Anonyymi

Ero sivun ”Lippu” versioiden välillä

PartioWikistä
1 801 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Selkeytin tekstiä
(→‎Komennot: asento-lepo..)
(Selkeytin tekstiä)
 
(21 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
<scoutdict>42</scoutdict>
<scoutdict>42</scoutdict>
Lippusanastossa '''lipulla''' tarkoitetaan määrämuotoista vaatetta, joka liehuu tangossa, lippusalossa tai vastaavassa. Sillä voidaan myös tarkoittaa lipun sanallista tai kuvallista esitystä.
Lippusanastossa '''lipulla''' tarkoitetaan määrämuotoista vaatetta, joka liehuu [[Lipputanko|tangossa]], [[Lippusalko|lippusalossa]] tai vastaavassa. Sillä voidaan myös tarkoittaa lipun sanallista tai kuvallista esitystä.
[[Kuva:Lipun vihkiminen.jpg|thumb|left|Lipun vihkiminen]]
[[Kuva:Lipun vihkiminen.jpg|thumb|left|Lipun vihkiminen]]
=Erilaisia lippuja=
=Erilaisia lippuja=
Rivi 9: Rivi 9:
Lippu on partiolippukunnalle tärkeä [[symbolit|symboli]] [[partiohuivi|huivin]] ohella, sen voinee päätellä jo sanasta [[lippukunta]]. Lipun kuviot ja värit ovat yleensä lippukunnan ja paikkakunnan nimeen ja historiaan liittyviä. Lipussa noudatetaan veksillogisia väri- ja kuviosääntöjä. Usein partioliput ovat väreiltään puhtaan [[heraldiikka|heraldisia]]. Lippu voidaan toteuttaa joko ompelemalla, tulostamalla tai painamalla.
Lippu on partiolippukunnalle tärkeä [[symbolit|symboli]] [[partiohuivi|huivin]] ohella, sen voinee päätellä jo sanasta [[lippukunta]]. Lipun kuviot ja värit ovat yleensä lippukunnan ja paikkakunnan nimeen ja historiaan liittyviä. Lipussa noudatetaan veksillogisia väri- ja kuviosääntöjä. Usein partioliput ovat väreiltään puhtaan [[heraldiikka|heraldisia]]. Lippu voidaan toteuttaa joko ompelemalla, tulostamalla tai painamalla.


Lippukunnan lipun kokosuositus on nykyään kooltaan metri kertaa metri. Tällaista heraldista lippua kutsutaan baneeriksi. Vanhemmat liput ovat yleensä suurempia. Kantolipussa on yleensä kolmen metrin mittainen tanko ja partiomainen kärkikoriste kuten lilja, apila, lettupannu, tms. tai kotiseutua kuvaava tunnus. Lippukunnalla voi olla lipustaan myös salkokiinnikkein varustettu lippu. Jos tapahtumapaikalla on vain yksi lipputanko voidaan lippukunnan salkolippu nostaa sinne Suomen lipun alapuolella.
Lippukunnan lipun kokosuosituksena pidetään välillä metri kertaa metriä. Tällaista heraldista lippua kutsutaan baneeriksi. Vanhemmat liput ovat yleensä suurempia. Kantolipussa on yleensä kolmen metrin mittainen tanko ja partiomainen [[kärkikoriste]] kuten [[lilja]], [[kolmiapila]], lettupannu, tms. tai kotiseutua kuvaava tunnus. Lippukunnalla voi olla lipustaan myös salkokiinnikkein varustettu lippu. Jos tapahtumapaikalla on vain yksi lipputanko voidaan lippukunnan salkolippu nostaa sinne Suomen lipun alapuolella.


