Ero sivun ”Leo Böök” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
p (w)
 
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 16: Rivi 16:
Siihen aikaan partiojärjestöt ([[lippukunnat]]) olivat usein kytköksissä oppikouluihin ja sen vuoksi myös yhteiskuntaluokkaan, mutta uusi järjestö oli avoin kaikille pojille.
Siihen aikaan partiojärjestöt ([[lippukunnat]]) olivat usein kytköksissä oppikouluihin ja sen vuoksi myös yhteiskuntaluokkaan, mutta uusi järjestö oli avoin kaikille pojille.


[[Tammero]]n ja [[Tampereen Eräpojat|Tampereen Eräpoikien]] perustama paikallisneuvosto sai paljon lisävauhtia, kun Leo R. Böök ja  hänen [[Tampereen Kotkat]] tulivat mukaan toimintaan. Kun vielä vuotta myöhemmin mukaan tulivat [[Riihimäen Erätytöt ja pojat]] syntyi ajatus [[Hämeen Partiopiiri (1921-1991)|Hämeen Piirin]] perustamisesta. Piirin ensimmäiseksi johtajaksi kutsuttiin [[Leo R Böök]]. Hän toimikin [[piirinjohtaja]]na tiettävästi pisimmän ajan Suomessa. Vaikka tuohon aikaan Hämeen piiriä yritettiin jakaa tyttö- ja poikapiireihin jatkoivat hämäläiset toimimista yhteispiirissä. Leo R. Böök toimi myös ensimmäisen [[piirileiri]]n johtajana yhdessä [[August Walari|August Wolratin]] kanssa.
[[Tammero]]n ja [[Tampereen Eräpojat|Tampereen Eräpoikien]] perustama paikallisneuvosto sai paljon lisävauhtia, kun Leo R. Böök ja  hänen [[Tampereen Kotkat]] tulivat mukaan toimintaan. Kun vielä vuotta myöhemmin mukaan tulivat [[Riihimäen Erätytöt]] ja [[Riihimäen Eräpojat]] syntyi ajatus [[Hämeen Partiopiiri (1921-1991)|Hämeen Piirin]] perustamisesta. Piirin ensimmäiseksi johtajaksi kutsuttiin Leo R. Böök. Hän toimikin [[piirinjohtaja]]na tiettävästi pisimmän ajan Suomessa. Vaikka tuohon aikaan Hämeen piiriä yritettiin jakaa tyttö- ja poikapiireihin jatkoivat hämäläiset toimimista yhteispiirissä. Leo R. Böök toimi myös ensimmäisen [[piirileiri]]n johtajana yhdessä [[August Walari|August Wolratin]] kanssa.


Leo lähti jo varhain mukaan myös valtakunnalliseen ja kansainväliseen partiotoimintaan. Hän toimikin [[Suomalainen Partiopoikaliitto|Suomalaisen Partiopoikaliiton]] Kangasalla vuonna [[1926]] pidetyn liittoleirin vanhimpana. Lisäksi hän toimi [[Suomen Partioliitto|Suomen Partioliiton]] liittoneuvoston jäsenenä ja [[1930]]-luvun alkupuolella perustetun [[Siniset Partiopojat|NMKY:n Partioliiton]] varajohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana.
Leo lähti jo varhain mukaan myös valtakunnalliseen ja kansainväliseen partiotoimintaan. Hän toimikin [[Suomalainen Partiopoikaliitto|Suomalaisen Partiopoikaliiton]] Kangasalla vuonna [[1926]] pidetyn liittoleirin vanhimpana. Lisäksi hän toimi [[Suomen Partioliitto|Suomen Partioliiton]] liittoneuvoston jäsenenä ja [[1930]]-luvun alkupuolella perustetun [[Siniset Partiopojat|NMKY:n Partioliiton]] varajohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana.
Rivi 50: Rivi 50:


[[Luokka:Henkilöt]]
[[Luokka:Henkilöt]]
[[Luokka:Hopeasuden saaneet]]

Nykyinen versio 12. heinäkuuta 2017 kello 16.44

Leo R. "Leijonanpoika" Böök
S. 1891
K. 1969
Lippukunnat
Tampereen Kotkat
Tärkeimmät tehtävät
Tampereen Kotkien lippukunnanjohtaja (1920–1947)
Hämeen Partiopiirin puheenjohtaja (1921–1928)
Hämeen Partiopoikien puheenjohtaja (1941–1944) (1945–1965)

