Ero sivun ”Meripartio” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (+viiri)
p (Luettelo meripartiolippukunnista)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Mpviiri.jpg|thumb|Meripartiolaisten viiri.]]
[[Kuva:Mpviiri.jpg|thumb|Meripartiolaisten viiri.]]


Suomessa on noin 9 000 meripartiolaista noin sadassa [[lippukunta|partiolippukunnassa]]. Meripartiotoimintaa harrastetaan eri puolilla Suomea, sekä merellä että sisämaan järvillä. Satunnaista vesistötoimintaa, kuten melontaa, harrastetaan melkein kaikissa lippukunnissa ainakin silloin tällöin. Meripartiolaiset suorittavat [[partio-ohjelma]]n ohella meripartio-ohjelmaa. Meripartiolippukunnissa [[vartio]]ita kutsutaan usein [[venekunta|venekunniksi]].
Suomessa on noin 9 000 [[meripartiolainen|meripartiolaista]] noin sadassa [[lippukunta|partiolippukunnassa]]. Meripartiotoimintaa harrastetaan eri puolilla Suomea, sekä merellä että sisämaan järvillä. Satunnaista vesistötoimintaa, kuten melontaa, harrastetaan melkein kaikissa lippukunnissa ainakin silloin tällöin. Meripartiolaiset suorittavat [[partio-ohjelma]]n ohella meripartio-ohjelmaa. Meripartiolippukunnissa [[vartio]]ita kutsutaan usein [[venekunta|venekunniksi]].  Katso myös [[luettelo meripartiolippukunnista]].


Meripartiotoimintaa harrastetaan erilaisilla ja erikokoisilla [[Partioalukset|aluksilla]]. Alustyypit vaihtelevat kanooteista jolliin ja matkapurjeveneistä isoihin moottorikoululaivoihin. Kaikkiaan suomalaisessa meripartiotoiminnassa on käytössä noin 200 erilaista vesikulkuneuvoa. Myös joillakin [[partiopiiri|partiopiireillä]] on koulutusaluksia. Jokaisen partioaluksen päällystöltä vaadittavassa ohjaajantodistuksessa edellytetään [[partiojohtajien peruskurssi]]n suorittaneisuutta sekä tehtävästä riippuen [[veneenohjaajakurssi|veneenohjaaja-]], [[kipparikurssi|kippari-]], [[pelastautumiskurssi|pelastautumis-]] tai [[tutkakurssi]]n suorittamista ja vankkaa kokemusta.
Meripartiotoimintaa harrastetaan erilaisilla ja erikokoisilla [[Partioalukset|aluksilla]]. Alustyypit vaihtelevat kanooteista jolliin ja matkapurjeveneistä isoihin moottorikoululaivoihin. Kaikkiaan suomalaisessa meripartiotoiminnassa on käytössä noin 200 erilaista vesikulkuneuvoa. Myös joillakin [[partiopiiri|partiopiireillä]] on koulutusaluksia. Jokaisen partioaluksen päällystöltä vaadittavassa ohjaajantodistuksessa edellytetään [[partiojohtajien peruskurssi]]n suorittaneisuutta sekä tehtävästä riippuen [[veneenohjaajakurssi|veneenohjaaja-]], [[kipparikurssi|kippari-]], [[pelastautumiskurssi|pelastautumis-]] tai [[tutkakurssi]]n suorittamista ja vankkaa kokemusta.

Versio 24. huhtikuuta 2006 kello 22.53

Meripartiolaisten viiri.

Suomessa on noin 9 000 meripartiolaista noin sadassa partiolippukunnassa. Meripartiotoimintaa harrastetaan eri puolilla Suomea, sekä merellä että sisämaan järvillä. Satunnaista vesistötoimintaa, kuten melontaa, harrastetaan melkein kaikissa lippukunnissa ainakin silloin tällöin. Meripartiolaiset suorittavat partio-ohjelman ohella meripartio-ohjelmaa. Meripartiolippukunnissa vartioita kutsutaan usein venekunniksi. Katso myös luettelo meripartiolippukunnista.

Meripartiotoimintaa harrastetaan erilaisilla ja erikokoisilla aluksilla. Alustyypit vaihtelevat kanooteista jolliin ja matkapurjeveneistä isoihin moottorikoululaivoihin. Kaikkiaan suomalaisessa meripartiotoiminnassa on käytössä noin 200 erilaista vesikulkuneuvoa. Myös joillakin partiopiireillä on koulutusaluksia. Jokaisen partioaluksen päällystöltä vaadittavassa ohjaajantodistuksessa edellytetään partiojohtajien peruskurssin suorittaneisuutta sekä tehtävästä riippuen veneenohjaaja-, kippari-, pelastautumis- tai tutkakurssin suorittamista ja vankkaa kokemusta.

Historia

Meripartio järjestäytyi Englannissa jo vuonna 1910, ja Suomessakin vesillä liikkuminen on kuulunut partioon alusta lähtien. Ensimmäinen meripartio-osasto perustettiin Ahvenanmaalla, mutta ensimmäisenä varsinaisena meripartiolippukuntana pidetään ruotsinkielistä Scoutkåren Vikingarna lippukuntaa, joka perustettiin vuonna 1917 Helsingissä. Sisävesillä meripartiotoiminta alkoi Tampereella ja Lappeenrannassa vuonna 1922. Ensimmäinen Satahanka-meripartioleiri järjestettiin vuonna 1955. Satahankaa vastaava ruotsinkielisten lippukuntien meripartioleiri on nimeltään Nothamn. Ensimmäinen Nothamn järjestettiin vuonna 1964 ja kuudes vuonna 2004.