Uuden lipun hyväksyy [[Suomen Partiolaiset|Suomen Partiolaisten]] [[tunnustoimikunta]]. Yleensä uudelle tai uusitulle lipulle järjestetään juhlallinen naulaustilaisuus. Jos lippukunnan [[taustayhteisö]]nä on seurakunta, uusi lippu vihitään käyttöönsä kirkollisin menoin. Vanhaa lippukunnan lippua ei missään nimessä polteta. Huonokuntoisenkin vanhan lipun paikka on lippukunnan arkistossa tai [[partiomuseo]]ssa.
Uuden lipun hyväksyy [[Suomen Partiolaiset|Suomen Partiolaisten]] [[tunnustoimikunta]]. Yleensä uudelle tai uusitulle lipulle järjestetään juhlallinen naulaustilaisuus. Jos lippukunnan [[taustayhteisö]]nä on seurakunta, uusi lippu vihitään käyttöönsä kirkollisin menoin. Vanhaa lippukunnan lippua ei missään nimessä polteta. Huonokuntoisenkin vanhan lipun paikka on lippukunnan arkistossa tai [[partiomuseo]]ssa.
Rivi 23: Rivi 23:
==Pursilippu==
==Pursilippu==
[[Kuva:Royal Navy Recognised Sea Scout Ensign.png|thumb|Meripartiotunnuksella varustettu Red Ensign]]
[[Kuva:Royal Navy Recognised Sea Scout Ensign.png|thumb|Meripartiotunnuksella varustettu Red Ensign]]
Pursilipulla voidaan huvialuksessa korvata kansallislippu. Suomessa pursiliput ovat siniristilippuja joissa ristin päällä on ohuempisakarainen valkoinen reunoihin asti ulottuva risti ja tangonpuoleisessa yläkulmassa veneily-yhdistyksen erikoismerkki. [[Partiopurjehtijat|Partiopurjehtijat ry:n]] lipun erikoismerkki on sininen [[lilja]].
Pursilipulla voidaan huvialuksessa korvata kansallislippu. Suomessa pursiliput ovat siniristilippuja joissa ristin päällä on ohuempisakarainen valkoinen reunoihin asti ulottuva risti ja tangonpuoleisessa yläkulmassa veneily-yhdistyksen erikoismerkki. [[Partiopurjehtijat|Partiopurjehtijat ry:n]] lipun, niin kutsutun liljalipun, erikoismerkki on heraldinen sininen [[lilja]].


Ulkomailla ainakin Isossa Britanniassa partiolaisten on mahdollista käyttää omanlaista kansallislippua aluksessaan. Kiitoksena partiolaisten tekemästä työstä ensimmäisessä maailmansodassa Kuninkaallisen laivaston  hyväksymät lippukunnat voivat käyttää meripartiotunnuksella varustettua Red Ensignia eli punaista lippua jonka tangonpuoleisessa yläkulmassa on Yhdistyneen Kuningaskunnan lippu.
Ulkomailla ainakin Isossa Britanniassa partiolaisten on mahdollista käyttää omanlaista kansallislippua aluksessaan. Kiitoksena partiolaisten tekemästä työstä ensimmäisessä maailmansodassa Kuninkaallisen laivaston  hyväksymät lippukunnat voivat käyttää meripartiotunnuksella varustettua Red Ensignia eli punaista lippua jonka tangonpuoleisessa yläkulmassa on Yhdistyneen Kuningaskunnan lippu.
==Pöytälippu==
Pöytälippu on pöydällä tangossa pidettävä pienoislippu.<ref>Suomalaisuuden liiton tunnustoimikunta: Lippusanastoa ja -käsitteitä, ISSN 0784-7602</ref>
Usein pöytäliput ovat kansallislippuja, mutta mm. jotkin yhdistykset jakavat oman lippunsa mukaisia pienoislippuja [[Standaari#Pöytästandaari|Pöytästandaarin]] tapaan.


==Muut liput==
==Muut liput==
Partiolaiset ovat tekemisissä muidenkin kuin lippukuntansa lipun kanssa. Suomen lippuja kulkee paraatin kärjessä yleensä kokonainen lippulinna. Lisäksi piireillä ja aluejärjestöillä on omat lippunsa.
Partiolaiset ovat tekemisissä muidenkin kuin lippukuntansa lipun kanssa. Suomen lippuja kulkee paraatin kärjessä yleensä kokonainen lippulinna. Lisäksi piireillä ja aluejärjestöillä on omat lippunsa.


