Hämeen Partiopojat|Hämeen Partiopojat ry:n]] puheenjohtaja
 
*[[1945]]&ndash;[[1965]] [[Hämeen Partiopojat|Hämeen Partiopojat ry:n]] puheenjohtaja
 


==Kunnianosoitukset==
==Kunnianosoitukset==
 
*[[1923]] [[I luokan Mannerheim-solki]]
*[[1923]] [[I luokan Mannerheim-solki|I-luokan Mannerhein-solki]]
*[[1929]] Suomen Partioliiton kultainen kiitollisuudenmerkki
*[[1929]] Suomen Partioliiton kultainen kiitollisuudenmerkki
*[[1941]] [[Hopeasusi]] nro 8
*[[1941]] [[Hopeasusi]] nro 8
*[[1949]] [[Hämeen Partiolaiset/Kultainen ansiomitali|Hämeen Partiopoikien kultainen ansiomerkki]]
*[[1949]] [[Hämeen Partiolaiset/Kultainen ansiomitali|Hämeen Partiopoikien kultainen ansiomerkki]]
*[[1951]] Suomen Partiopoikajärjestön kultainen ansiomerkki
*[[1951]] Suomen Partiopoikajärjestön kultainen ansiomerkki
 
*Hämeen Partiopoikapiirin Pienoislippu
 
*Tampereen Kotkien kultainen merkki
*[[Hämeen Partiopojat]] ry:n kunniajohtaja
*[[Hämeen Partiopojat]] ry:n kunniajohtaja
*[[Leon Lenkki]] kilpailu nimetty hänen mukaan.
*[[Leon Lenkki]] -kilpailu on nimetty hänen mukaan.


[[Luokka:Henkilöt]]
[[Luokka:Henkilöt]]
[[Luokka:Hopeasuden saaneet]]

Nykyinen versio 12. heinäkuuta 2017 kello 16.44

Leo R. "Leijonanpoika" Böök
S. 1891
K. 1969
Lippukunnat
Tampereen Kotkat
Tärkeimmät tehtävät
Tampereen Kotkien lippukunnanjohtaja (1920–1947)
Hämeen Partiopiirin puheenjohtaja (1921–1928)
Hämeen Partiopoikien puheenjohtaja (1941–1944) (1945–1965)

Rovasti Leo R. Böökin partioura alkoi vuonna 1919, kun hän toimi kappalaisena Tampereen tuomiokirkossa. Tuolloin hän tutustui partiotoimintaan tamperelaisen Tammeron lippukunnanjohtajan avustuksella. Vuonna 1920 Leo esitti partiojärjestön (lippukunta) perustamista NMKY:n yhteyteen. Tampereen NMKY:n poikaosaston kahdeksasta varttuneemmista pojasta perustettiinkin Tampereen Kotkien ensimmäinen vartio. Vartion nimi oli Koiravartio, joka toimi Leon ja hänen kumppaninsa Väinö Allénin kanssa. 29-vuotias pastori suoritti III luokan riihityksen siinä missä pojatkin Tammeron johtajien johdolla. Hän toimi myös perustamansa Tampereen Kotkien lippukunnanjohtajana vuosina 1920–1947.

Siihen aikaan partiojärjestöt (lippukunnat) olivat usein kytköksissä oppikouluihin ja sen vuoksi myös yhteiskuntaluokkaan, mutta uusi järjestö oli avoin kaikille pojille.

Tammeron ja Tampereen Eräpoikien perustama paikallisneuvosto sai paljon lisävauhtia, kun Leo R. Böök ja hänen Tampereen Kotkat tulivat mukaan toimintaan. Kun vielä vuotta myöhemmin mukaan tulivat Riihimäen Erätytöt ja Riihimäen Eräpojat syntyi ajatus Hämeen Piirin perustamisesta. Piirin ensimmäiseksi johtajaksi kutsuttiin Leo R. Böök. Hän toimikin piirinjohtajana tiettävästi pisimmän ajan Suomessa. Vaikka tuohon aikaan Hämeen piiriä yritettiin jakaa tyttö- ja poikapiireihin jatkoivat hämäläiset toimimista yhteispiirissä. Leo R. Böök toimi myös ensimmäisen piirileirin johtajana yhdessä August Wolratin kanssa.

Leo lähti jo varhain mukaan myös valtakunnalliseen ja kansainväliseen partiotoimintaan. Hän toimikin Suomalaisen Partiopoikaliiton Kangasalla vuonna 1926 pidetyn liittoleirin vanhimpana. Lisäksi hän toimi Suomen Partioliiton liittoneuvoston jäsenenä ja 1930-luvun alkupuolella perustetun NMKY:n Partioliiton varajohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana.

Hän oli myös vahvasti mukana perustamassa Suomen Partiopoikajärjestöä. Hän oli jo vuonna 1938 esittänyt kaikkien poikaliittojen muodostaman järjestön perustamista. Hän toimikin SPJ:n perustamisen myötä useita vuosia SPJ:n johtokunnassa ja sai kunnian vihkiä järjestön lipun käyttöön vuonna 1952. Böök oli myös vuonna 1943 perustamassa Partiokilta Pirkkoja, jonka tarkoituksena oli saada aikaan hyvä yhteistyö SPJ:öön kuuluvien tamperelaisten lippukuntien kesken. Tässä suhteessa kilta onnistuikin tehtävässään hyvin.

Kansainvälisestä partioinnista Leo kiinnostui, kun hän pääsi osallistumaan Kööpenhaminan Maailmanjamboreelle vuonna 1924. Tuolloin hänellä oli tarkoitus saada Suomen Partioliitto osaksi maailmankomiteaa. Tuolloin jo vapaa ryhmä ja ruotsalainen ryhmä olivat jäseniä. Vastauksena tuolloin Hubert Mart sanoi, että: "partion on tarkoitus yhdistää eri maita ja kansoja yhteen ei repiä yhden maan kansoja erilleen toisistaan". Tuon jälkeen saatiinkin perustettua Suomen Partiopoikien keskusvaliokunta, jonka ensimmäisenä kv-kirjeenvaihtajana Leo toimi vuosina 1925–1931.

Leo R. Böök sai ansioistaan vuonna 1941 Hopeasuden ensimmäisenä hämäläisenä partiolaisena. Hän oli päässyt vuonna 1926 ripustamaan Hopeasuden Verneri Louhivuoren kaulaan.

Tehtävät

Kunnianosoitukset

Noudettu kohteesta ”http://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Leo_Böök&oldid=77954”