Ero sivun ”Meripartio” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (Luettelo meripartiolippukunnista)
p (Botti lisäsi: scout-o-wiki:Seepfadfinder)
 
(29 välissä olevaa versiota 14 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Mpviiri.jpg|thumb|Meripartiolaisten viiri.]]
[[Kuva:Mpviiri.jpg|thumb|Meripartiolaisten kippariviiri.]]


Suomessa on noin 9 000 [[meripartiolainen|meripartiolaista]] noin sadassa [[lippukunta|partiolippukunnassa]]. Meripartiotoimintaa harrastetaan eri puolilla Suomea, sekä merellä että sisämaan järvillä. Satunnaista vesistötoimintaa, kuten melontaa, harrastetaan melkein kaikissa lippukunnissa ainakin silloin tällöin. Meripartiolaiset suorittavat [[partio-ohjelma]]n ohella meripartio-ohjelmaa. Meripartiolippukunnissa [[vartio]]ita kutsutaan usein [[venekunta|venekunniksi]]. Katso myös [[luettelo meripartiolippukunnista]].
Suomessa on noin 9 000 [[meripartiolainen|meripartiolaista]] noin sadassa [[lippukunta|partiolippukunnassa]]. Meripartiotoimintaa harrastetaan eri puolilla Suomea, sekä merellä että sisämaan järvillä. Satunnaista vesistötoimintaa, kuten melontaa, harrastetaan melkein kaikissa lippukunnissa ainakin silloin tällöin. Meripartiolaille on [[partio-ohjelma]]ssa omia lisä- ja valinnaisaktiviteetteja. Meripartiolippukunnissa [[vartio]]ita kutsutaan usein [[venekunta|venekunniksi]]. Katso myös [[luettelo meripartiolippukunnista]].


Meripartiotoimintaa harrastetaan erilaisilla ja erikokoisilla [[Partioalukset|aluksilla]]. Alustyypit vaihtelevat kanooteista jolliin ja matkapurjeveneistä isoihin moottorikoululaivoihin. Kaikkiaan suomalaisessa meripartiotoiminnassa on käytössä noin 200 erilaista vesikulkuneuvoa. Myös joillakin [[partiopiiri|partiopiireillä]] on koulutusaluksia. Jokaisen partioaluksen päällystöltä vaadittavassa ohjaajantodistuksessa edellytetään [[partiojohtajien peruskurssi]]n suorittaneisuutta sekä tehtävästä riippuen [[veneenohjaajakurssi|veneenohjaaja-]], [[kipparikurssi|kippari-]], [[pelastautumiskurssi|pelastautumis-]] tai [[tutkakurssi]]n suorittamista ja vankkaa kokemusta.
Meripartiotoimintaa harrastetaan erilaisilla ja erikokoisilla [[Partioalus|aluksilla]]. Alustyypit vaihtelevat kanooteista jolliin ja matkapurjeveneistä isoihin moottorikoululaivoihin. Kaikkiaan suomalaisessa meripartiotoiminnassa on käytössä noin 200 erilaista vesikulkuneuvoa. Myös joillakin [[partiopiiri|partiopiireillä]] on koulutusaluksia. Katso myös [[luettelo partioaluksista]].
 
Jokaisen partioaluksen päällystöltä vaadittavassa ohjaajantodistuksessa edellytetään [[partiojohtajien peruskurssi]]n suorittaneisuutta sekä tehtävästä riippuen [[veneenohjaajakurssi|veneenohjaaja-]], [[kipparikurssi|kippari-]], [[pelastautumiskurssi|pelastautumis-]] tai [[tutkakurssi]]n suorittamista ja vankkaa kokemusta. SP:n [[meripartiojohtajapäivät]] on vuotuinen meripartiolaisten tapaaminen.
 
== Meripartiolainen ==
<scoutdict>34</scoutdict>
[[Kuva:Viltsu.jpg|thumb|Meripartiolainen]]
Meripartiolaisten ohjelma on pääpainoisesti sama ohjelma kuin muilla partiolaisille, mutta lisäksi he suorittavat omiaan meripartio suorituksia. Meripartiosuorituksissa perehdytään merenkulkuun, aluksiin yms. Lisäksi meripartiolaisille on omia taito merkkejään. Meripartiolaisten vartionjohtaja tunnetaan termillä venekunnanjohtaja.
 