Lippujen keskinäisessä järjestyksessä Suomen lippu on arvokkaimmassa asemassa. Sen jälkeen tulevat järjestön lippu, piirien liput, lippukuntien liput jne. Kansainvälisissä tilaisuuksissa maiden liput ovat niiden ranskankielisessä järjestyksessä isäntämaan ollessa arvokkaimmalla paikalla.
Lippujen keskinäisessä järjestyksessä ovat valtioliput arvokkaimmassa asemassa. Sen jälkeen tulevat autonomisten alueiden liput, kansainvälisten järjestöjen liput, kansainvälisten alueellisten järjestöjen liput, heimoliput, hallinnollisten alueiden liput, valtakunnallisten järjestöjen liput, aluejärjestöjen liput, järjestöjen liput. Kansainvälisissä tilaisuuksissa maiden liput ovat niiden ranskankielisessä järjestyksessä isäntämaan ollessa arvokkaimmalla paikalla. Järjestöliput ovat järjestöjen ikäjärjestyksessä.


Esim. partioleirillä voi olla seuraavat liput ja sisäasianiministeriön ohjeen mukaan lippujen arvojärjestys Suomessa on:
Esim. partioleirillä voi olla seuraavat liput ja sisäasianiministeriön ohjeen mukaan lippujen arvojärjestys Suomessa on:
Rivi 49: Rivi 54:
<scoutdict>75</scoutdict>
<scoutdict>75</scoutdict>
==Lipunnosto==
==Lipunnosto==
''Lipunnoston johtaja (usein [[lippukunnanjohtaja]] tai retken- tai leirinjohtaja)'': Lipunnostajat!
''Lipunnoston johtaja (usein [[lippukunnanjohtaja]] tai retken- tai leirinjohtaja)'': '''Lipunnostajat!'''


Lipunnostajat siirtyvät lipputangon luokse (usein tasatahdissa vasemmalla aloittaen) ja toinen nostajista sitoo lipun naruihin [[lippusolmu]]lla (usein alempi solmu on [[jalussolmu]]) toisen pidellessä lippua. He nostavat lippua ylöspäin noin puoli metriä niin että lipun pitelijä yhä pitää lipusta kiinni, jotta lipunnoston johtaja huomaa heidän olevan valmiina.
Lipunnostajat siirtyvät lipputangon luokse (usein tasatahdissa vasemmalla aloittaen) ja toinen nostajista sitoo lipun naruihin [[lippusolmu]]lla (usein alempi solmu on [[jalussolmu]]) toisen pidellessä lippua. He nostavat lippua ylöspäin noin puoli metriä niin että lipun pitelijä yhä pitää lipusta kiinni, jotta lipunnoston johtaja huomaa heidän olevan valmiina.
Rivi 55: Rivi 60:
Toinen vaihtoehto on, että lipunnostaja nyökkää selvästi lipunnostoa komentavalle.
Toinen vaihtoehto on, että lipunnostaja nyökkää selvästi lipunnostoa komentavalle.


''Lipunnoston johtaja'': Nosta lippu!
''Lipunnoston johtaja'': '''Nosta lippu!'''


Toinen nostajista vetää naruista ja toinen pitelee lippua. Kun lipun pitelijän ote irtoaa lipusta yleisö tekee partiotervehdyksen, joka jatkuu siihen saakka kunnes lipun yläosa saapuu lipputangon päähän.
Toinen nostajista vetää naruista ja toinen pitelee lippua. Kun lipun pitelijän ote irtoaa lipusta yleisö tekee partiotervehdyksen, joka jatkuu siihen saakka kunnes lipun yläosa saapuu lipputangon päähän.
Rivi 69: Rivi 74:
Myös lipun luota poistumisessa on erilaisia käytäntöjä. Monet poistuvat lipulta peruuttaen ja tervehtimisen jälkeen palaavat riviin. Osa kävelee lipulta poispäin, kääntyy (joko vasemman kautta tai toisiaan kohti), tervehtii lippua ja kääntymisen jälkeen palaa paikalleen.
Myös lipun luota poistumisessa on erilaisia käytäntöjä. Monet poistuvat lipulta peruuttaen ja tervehtimisen jälkeen palaavat riviin. Osa kävelee lipulta poispäin, kääntyy (joko vasemman kautta tai toisiaan kohti), tervehtii lippua ja kääntymisen jälkeen palaa paikalleen.


