128
muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa |
p (sanamuotoja) |
||
Rivi 53: | Rivi 53: | ||
Mustat Veljet on Helsingin Munkkiniemessä toimiva, vuonna 1954 perustettu poikalippukunta. Jäseniä on noin 80. Kolomme sijaitsee Munkkiniemen kirkon kellarissa. Meillä on sisarlippukuntamme [[Kirisiskot|Kirisiskojen]] (KISS) kanssa yhteinen [[kämppä]] Vihdin Ojakkalassa. | Mustat Veljet on Helsingin Munkkiniemessä toimiva, vuonna 1954 perustettu poikalippukunta. Jäseniä on noin 80. Kolomme sijaitsee Munkkiniemen kirkon kellarissa. Meillä on sisarlippukuntamme [[Kirisiskot|Kirisiskojen]] (KISS) kanssa yhteinen [[kämppä]] Vihdin Ojakkalassa. | ||
Taustayhteisön, Munkkiniemen seurakunnan tuki on lippukunnalle korvaamaton. KISS:n kanssa in myös yhteinen vanhempainneuvosto, joka auttaa varainhankinnassa. | |||
== Historia == | == Historia == | ||
Mustien Veljien tarina alkaa vuodesta 1954, mutta partiopoikatoimintaa on Munkkiniemessä ollut aikaisemminkin. [[Munkkiniemen Siniset]] -niminen [[lippukunta]] aloitti toimintansa vuonna 1937 NMKY taustayhteisönään. "Namikan" voimain alettua ehtyä tuli toiminnan jatkamiseksi tarpeen perustaa uusi [[lippukunta]] seurakunnan huomaan. | Mustien Veljien tarina alkaa vuodesta 1954, mutta partiopoikatoimintaa on Munkkiniemessä ollut aikaisemminkin. [[Munkkiniemen Siniset]] -niminen [[lippukunta]] aloitti toimintansa vuonna [[1937]] NMKY taustayhteisönään. "Namikan" voimain alettua ehtyä tuli toiminnan jatkamiseksi tarpeen perustaa uusi [[lippukunta]] seurakunnan huomaan. | ||
Edelleen käytettävä valkoinen [[huivi]] mustin nauhoin otettiin käyttöön 50-luvun puolivälissä. Samoilta ajoilta periytyy myös lippumme munkkikuvio. Lippukunnan loistavin kukoistuskausi osui 60-luvulle, jolloin Mustien Veljien rivistöt Yrjönpäivän paraateissa olivat kaikista pisimmät ja komeimmat, jopa 300 marssijaa. Tuolloin [[lippukunta]] toimi parhaimmillaan neljänä jaoksena, joita olivat Kivitorpan, Munkkivuoren, Nuottapolun ja Niemenmäen veljesjoukot. | Edelleen käytettävä valkoinen [[huivi]] mustin nauhoin otettiin käyttöön 50-luvun puolivälissä. Samoilta ajoilta periytyy myös lippumme munkkikuvio. Lippukunnan loistavin kukoistuskausi osui 60-luvulle, jolloin Mustien Veljien rivistöt Yrjönpäivän paraateissa olivat kaikista pisimmät ja komeimmat, jopa 300 marssijaa. Tuolloin [[lippukunta]] toimi parhaimmillaan neljänä jaoksena, joita olivat Kivitorpan, Munkkivuoren, Nuottapolun ja Niemenmäen veljesjoukot. | ||
Myöhemmin Munkkivuoreen ja Niemenmäkeen perustettiin omat lippukunnat, ja MV:llä ei kokoontumistiloja ole pitkään aikaan ollut muualla kuin kirkon kellarissa. Samassa paikassa sijaitsee myös Kirisiskojen kolo. Yhteistoiminta | Myöhemmin Munkkivuoreen ja Niemenmäkeen perustettiin omat lippukunnat, ja MV:llä ei kokoontumistiloja ole pitkään aikaan ollut muualla kuin kirkon kellarissa. Samassa paikassa sijaitsee myös Kirisiskojen kolo. Yhteistoiminta sisarlippukunnan kanssa on aina ollut tiivistä. Kirisiskot ovat tukeneet MV:tä sen heikkoina hetkinä. [[Kämppä]] ja johtajiston kokoukset, leirit, joskus retketkin sekä myyjäiset ynnä muut tapahtumat ovat yhteisiä. Näin saavutetaan merkittäviä synergiaetuja. 60-luvulta näihin päiviin asti ovat tytöt perinteisesti johtaneet osaa MV:n sudenpentulaumoista. Tällä hetkellä lippukuntamme on kuitenkin johtajien suhteen omavarainen. | ||
:[http://www.edu.fi/oppimateriaalit/munkkin2.html Munkkiniemen historiaa ja synty] | :[http://www.edu.fi/oppimateriaalit/munkkin2.html Munkkiniemen historiaa ja synty] | ||
muokkausta