Rovasti Leo R. Böökin partioura alkoi vuonna 1919, kun hän toimi kappalaisena Tampereen tuomiokirkossa. Tuolloin hän tutustui partiotoimintaan tamperelaisen Tammeron lippukunnanjohtajan avustuksella. Vuonna 1920 Leo esitti partiojärjestön (lippukunta) perustamista NMKY:n yhteyteen. Tampereen NMKY:n poikaosaston kahdeksasta varttuneemmista pojasta perustettiinkin Tampereen Kotkien ensimmäinen vartio. Vartion nimi oli Koiravartio, joka toimi Leon ja hänen kumppaninsa Väinö Allénin kanssa. 29-vuotias pastori suoritti III luokan riihityksen siinä missä pojatkin Tammeron johtajien johdolla. Hän toimi myös perustamansa Tampereen Kotkien lippukunnanjohtajana vuosina 1920–1947.

Siihen aikaan partiojärjestöt (lippukunnat) olivat usein kytköksissä oppikouluihin ja sen vuoksi myös yhteiskuntaluokkaan, mutta uusi järjestö oli avoin kaikille pojille.

Tammeron ja Tampereen Eräpoikien perustama paikallisneuvosto sai paljon lisävauhtia, kun Leo R. Böök ja hänen Tampereen Kotkat tulivat mukaan toimintaan. Kun vielä vuotta myöhemmin mukaan tulivat Riihimäen Erätytöt ja Riihimäen Eräpojat syntyi ajatus Hämeen Piirin perustamisesta. Piirin ensimmäiseksi johtajaksi kutsuttiin Leo R. Böök. Hän toimikin piirinjohtajana tiettävästi pisimmän ajan Suomessa. Vaikka tuohon aikaan Hämeen piiriä yritettiin jakaa tyttö- ja poikapiireihin jatkoivat hämäläiset toimimista yhteispiirissä. Leo R. Böök toimi myös ensimmäisen piirileirin johtajana yhdessä August Wolratin kanssa.

Leo lähti jo varhain mukaan myös valtakunnalliseen ja kansainväliseen partiotoimintaan. Hän toimikin Suomalaisen Partiopoikaliiton Kangasalla vuonna 1926 pidetyn liittoleirin vanhimpana. Lisäksi hän toimi Suomen Partioliiton liittoneuvoston jäsenenä ja 1930-luvun alkupuolella perustetun NMKY:n Partioliiton varajohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana.

Hän oli myös vahvasti mukana perustamassa Suomen Partiopoikajärjestöä. Hän oli jo vuonna 1938 esittänyt kaikkien poikaliittojen muodostaman järjestön perustamista. Hän toimikin SPJ:n perustamisen myötä useita vuosia SPJ:n johtokunnassa ja sai kunnian vihkiä järjestön lipun käyttöön vuonna 1952. Böök oli myös vuonna 1943 perustamassa Partiokilta Pirkkoja, jonka tarkoituksena oli saada aikaan hyvä yhteistyö SPJ:öön kuuluvien tamperelaisten lippukuntien kesken. Tässä suhteessa kilta onnistuikin tehtävässään hyvin.

Kansainvälisestä partioinnista Leo kiinnostui, kun hän pääsi osallistumaan Kööpenhaminan Maailmanjamboreelle vuonna 1924. Tuolloin hänellä oli tarkoitus saada Suomen Partioliitto osaksi maailmankomiteaa. Tuolloin jo vapaa ryhmä ja ruotsalainen ryhmä olivat jäseniä. Vastauksena tuolloin Hubert Mart sanoi, että: "partion on tarkoitus yhdistää eri maita ja kansoja yhteen ei repiä yhden maan kansoja erilleen toisistaan". Tuon jälkeen saatiinkin perustettua Suomen Partiopoikien keskusvaliokunta, jonka ensimmäisenä kv-kirjeenvaihtajana Leo toimi vuosina 1925–1931.

Leo R. Böök sai ansioistaan vuonna 1941 Hopeasuden ensimmäisenä hämäläisenä partiolaisena. Hän oli päässyt vuonna 1926 ripustamaan Hopeasuden Verneri Louhivuoren kaulaan.

Tehtävät

Kunnianosoitukset

Noudettu kohteesta ”http://fi.scoutwiki.org/index.php?title=Leo_Böök&oldid=77954”