Ennen toista maailmansotaa yleisenä tapana oli tervehtiä lippua [[Partiotervehdys|suurella kunnialla]], käsi partiotervehdyksessä suoraksi ojennettuna siten, että lipun noustessa sekä käsi että katse seuraavat lippua. Tämä perinteinen tapa on yhä käytössä mm. [[Toimen Pojat|Toimen Pojilla]].
Ennen toista maailmansotaa yleisenä tapana oli tervehtiä lippua [[Partiotervehdys|suurella tervehdyksellä]], käsi partiotervehdyksessä suoraksi ojennettuna siten, että lipun noustessa sekä käsi että katse seuraavat lippua. Tämä perinteinen tapa on yhä käytössä mm. [[Toimen Pojat|Toimen Pojilla]].


==Lipunlasku==
==Lipunlasku==
''Lipunlaskun johtaja'': Lipunlaskijat!
''Lipunlaskun johtaja'': '''Lipunlaskijat!'''


Lipunlaskijat kävelevät muutaman askeleen päähän tangosta ja tervehtivät lippua.
Lipunlaskijat kävelevät muutaman askeleen päähän tangosta ja tervehtivät lippua.
Rivi 78: Rivi 83:
Tangolle päästyään he irroittavat narut tangosta.
Tangolle päästyään he irroittavat narut tangosta.


''Lipunlaskun johtaja'': Laske lippu!
''Lipunlaskun johtaja'': '''Laske lippu!'''


Toinen laskijoista vetää naruista ja toinen ottaa lipun vastaan keräten sen syliinsä.
Toinen laskijoista vetää naruista ja toinen ottaa lipun vastaan keräten sen syliinsä.
Rivi 87: Rivi 92:
{{-}}
{{-}}
<scoutdict>76</scoutdict>
<scoutdict>76</scoutdict>
==Vinkkejä ja vaihtoehtoja lipunnostoon ja -laskuun==
==Vinkkejä ja vaihtoehtoja lipunnostoon ja -laskuun==
Lipunnosto ja -lasku partiotapahtumissa on vakiintunut perinne. Tavat vaihtelevat hieman lippukunnittain. Tilaisuudessa pojat ottavat päähineen pois päästä, poislukien asuun kuuluvan partiopäähineen ([[väiski]], [[baretti]] tai [[suikka]]). Tapahtumaa ohjaa yleensä leirinjohtaja, [[lippukunnanjohtaja]] tai vastaava. Lipunnostamisesta ja -laskemisesta huolehtii kaksi ennalta määriteltyä henkilöä, joilla on [[partiopaita|partiopuku]] päällä.
Lipunnosto ja -lasku partiotapahtumissa on vakiintunut perinne. Tavat vaihtelevat hieman lippukunnittain. Tilaisuudessa pojat ottavat päähineen pois päästä, poislukien asuun kuuluvan partiopäähineen ([[väiski]], [[baretti]] tai [[suikka]]). Tapahtumaa ohjaa yleensä leirinjohtaja, [[lippukunnanjohtaja]] tai vastaava. Lipunnostamisesta ja -laskemisesta huolehtii kaksi ennalta määriteltyä henkilöä, joilla on [[partiopaita|partiopuku]] päällä.
Rivi 99: Rivi 105:
[[Kuva:Lipunkantovyö.jpg|thumb|Lipunkantovyö]]
[[Kuva:Lipunkantovyö.jpg|thumb|Lipunkantovyö]]
Lipun kantaminen on kunniatehtävä. Lippuotteisiin kuuluvat kunnian tekeminen paikallaan ja liikkeessä sekä rukousasento. Paikalla pidettävässä tilaisuudessa lippua kannetaan mikäli lippu juhlallisesti saapuu tilaisuuteen. Lippu voidaan joko laskea lipputelineeseen tai lippuvartio voi jäädä pitelemään lippua. Mikäli tilaisuus kestää pitkään, paikalla seisovaa lippuvartiota tulee vaihtaa noin 30 minuutin välein.
Lipun kantaminen on kunniatehtävä. Lippuotteisiin kuuluvat kunnian tekeminen paikallaan ja liikkeessä sekä rukousasento. Paikalla pidettävässä tilaisuudessa lippua kannetaan mikäli lippu juhlallisesti saapuu tilaisuuteen. Lippu voidaan joko laskea lipputelineeseen tai lippuvartio voi jäädä pitelemään lippua. Mikäli tilaisuus kestää pitkään, paikalla seisovaa lippuvartiota tulee vaihtaa noin 30 minuutin välein.
''Lipun kantaminen ei ole täysin yksiselitteinen asia: tapoja ja perinteitä on valtavasti, varsinkin alueittain. Seuraavassa on eräs tulkinta aiheesta.''


