Ero sivun ”Lippu” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (→‎Lipunnosto: linkin korjaus)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 2: Rivi 2:
[[Kuva:Lipun vihkiminen.jpg|thumb|left|Lipun vihkiminen]]
[[Kuva:Lipun vihkiminen.jpg|thumb|left|Lipun vihkiminen]]
== Lippukunnan lippu==
== Lippukunnan lippu==
Lippu on partiolippukunnalle tärkeä symboli [[partiohuivi|huivin]] ohella, sen voinee päätellä jo sanasta [[lippukunta]]. Lipun kuviot ja värit ovat yleensä lippukunnan ja paikkakunnan nimeen ja historiaan liittyviä. Lipussa noudatetaan [[heraldiikka|heraldiikan]] väri- ja kuviosääntöjä. Lippu voidaan toteuttaa joko ompelemalla tai painamalla.
Lippu on partiolippukunnalle tärkeä [[symbolit|symboli]] [[partiohuivi|huivin]] ohella, sen voinee päätellä jo sanasta [[lippukunta]]. Lipun kuviot ja värit ovat yleensä lippukunnan ja paikkakunnan nimeen ja historiaan liittyviä. Lipussa noudatetaan [[heraldiikka|heraldiikan]] väri- ja kuviosääntöjä. Lippu voidaan toteuttaa joko ompelemalla tai painamalla.


Lippukunnan lipun kokosuositus on nykyään kooltaan metri kertaa metri, vanhemmat liput ovat yleensä suurempia. Kantolipussa on yleensä kolmen metrin mittainen tanko ja partiomainen kärkikoriste kuten lilja, apila, lettupannu, tms. Lippukunnalla voi olla lipustaan myös salkokiinnikkein varustettu lippu. Jos tapahtumapaikalla on vain yksi lipputanko voidaan lippukunnan salkolippu nostaa sinne Suomen lipun alapuolella.
Lippukunnan lipun kokosuositus on nykyään kooltaan metri kertaa metri, vanhemmat liput ovat yleensä suurempia. Kantolipussa on yleensä kolmen metrin mittainen tanko ja partiomainen kärkikoriste kuten lilja, apila, lettupannu, tms. Lippukunnalla voi olla lipustaan myös salkokiinnikkein varustettu lippu. Jos tapahtumapaikalla on vain yksi lipputanko voidaan lippukunnan salkolippu nostaa sinne Suomen lipun alapuolella.

Versio 21. maaliskuuta 2007 kello 16.51

<scoutdict>42</scoutdict>

Lipun vihkiminen

Lippukunnan lippu

Lippu on partiolippukunnalle tärkeä symboli huivin ohella, sen voinee päätellä jo sanasta lippukunta. Lipun kuviot ja värit ovat yleensä lippukunnan ja paikkakunnan nimeen ja historiaan liittyviä. Lipussa noudatetaan heraldiikan väri- ja kuviosääntöjä. Lippu voidaan toteuttaa joko ompelemalla tai painamalla.

Lippukunnan lipun kokosuositus on nykyään kooltaan metri kertaa metri, vanhemmat liput ovat yleensä suurempia. Kantolipussa on yleensä kolmen metrin mittainen tanko ja partiomainen kärkikoriste kuten lilja, apila, lettupannu, tms. Lippukunnalla voi olla lipustaan myös salkokiinnikkein varustettu lippu. Jos tapahtumapaikalla on vain yksi lipputanko voidaan lippukunnan salkolippu nostaa sinne Suomen lipun alapuolella.

Uuden lipun hyväksyy Suomen Partiolaisten tunnustoimikunta. Yleensä uudelle tai uusitulle lipulle järjestetään juhlallinen naulaustilaisuus. Jos lippukunnan taustayhteisönä on seurakunta, uusi lippu vihitään käyttöönsä kirkollisin menoin.

Muut liput

Partiolaiset ovat tekemisissä muidenkin kuin lippukuntansa lipun kanssa. Suomen lippuja kulkee paraatin kärjessä yleensä kokonainen lippulinna. Lisäksi piireillä ja aluejärjestöillä on omat lippunsa.

Lippujen keskinäisessä järjestyksessä Suomen lippu on arvokkaimmassa asemassa. Sen jälkeen tulevat järjestön lippu, piirien liput, lippukuntien liput jne. Kansainvälisissä tilaisuuksissa maiden liput ovat niiden ranskankielisessä järjestyksessä isäntämaan ollessa arvokkaimmalla paikalla.


<scoutdict>75</scoutdict>

Lipunnosto

Lipunnoston johtaja (usein lippukunnanjohtaja tai retken- tai leirinjohtaja): Lipunnostajat!

Lipunnostajat siirtyvät lipputangon luokse (usein tasatahdissa vasemmalla aloittaen) ja toinen nostajista sitoo lipun naruihin lippusolmulla (usein alempi solmu on jalussolmu) toisen pidellessä lippua. He nostavat lippua ylöspäin noin puoli metriä niin että lipun pitelijä yhä pitää lipusta kiinni, jotta lipunnoston johtaja huomaa heidän olevan valmiina.

Lipunnoston johtaja: Nosta lippu!

Toinen nostajista vetää naruista ja toinen pitelee lippua. Kun lipun pitelijän ote irtoaa lipusta yleisö tekee partiotervehdyksen, joka jatkuu siihen saakka kunnes lipun yläosa saapuu lipputangon päähän.