== Meripartion organisaatio ==
 
Suomen Partiolaisten tasolla meripartioasioita hoitaa [[ohjelmavaliokunta]]an kuuluva [[Meripartioryhmä]]. Piirin, jonka alueella toimii meripartiolippukuntia, tulee valita piirille meripartio-ohjaaja, johon Meripartioryhmä on yhteydessä. Joissain piireissä toimii piirin ohjelmaryhmän alaisena meripartiojaos (Päpassa nimityksenä meripartiotoimikunta). Meripartiojaoksen tehtäviä piirissä on partio-ohjelman meripartiosuoritusten tukeminen, veneilytaitojen koulutus, meripartio menetelmänä ja meripartion tapahtumat.


== Historia ==
== Historia ==
Meripartio järjestäytyi Englannissa jo vuonna [[1910]], ja Suomessakin vesillä liikkuminen on kuulunut partioon alusta lähtien. Ensimmäinen meripartio-osasto perustettiin Ahvenanmaalla, mutta ensimmäisenä varsinaisena meripartiolippukuntana pidetään ruotsinkielistä [[Scoutkåren Vikingarna]] lippukuntaa, joka perustettiin vuonna [[1917]] Helsingissä. Sisävesillä meripartiotoiminta alkoi Tampereella ja Lappeenrannassa vuonna [[1922]]. Ensimmäinen [[Satahanka]]-meripartioleiri järjestettiin vuonna [[1955]]. Satahankaa vastaava ruotsinkielisten lippukuntien meripartioleiri on nimeltään [[Nothamn]]. Ensimmäinen Nothamn järjestettiin vuonna [[1964]] ja kuudes vuonna [[2004]].
Meripartio järjestäytyi Englannissa jo vuonna [[1910]]. Kolmannella ja viimeisellä B-P:n itsensä johtamalla leirillä [[Beaulieu river|Beaulieu Riverin]] leirillä Buckler Hardissa toimittiin maaleirin ja merileirin puitteissa. Suomessakin vesillä liikkuminen on kuulunut partioon alusta lähtien. Ensimmäinen meripartio-osasto perustettiin Ahvenanmaalla jo [[1. marraskuuta|1.11]].[[1910]], jolloin Maarianhaminassa perustettiin Ålands Sjöscoutförbund, myöhemmin nimellä [[Ålands Sjöscout]]. Ensimmäisenä varsinaisena meripartiolippukuntana pidetään ruotsinkielistä [[Sjöscoutkåren Vikingarna]] -lippukuntaa, joka perustettiin vuonna [[1917]] Helsingissä. Sisämaassa järvipartiotoiminta alkoi [[Tampereen Kotkat/Historia#Uusia toimintamuotoja|Tampereella]] ja Lappeenrannassa vuonna [[1922]]. Ensimmäiset suuremmat partioalukset olivat Turun NMKY:n partio-osaston (myöhemmin [[Auran Tähti Pojat]]) vuonna [[1919]] hankkima Vihuri-vene ja vuonna [[1923]] Soihtu-Poikien (myöhemmin [[Turun Metsänkävijät]]) hankkima Lokki-vene.


[[Luokka:Partio-ohjelma]]
Erityiset meripartiolaisten luokkasuoritukset laadittiin vuonna [[1919]]. Meripartion kehittäjänä kunnostautui erityisesti [[Oiva Halme]], joka ensin [[Turun Partio-Sissit|Turun Partio-Sisseissä]] ja myöhemmin [[Suomen Partiopoikajärjestö]]n vesipartio-ohjaajana kehitti sinisen meripartioasun, meripartiolaisten koulutusjärjestelmän, ohjaajatodistusjärjestelmän sekä partioalusten katsastustoiminnan.
 
Ensimmäinen [[Satahanka]]-meripartioleiri järjestettiin vuonna [[1955]]. Satahankaa vastaava ruotsinkielisten lippukuntien meripartioleiri on nimeltään [[Nothamn]]. Ensimmäinen Nothamn järjestettiin vuonna [[1964]].
[[Luokka:Partiolaisuus]]
[[Luokka:Meripartio]]
[[Luokka:Meripartio]]
[[da:Søspejder]]
[[de:Seepfadfinder]]
[[en:Sea Scout]]
[[es:Scouts Marinos]]
[[fr:Scoutisme marin]]
[[it:Scautismo nautico]]
[[nl:Scouting op het water]]
[[scout-o-wiki:Seepfadfinder]]
[[sv:Sjöscoutkår]]

Nykyinen versio 21. lokakuuta 2016 kello 02.13

Meripartiolaisten kippariviiri.