==Varustus==
==Varustus==
Kantajalla on varusteena valkoiset käsineet ja paraateissa kantamista helpottamassa lipunkantovyö. Sateesta huolimatta kantajan ei tule käyttää sadeasua, vaan partioasunkin tulee olla näkyvästi esillä.
Kantajalla on varusteena <!-- valkoiset --> käsineet ja paraateissa kantamista helpottamassa lipunkantovyö. Sateesta huolimatta kantajan ei tule käyttää sadeasua, vaan partioasun tulee olla näkyvästi esillä. Talvella tai olosuhteiden muuten vaatiessa lipunkantaja pukeutuu mahdollisimman tummaan ja yksiväriseen takkiin.


==Valmistautuminen==
==Valmistautuminen==
Rivi 109: Rivi 117:


Kantajan on otettava huomioon myös vaatetus: talvella tarvitaan partioasun alle suurempi vaatekerta kuin kesällä.
Kantajan on otettava huomioon myös vaatetus: talvella tarvitaan partioasun alle suurempi vaatekerta kuin kesällä.
'''Tapahtumassa ei saa pyörtyä!''' Heikko olo estetän juomalla ennen tapahtumaa sopivissa määrin vettä tai sokeripitoista nestettä(esimerkiksi 2 dl per 15-20 min). Myöskään syömistä muutamaa tuntia ennen tapahtumaa ei saa unohtaa. Koska kantotapahtumissa ei vessoja usein löydy, pitää kantajan huolehtia ettei asiaa luonnollisille tarpeille tule.
Lippua kannettaessa silmiä kannattaa pitää sopivasti pienessä liikkeessä, mikä estää pyörtymistä.
''Mikäli heikottaa, ilmoita siitä lähimmälle henkilölle ja mahdollisuuksien mukaan asettaudu polvelle.''


==Lipun paikka ja lippuote==
==Lipun paikka ja lippuote==
Kantolippua voidaan pitää kahdessa paikassa. Partiolaisten yleisimmin käyttämä tapa on pitää lippua ja kantolaitetta kantajan oikealla puolella. Puolustusvoimien tavassa lippua kannetaan suoraan kasvojen edessä. Oikean puolen kantotapa on kuitenkin mukavampi ja kunnianteko on helpompaa. Jos lippu lasketaan "jalalle" eli maahan, on sen paikka '''aina''' oikean jalan vieressä.
Kantolippua voidaan pitää kahdessa paikassa. Partiolaisten yleisimmin käyttämä tapa on pitää lippua ja kantolaitetta kantajan oikealla puolella. Puolustusvoimien tavassa lippua kannetaan suoraan kasvojen edessä.  Lipun kantaminen edessä on sotilaallisempi ja juhlavampi. Oikean puolen kantotapa on kuitenkin mukavampi ja kunnianteko on helpompaa. Jos lippu lasketaan "jalalle" eli maahan, on sen paikka '''aina''' oikean jalan vieressä.


