Ero sivun ”Lipputanko” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
(tuunaus) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Yleisesti vartta, jonka päähän kiinnitetään [[lippu]] esillä pitämistä varten, kutsutaan lipputangoksi. | |||
== | ==Lippusalko== | ||
Korkeaa, kiinteästi asennettua, lipputankoa kutsutaan usein lippusaloksi. Maahan kiinnitettyä salkoa kutsumaan myös kenttäsaloksi. Lippusalossa on yleensä huipun kautta johdettu lippunaru, jolla lippu vedetään salon päähän. Lippusalon pituuden suhteeksi lipun korkeuteen suositellaan 6:1. Kanto-, katto- ja seinätangoissa liput ovat suhteellisesti kookkaampia ja lipun korkeus voi olla kolmas- tai neljäsosa tangon pituudesta. | |||
Itse valmistetusta | ===Leirilippusalko=== | ||
Leirillä lippu voidaan nostaa salkoon joka on tehty puuhun, mökin seinään tai vaikkapa kaivon nostokeppiin. Itse valmistetusta lippusalosta saa siistin, kun lehtipuusta kuorii kaarnat pois. Tangon päähän, kun naulaa pienen [[pylpyrä]]n, saa narun juoksemaan helpommin. Lippusalko tulee tukea hyvin tuuli vetää voimakkaasti lippua ja sen tankoa. | |||
Pakkasella | Pakkasella lippusalko on helppo pystyttää jäälle kairattuun reikään tuikkaamalla. Yleensä jäällä on myös hyvä aukea paikka lippumenoille suurellakin joukolla. Riittävän syvälle riittävän paksuun jäähän kairattuun reikään laitettu salko pysyy tukevasti pystyssä reiäin jäädyttyä umpeen, tällöin voidaan poistaa mahdolliset jäätymisen aikaisen suoruuden takaavat tukirakenteet. | ||
==Lipputanko== | |||
Käsin kannettava lipputanko ja siinä oleva lippu säilytetään usein yhdessä ja kokonaisuutta kutsutaan kantolipuksi. Suomessa on tapana, että yhdistyksillä on kantolippu, joka on naulattu kiinni lipputankoon. Kuitenkin esimerkiksi leirikäyttöön voi olla, salkoonnostoon mahdollistavin kiinnikkein varustettu, naulaamaton versio yhdistyksen lipusta. Esille asetettaessa käsin siirrettävät lipputangot lippuineen tuodaan lipputelineisiin, joita on esimerkiksi juhlatiloissa ja rakennusten seinissä. | |||
[[Luokka: Liput]] | [[Luokka: Liput]] | ||
[[Luokka:Leirirakennelmat]] | [[Luokka:Leirirakennelmat]] | ||
Versio 18. toukokuuta 2014 kello 18.47
Yleisesti vartta, jonka päähän kiinnitetään lippu esillä pitämistä varten, kutsutaan lipputangoksi.
Lippusalko
Korkeaa, kiinteästi asennettua, lipputankoa kutsutaan usein lippusaloksi. Maahan kiinnitettyä salkoa kutsumaan myös kenttäsaloksi. Lippusalossa on yleensä huipun kautta johdettu lippunaru, jolla lippu vedetään salon päähän. Lippusalon pituuden suhteeksi lipun korkeuteen suositellaan 6:1. Kanto-, katto- ja seinätangoissa liput ovat suhteellisesti kookkaampia ja lipun korkeus voi olla kolmas- tai neljäsosa tangon pituudesta.
Leirilippusalko
Leirillä lippu voidaan nostaa salkoon joka on tehty puuhun, mökin seinään tai vaikkapa kaivon nostokeppiin. Itse valmistetusta lippusalosta saa siistin, kun lehtipuusta kuorii kaarnat pois. Tangon päähän, kun naulaa pienen pylpyrän, saa narun juoksemaan helpommin. Lippusalko tulee tukea hyvin tuuli vetää voimakkaasti lippua ja sen tankoa.
Pakkasella lippusalko on helppo pystyttää jäälle kairattuun reikään tuikkaamalla. Yleensä jäällä on myös hyvä aukea paikka lippumenoille suurellakin joukolla. Riittävän syvälle riittävän paksuun jäähän kairattuun reikään laitettu salko pysyy tukevasti pystyssä reiäin jäädyttyä umpeen, tällöin voidaan poistaa mahdolliset jäätymisen aikaisen suoruuden takaavat tukirakenteet.
Lipputanko
Käsin kannettava lipputanko ja siinä oleva lippu säilytetään usein yhdessä ja kokonaisuutta kutsutaan kantolipuksi. Suomessa on tapana, että yhdistyksillä on kantolippu, joka on naulattu kiinni lipputankoon. Kuitenkin esimerkiksi leirikäyttöön voi olla, salkoonnostoon mahdollistavin kiinnikkein varustettu, naulaamaton versio yhdistyksen lipusta. Esille asetettaessa käsin siirrettävät lipputangot lippuineen tuodaan lipputelineisiin, joita on esimerkiksi juhlatiloissa ja rakennusten seinissä.