Munitus
| Munitus | |
|---|---|
| Leikkijät | |
| Määrä: | 4 tai useampi leikkijää |
| Ikä: | 6–91-vuotiaat |
| Yleistä | |
| Kesto: | vähintään 10min |
| Leikkialue: | Ulkona (12 * 12 metriä) |
| Tarvikkeet: | tennispallo rakennus |
Munitus
on monimutkainen ulkona pelattava pallopeli tai -leikki neljälle tai useammalle leikkijälle. Leikkimiseen tarvitaan paljon tilaa, tennispallo ja matala rakennus, jossa on loiva katto. Leikin keskeisiä piirteitä ovat liikunnallisuus ja 'luvallinen' nimittely, jota leikin johtajan kannattaa kuitenkin pitää silmällä.
Pelin kulku
Yksi leikkijöistä aloittaa pelin 'kiinniottajana'. Hän heittää pallon rakennuksen katolle huutaen samalla toisen leikkijän nimen. Leikkijästä, jonka nimi huudettiin, tulee uusi 'kiinniottaja'. Hän ottaa pallon kiinni, heittää sen vuorostaan katolle ja huutaa seuraavan leikkijän nimen. Koska kukaan ei halua olla lähellä 'kiinniottajaa' pallon pudotessa, juoksevat he karkuun heti, kun uusi 'kiinniottaja' on nimetty'.
Kun pallo putoaa
Jos pallo putoaa maahan, täytyy uuden 'kiinniottajan' yrittää osua palloa heittämällä toiseen leikkijään. Heti saatuaan pallon käsiinsä hän huutaa "seis" pysäyttäen muut leikkijät, ottaa kolme hyppyaskelta valitsemaansa suuntaan ja yrittää sitten osua pallolla yhteen leikkijöistä. Leikkijät voivat liikkua tukijalan varassa väistääkseen pallon. Jos pallo osuu, saa leikkijä 'munan', muuten 'muna' tulee kiinniottajalle. Leikkijä voi saada munan myös epäonnistuessaan pallon heittämisessä katolle: pallon tippuessa maahan osumatta kattoon tai pallon tippuessa talon sivulle tai toiselle puolelle.
Munitusrituaali
Jos yksittäinen pelaaja kerää yhteensä kolme munaa, yritetän munat vaihtaa lempinimeen munitusrituaalissa. Munitettava kääntyy seinää vasten, ja munittaja koskettaa hänen selkäpuoltaan neljästä - seitsemästä kohdasta päälaen ja kantapään välillä luetellen samalla kohtia vastaavat numerot (1, 2, 3, ...). Munittaja asettaa pallon lähelle yhtä luettelemistaa kohdista, ja muut leikkijät yrittävät hämmentää munitettavaa asettamalla nyrkkinsä, ilman palloa, lähelle osaa muista kohdista. Jos munitettava onnistuu arvaamaan, missä kohdin pallo on, jatkuu peli normaalisti. Ellei, päättävät muut leikkijät hänelle lempinimen, jota ei kerrota munitettavalle. Lempinimeä voidaan tämän jälkeen käyttää pelissä ja munitettavan on arvattava, milloin on kysymys hänestä. Joka tapauksessa munitettavan munat nollautuvat.
Muunnelmia
Tässä esitelty leikki on peräisin Jyväskylän seudulla olevasta lippukunnasta ja lienee monimutkaisin versio. Erilaisia muunnelmia leikistä ja sen nimestä on kuitenkin useita.
- Munista tai munasta pelataan siten, että pallon tipahtaminen johtaa suoraan lempinimen keksimiseen ilman munien keräämistä tai munitusrituaalia.
- Aasi -pelissä käytetään tennispallon sijaan jalkapalloa, jota potkitaan seinää vasten. Nimetyn pelaajan on tarkoitus saada pallo osumaan uudelleen seinään rajoitetulla määrällä potkuja. Munien sijasta kerätään ennalta sovitun lempinimen (esimerkiksi "mätämuna") kirjaimia ja koko nimen saanut leikkijä tippuu pois leikistä.
- Linkkari.net esittelee version, jossa 'etsijä' ('kiinniottaja') ei heitä palloa uudelleen katolle saatuaan sen kiinni vaan ottaa suoraan tietyn määrän askeleita ja pyrkii osumaan pallolla toiseen leikkijään. Jos pallo osuu, 'etsijä' vaihtuu.
- Protun (Prometheus-leirin tuki ry:n) leikkivihkossa pallo asetetaan munitusrituaalissa selän taakse vasemmalle, keskelle tai oikealle, joista leikkijän on arvattava oikea paikka. Toinen versio tunnetaan nimellä 'hiplaus', jossa pallo jätetään koskettelun jälkeen 'hiplattavan' toisen jalan taakse. 'Hiplattavan' täytyy arvata kumman jalan ja potkaista palloa.