Oikeanlaisessa lippuotteessa vasen käsi on olkapään korkeudella, ikään kuin "taklauksessa". Oikea kättä pidetään hieman vyötärön yläpuolella. Laskettaessa lippu jalalle tulisi kädet pitää myös silloin edellä mainitussa otteeessa - tällöinhän tosin lippua on liu'utettu käsissä alaspäin.
Oikeanlaisessa lippuotteessa vasen käsi on olkapään korkeudella, ikään kuin "taklauksessa". Oikea kättä pidetään hieman vyötärön yläpuolella. Laskettaessa lippu jalalle tulisi kädet pitää myös silloin edellä mainitussa otteeessa - tällöinhän tosin lippua on liu'utettu käsissä alaspäin.
Rivi 120: Rivi 132:
'''Suomen lippu tekee kunnia vain valtion päämiehelle, kansallislauluja esitettäessä sekä hautaussaatossa ja siunattaessa vainajalle!''' Muissa tapauksissa Suomenlipun kantaja tervehtii kohdetta katseellaan.
'''Suomen lippu tekee kunnia vain valtion päämiehelle, kansallislauluja esitettäessä sekä hautaussaatossa ja siunattaessa vainajalle!''' Muissa tapauksissa Suomenlipun kantaja tervehtii kohdetta katseellaan.


''Seppelettä laskettaessa'' muut liput tekevät kunniaa paitsi Suomen lippu. Tällöin lippu '''käy''' kunniassa ('''''alas - 1 - 2 - 3 - ylös''''') joko musiikin saattelemana tai ilman.  
''Seppelettä laskettaessa'' muut liput tekevät kunniaa paitsi Suomen lippu. Tällöin lippu '''käy''' kunniassa ('''''alas - 1 - 2 - 3 - ylös''''') joko musiikin saattelemana tai ilman. Mikäli muuta ei ole ohjeistettu, alkaa kunnian teko sillä hetkellä kun seppele koskettaa maata.


''Liikkuvalle kohteelle'' (joko lippu itse tai jokin muu kohde, esim. Suomen lippu) kunniaa tehdään joko komennolla tai ilman seuraavasti: alkaa 5 metriä ennen kohdetta, ja päättyy metri kohteen jälkeen.
''Liikkuvalle kohteelle'' (joko lippu itse tai jokin muu kohde, esim. Suomen lippu) kunniaa tehdään joko komennolla tai ilman seuraavasti: alkaa 5 metriä ennen kohdetta, ja päättyy metri kohteen jälkeen.
Rivi 131: Rivi 143:
'''Käännös ''oikeaan'' päin! / Käännös ''vasempaan'' päin!''' = kantaja(t) kääntyy/kääntyvät paikallaan määrättyyn suuntaan.
'''Käännös ''oikeaan'' päin! / Käännös ''vasempaan'' päin!''' = kantaja(t) kääntyy/kääntyvät paikallaan määrättyyn suuntaan.


'''Katse ''oikeaan'' päin! / Katse ''vasempaan'' päin!''' = kantaja(t) kääntää/kääntävät katseensa määrättyyn suuntaan.
'''Katse ''oikeaan'' päin! / Katse ''vasempaan'' päin!''' = kantaja(t) kääntää/kääntävät katseensa määrättyyn suuntaan, mikä ei aina ole juuri se vasen tai oikea.


'''Katse ''eteen'' päin!''' = katseen neutralisoiva komento.
'''Katse ''eteen'' päin!''' = katseen neutralisoiva komento.  