Nostajat kiinnittävät lipun tankoon nopeasti (kiinnityksen voi parannella tilaisuuden jälkeen).

Nostajat astuvat kolme askelta tangosta poispäin ja tervehtivät lippua partiotervehdyksellä, jonka jälkeen he palaavat lähtöpaikkaansa.

Lipunnostosta on erilaisia käytäntöjä. Jotkut lippukunnat aloittavat tervehtimisen heti "nosta lippu" -komennon jälkeen vaikka toinen lipunnostajista yhä pitäisi lippua käsissään. Monet lipunnostajat pitävät lippua vielä kokonaan sylissään odottaen "nosta lippu" -komentoa, toisaalta monet nostavat lipun niin että vain sen kulmasta pidetään kiinni komentoa odottaessa.

Myös lipun luota poistumisessa on erilaisia käytäntöjä. Monet poistuvat lipulta peruuttaen ja tervehtimisen jälkeen palaavat riviin. Osa kävelee lipulta poispäin, kääntyy (joko vasemman kautta tai toisiaan kohti), tervehtii lippua ja kääntymisen jälkeen palaa paikalleen.

Ennen toista maailmansotaa yleisenä tapana oli tervehtiä lippua suurella kunnialla, käsi partiotervehdyksessä suoraksi ojennettuna siten, että lipun noustessa sekä käsi että katse seuraavat lippua. Tämä perinteinen tapa on yhä käytössä mm. Toimen Pojilla.

Lipunlasku

Lipunlaskun johtaja: Lipunlaskijat!

Lipunlaskijat kävelevät muutaman askeleen päähän tangosta ja tervehtivät lippua.

Tangolle päästyään he irroittavat narut tangosta.

Lipunlaskun johtaja: Laske lippu!

Toinen laskijoista vetää naruista ja toinen ottaa lipun vastaan keräten sen syliinsä.

Laskevan lipun tervehtimisestä on vaihtelevia käytäntöjä. Jotkut lippukunnat tervehtivät myös laskevaa lippua siihen aski että toinen lipunlaskijoista siihen ylettää koskettamaan, kun taas monien mielestä se on ehdottoman väärin (historiallisena taustana lienee aika jolloin venäläiset laskivat sortovuosien aikana väkisin Suomen lippuja). Tässäkin asiassa suvaitsevuus on valttia.

Lipunlaskijat irroittavat lipun naruista. He sitovat narut tankoon ja palaavat lähtöpaikoillensa.

Vinkkejä ja vaihtoehtoja lipunnostoon ja -laskuun

Lipunnosto ja -lasku partiotapahtumissa on vakiintunut perinne. Tavat vaihtelevat hieman lippukunnittain. Tilaisuudessa pojat ottavat päähineen pois päästä, poislukien asuun kuuluvan partiopäähineen (väiski, baretti tai suikka). Tapahtumaa ohjaa yleensä leirinjohtaja, lippukunnanjohtaja tai vastaava. Lipunnostamisesta ja -laskemisesta huolehtii kaksi ennalta määriteltyä henkilöä, joilla on partiopuku päällä.

  • Lippu voidaan sitoa naruihin ennen lipunnostoa ja jättää odottamaan paketoituna tankoon. Tällöin nosto menee sujuvasti eikä tarvitse räplätä solmujen kanssa kaikkien katseen alla.
  • Tervehtimisen sijasta voidaan laulaa Lippulaulu (voidaan myös laulaa kun lippu on nostettu tankoon)
  • Kun lippu on salossa, naruja ei kannata kiertää tangon ympäri, muutoin lippu kiertyy mukana.
  • Lipunnostoa harjoittelevien yleisin virhe on tervehtiä tyhjää lipputankoa.
  • Lipun kosketus maahan on loukkaus lippua kohtaan.


<scoutdict>76</scoutdict>

Lipunkantovyö

Lipun kantaminen

Lipun kantaminen paraatissa on kunniatehtävä. Kantajalla on varusteena valkoiset käsineet ja kantamista helpottamassa lipunkantovyö. Lippuotteisiin kuuluvat kunnian tekeminen paikallaan ja liikkeessä sekä rukousasento.

Lippuvartio koostuu lipunkantajasta sekä kahdesta lipunvartijasta. Suomen lipulla tulisi aina olla vartijat. Vartijoilla voi olla airutnauhat, mutta partiopuvun kanssa niitä ei käytetä. Mikäli tilaisuus kestää pitkään, lippuvartiota tulee vaihtaa noin 30 minuutin välein.

Suomen lippu

Jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla. Suomen lipun mittasuhteet ovat: pituus 5:3:10 ja korkeus 4:3:4.

Viralliset liputuspäivät valtion virastoille on määritelty asetuksessa Suomen lipusta. Liputus alkaa klo 8.00 ja päättyy auringon laskiessa, viimeistään klo 21.00. Juhannusaattona liputus alkaa klo 18.00 ja päättyy juhannuspäivänä klo 21.00. Itsenäisyyspäivänä liputus päättyy klo 20.00.

Valtiolippu on suorakaiteinen tai kolmikielekkeinen. Siinä on ristin sakaran muodostamassa neliössä Suomen vaakuna.

Katso myös

Lähteet