Suomessa on noin 9 000 meripartiolaista noin sadassa partiolippukunnassa. Meripartiotoimintaa harrastetaan eri puolilla Suomea, sekä merellä että sisämaan järvillä. Satunnaista vesistötoimintaa, kuten melontaa, harrastetaan melkein kaikissa lippukunnissa ainakin silloin tällöin. Meripartiolaille on partio-ohjelmassa omia lisä- ja valinnaisaktiviteetteja. Meripartiolippukunnissa vartioita kutsutaan usein venekunniksi. Katso myös luettelo meripartiolippukunnista.

Meripartiotoimintaa harrastetaan erilaisilla ja erikokoisilla aluksilla. Alustyypit vaihtelevat kanooteista jolliin ja matkapurjeveneistä isoihin moottorikoululaivoihin. Kaikkiaan suomalaisessa meripartiotoiminnassa on käytössä noin 200 erilaista vesikulkuneuvoa. Myös joillakin partiopiireillä on koulutusaluksia. Katso myös luettelo partioaluksista.

Jokaisen partioaluksen päällystöltä vaadittavassa ohjaajantodistuksessa edellytetään partiojohtajien peruskurssin suorittaneisuutta sekä tehtävästä riippuen veneenohjaaja-, kippari-, pelastautumis- tai tutkakurssin suorittamista ja vankkaa kokemusta. SP:n meripartiojohtajapäivät on vuotuinen meripartiolaisten tapaaminen.

Meripartiolainen

<scoutdict>34</scoutdict>

Meripartiolainen

Meripartiolaisten ohjelma on pääpainoisesti sama ohjelma kuin muilla partiolaisille, mutta lisäksi he suorittavat omiaan meripartio suorituksia. Meripartiosuorituksissa perehdytään merenkulkuun, aluksiin yms. Lisäksi meripartiolaisille on omia taito merkkejään. Meripartiolaisten vartionjohtaja tunnetaan termillä venekunnanjohtaja.

Meripartion organisaatio

Suomen Partiolaisten tasolla meripartioasioita hoitaa ohjelmavaliokuntaan kuuluva Meripartioryhmä. Piirin, jonka alueella toimii meripartiolippukuntia, tulee valita piirille meripartio-ohjaaja, johon Meripartioryhmä on yhteydessä. Joissain piireissä toimii piirin ohjelmaryhmän alaisena meripartiojaos (Päpassa nimityksenä meripartiotoimikunta). Meripartiojaoksen tehtäviä piirissä on partio-ohjelman meripartiosuoritusten tukeminen, veneilytaitojen koulutus, meripartio menetelmänä ja meripartion tapahtumat.

Historia

Meripartio järjestäytyi Englannissa jo vuonna 1910. Kolmannella ja viimeisellä B-P:n itsensä johtamalla leirillä Beaulieu Riverin leirillä Buckler Hardissa toimittiin maaleirin ja merileirin puitteissa. Suomessakin vesillä liikkuminen on kuulunut partioon alusta lähtien. Ensimmäinen meripartio-osasto perustettiin Ahvenanmaalla jo 1.11.1910, jolloin Maarianhaminassa perustettiin Ålands Sjöscoutförbund, myöhemmin nimellä Ålands Sjöscout. Ensimmäisenä varsinaisena meripartiolippukuntana pidetään ruotsinkielistä Sjöscoutkåren Vikingarna -lippukuntaa, joka perustettiin vuonna 1917 Helsingissä. Sisämaassa järvipartiotoiminta alkoi Tampereella ja Lappeenrannassa vuonna 1922. Ensimmäiset suuremmat partioalukset olivat Turun NMKY:n partio-osaston (myöhemmin Auran Tähti Pojat) vuonna 1919 hankkima Vihuri-vene ja vuonna 1923 Soihtu-Poikien (myöhemmin Turun Metsänkävijät) hankkima Lokki-vene.

Erityiset meripartiolaisten luokkasuoritukset laadittiin vuonna 1919. Meripartion kehittäjänä kunnostautui erityisesti Oiva Halme, joka ensin Turun Partio-Sisseissä ja myöhemmin Suomen Partiopoikajärjestön vesipartio-ohjaajana kehitti sinisen meripartioasun, meripartiolaisten koulutusjärjestelmän, ohjaajatodistusjärjestelmän sekä partioalusten katsastustoiminnan.

Ensimmäinen Satahanka-meripartioleiri järjestettiin vuonna 1955. Satahankaa vastaava ruotsinkielisten lippukuntien meripartioleiri on nimeltään Nothamn. Ensimmäinen Nothamn järjestettiin vuonna 1964.