'''''Jalalle'' vie!''' = kantotavasta riippumatta lippu viedään maahan oikean jalan viereen. Lisäksi partiotapahtumissa vastaa komentoa ''lepo!'', mikäli sitä ei erikseen muisteta käskeä.
'''''Jalalle'' vie!''' = kantotavasta riippumatta lippu viedään maahan oikean jalan viereen. Lisäksi partiotapahtumissa vastaa komentoa ''lepo!'', mikäli sitä ei erikseen muisteta käskeä.
Rivi 143: Rivi 155:


'''''Asento! / Lepo!''''' = armeijasta tuttuja komentoja, jotka partiolaisenkin on syytä tuntea. Asennossa jalat ovat yhdessä siten, että varpaiden väliin mahtuu kaksi nyrkkiä. ''Asennossa vartalo ja katse ovat liikkumattomia!''
'''''Asento! / Lepo!''''' = armeijasta tuttuja komentoja, jotka partiolaisenkin on syytä tuntea. Asennossa jalat ovat yhdessä siten, että varpaiden väliin mahtuu kaksi nyrkkiä. ''Asennossa vartalo ja katse ovat liikkumattomia!''
Levossa '''vasenta''' jalkaa siirretään vasemmalle sen verran, että sitä pystyisi pyöräyttämään oikean ohi koskematta oikeaan jalkaan. Toisin sanoen, hartioiden levuinen haara-asento. Levossa muu vartalo paitsi silmät, ei pahemmin saa liikkua.
Levossa '''vasenta''' jalkaa siirretään vasemmalle sen verran, että jalkaa käännettäessä vasemman jalan varpaat eivät eivät ihan koske oikean jalan kantapäätä.. Toisin sanoen, hartioiden levuinen haara-asento. Levossa muu vartalo paitsi silmät, ei pahemmin saa liikkua.


==Lippuvartio==
==Lippuvartio==
Lippuvartio koostuu lipunkantajasta sekä kahdesta lipunvartijasta, airuesta. Suomen lipulla tulisi aina olla vartijat. Vartijoilla voi olla airutnauhat, mutta ''partiopuvun tai muun univormun kanssa niitä ei käytetä''.
Lippuvartio koostuu lipunkantajasta sekä kahdesta lipunvartijasta, airuesta. Suomen lipulla tulisi aina olla vartijat. Vartijoilla voi olla airutnauhat, mutta ''partiopuvun tai muun univormun kanssa niitä ei käytetä''.


Mikäli lippuvartiossa on tyttö ja poika, on tytön paikka lipun oikealla puolella. Pojan airutnauha kulkee oikealta olkapäältä rinnan yli alas vasemmalle ja tytöillä airutnauha laskeutuu vasemmalta olkapältä oikealle alas.
Mikäli lippuvartiossa on tyttö ja poika, on tytön paikka lipun oikealla puolella. Pojan airutnauha kulkee oikealta olkapäältä rinnan yli alas vasemmalle ja tytöillä airutnauha laskeutuu vasemmalta olkapältä oikealle alas. Sinivalkoisessa airutnauhassa sininen väri on nauhan alapuolella.


=Katso myös=
=Katso myös=
Rivi 154: Rivi 166:


=Lähteet=  
=Lähteet=  
* [[Kari K Laurla]], Artikkeli ''Ohjeita lipun käytöstä'' kirjassa Partiokirkko (kirjan nimi epävarma)
 
* [[Kari K Laurla]], kirjassa Partiokirkko, ISBN 951-829-337-6
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380 Laki Suomen lipusta (26.5.1978/380)]
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380 Laki Suomen lipusta (26.5.1978/380)]
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780383 Asetus liputuksesta Suomen lipulla (26.5.1978/383)]
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780383 Asetus liputuksesta Suomen lipulla (26.5.1978/383)]
* Suomalaisuuden liiton tunnustoimikunta: Lippusanastoa ja -käsitteitä, ISSN 0784-7602
* Suomalaisuuden liiton tunnustoimikunta: Lippusanastoa ja -käsitteitä, ISSN 0784-7602


[[Luokka:Heraldiikka]]
=Viitteet=
<references />
 
 
[[Luokka:Liput]]
[[Luokka:Liput]]
[[Luokka:Tunnukset]]
[[Luokka:Tunnukset]]


[[fr:Cérémonie des couleurs]]
[[da:Flag]]
[[it:Alza bandiera]]
[[nl:Vlag]]
[[nl:Vlag]]
21

muokkausta

Evästeet auttavat palvelujemme toteuttamisessa. Käyttämällä palvelujamme hyväksyt evästeiden käytön.