Liputuspäivä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomen lain mukaan jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla. Lippujen keskinäisessä järjestyksessä Suomen lippu on arvokkaimmassa asemassa.
Viralliset liputuspäivät
Viralliset liputuspäivät luetellaan Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa. Asetus määrää vain valtion virastoja. Tapoihin kuuluu liputtaa samalla tavalla, mutta ei ole mitään velvollisuutta tehdä niin.
- 28. helmikuuta, Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä
- 1. toukokuuta, vappu, suomalaisen työn päivä
- toukokuun toinen sunnuntai, äitienpäivä
- 4. kesäkuuta, puolustusvoimain lippujuhlan päivä
- kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai, juhannus, Suomen lipun päivä
- 6. joulukuuta, Suomen itsenäisyyspäivä
- päivä, jolloin toimitetaan valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit, Euroopan parlamentin edustajien vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys koko maassa
- päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu toimeensa.
Vakiintuneet liputuspäivät
- 5. helmikuuta, J.L. Runebergin päivä
- 9. huhtikuuta, Mikael Agricolan päivä eli suomen kielen päivä
- 27. huhtikuuta, kansallinen veteraanipäivä
- 12. toukokuuta, J.V. Snellmanin päivä eli suomalaisuuden päivä
- toukokuun kolmas sunnuntai, kaatuneiden muistopäivä
- 6. heinäkuuta, Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä
- 10. lokakuuta, Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
- 24. lokakuuta, Yhdistyneiden Kansakuntien päivä
- 6. marraskuuta, ruotsalaisuuden päivä, kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä.
- marraskuun toinen sunnuntai, isänpäivä.
Muita liputuksen aiheita
- Leiripäivä
- Paraati
- Häät
- Suruliputus
Liputuksen kellonajat
Suomen lippu nostetaan klo 8 ja lasketaan auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään klo 21. Poikkeukset tähän perussääntöön:
- Suomen lipun päivä: liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy vasta juhannuspäivänä kello 21
- Itsenäisyyspäivä ja vaalipäivät, jolloin vaalitoimitus päättyy auringonlaskun jälkeen: liputus päättyy kello 20.