Ero sivun ”Ohjelmauudistus 2010/Johtajan kansio/Seikkailijat/Itä10” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(2 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''aktiviteetti'''
'''aktiviteetti'''


Astma ja allergia
Astma ja allergia SIIRRETTY


'''nimi'''
'''nimi'''
Rivi 13: Rivi 13:
'''tavoite'''
'''tavoite'''


Seikkailija osaa toimia, jos kaveri saa astmakohtauksen. Seikkailija tuntee oman joukkueensa jäsenten allergiat ja perussairaudet, tunnistaa niiden oireita ja tietää milloin tarvitaan aikuisen apua.  
Seikkailija osaa toimia, jos kaveri saa sairaskohtauksen. Seikkailija tuntee oman joukkueensa jäsenten allergiat ja perussairaudet, tunnistaa niiden oireita ja tietää milloin tarvitaan aikuisen apua.  


'''ryhmä'''
'''ryhmä'''
Rivi 43: Rivi 43:
'''toimintavinkit'''
'''toimintavinkit'''


Sairauskhtauksien ensiapu kannattaa käydä läpi keskustellen. Niiden harjoitteleminen käytännössä on hankalaa, kun autettava käyttäytyykin niin hullunkurisesti, että se naurattaa.
Sairauskohtauksia voivat olla epilepsiakohtaus,
hypoglykemia tai
sydäninfarkti. Tarkista aina
onko potilaalla esimerkiksi
sydänpotilaan, diabeetikon tai
epileptikon ranneke.


Yrittääkää hankkia mahdollisimman paljon materiaalia seikkailijoiden nähtäväksi
Yrittääkää hankkia mahdollisimman paljon materiaalia seikkailijoiden nähtäväksi
Rivi 63: Rivi 71:
*koska tarvitaan aikuisen apua?
*koska tarvitaan aikuisen apua?
*joillakin diabeetikoilla on hypoglykemioita varten glukagonipiikki, jota ainakin kaikkien lapsen johtajien pitäisi osata käyttää
*joillakin diabeetikoilla on hypoglykemioita varten glukagonipiikki, jota ainakin kaikkien lapsen johtajien pitäisi osata käyttää
Hypoglykemian oireita ovat väsymys, voimattomuus,
päänsärky, kylmänhikinen iho
ja mahdollinen sekavuus tai tajunnanmenetys. Jos potilas
on tajuissaan, anna hänelle jotain sokeripitoista.
Tajuttoman suuhun ei saa laittaa
mitään. Jos oireet eivät hellitä vartin kuluessa sokeripitoisen ruuan antamisesta,
vie potilas hoitoon.




Rivi 75: Rivi 91:
**avaava lääke aina mukana!
**avaava lääke aina mukana!
*milloin tarvitaan aikuisen apua?
*milloin tarvitaan aikuisen apua?
Astmaa sairastavilla on usein kahdentyyppisiä
lääkkeitä. Toinen on ns. hoitava
lääke ja toinen kohtauslääke. Selvitä etukäteen,
kumpi niistä on kohtauslääke ja tarkista,
että se on aina potilaalla mukana
taskussa. Astmalääkkeet on värikoodattu siten, että avaava lääke on merkitty sinisellä tai vihreällä värillä. Kohtauksen tullessa aseta potilas
istumaan etukenoiseen asentoon, rauhoita
tilanne ja anna hänen ottaa kohtauslääkkeensä.
Pysy itse rauhallisena. Jos lääke ei
auta, toimita potilas lääkäriin.




Rivi 87: Rivi 115:
Epilepsia
Epilepsia


Epilepsiassa on kyse aivosähkötoiminnan häiriöstä. Epilepsiatyyppejä on useita. Jutelkaa siitä miltä ko. lapsen kohtaus näyttää, miten sen voi tunnistaa ja mitä sitten tehdään, tarvitaanko ambulanssia jne. Epilepsiasta voi lukea terveyskirjastosta tai epilepialiiton sivuilta.  
Epilepsiassa on kyse aivosähkötoiminnan häiriöstä. Epilepsiatyyppejä on useita. Jutelkaa siitä miltä ko. lapsen kohtaus näyttää, miten sen voi tunnistaa ja mitä sitten tehdään, tarvitaanko ambulanssia jne.
 
Epilepsiakohtaukset menevät yleensä ohi
muutaman minuutin kuluttua. Ns. suurel-le kohtaukselle on tyypillistä äkillinen
tajunnanmenetys, vartalon jäykistyminen,
nykiminen ja kouristukset, kalpea tai sinertävä
iho ja suusta valuva vaahto. Huolehdi,
ettei potilas kolhi itseään. Suojaa erityisesti
potilaan päätä. Älä laita potilaan suuhun
mitään. Kouristuksen laannuttua käännä
potilas kylkiasentoon ja anna levätä rauhassa.
Jos kohtaus kestää kauan, hälytä
lääkäri. Epilepsiasta voi lukea terveyskirjastosta tai epilepialiiton sivuilta.  
 


Ota selvää lasten sairauksista, jotta osaat selittää mistä on kyse ja vastata kysymyksiin. Muista kuitenkin, että lapsella on oikeus itse päättää siitä, haluaako hän aihetta käsiteltävän.


Ota selvää lasten sairauksista, jotta osaat selittää mistä on kyse ja vastata kysymyksiin. Potilasjärjestöjen sivuilla on tiivistä tietoa aiheesta.


Potilasjärjestöjen sivuilla on tiivistä tietoa aiheesta.


terveyskirjasto.fi - luotettavaa tietoa terveydestä
terveyskirjasto.fi - luotettavaa tietoa terveydestä

Nykyinen versio 26. toukokuuta 2008 kello 23.23

aktiviteetti

Astma ja allergia SIIRRETTY

nimi

Autan kaveria

kuvaus

Tutustutaan oman joukkueen jäsenten perussairauksiin ja allergioihin. Jos näitä ei ole, käydään yleisesti läpi toiminta astmakohtauksessa ja anafylaktisessa allergisessa reaktiossa.

tavoite

Seikkailija osaa toimia, jos kaveri saa sairaskohtauksen. Seikkailija tuntee oman joukkueensa jäsenten allergiat ja perussairaudet, tunnistaa niiden oireita ja tietää milloin tarvitaan aikuisen apua.

ryhmä

Koko joukkue

kesto

30-45 min

tarvikkeet

Seikkailijoiden omat astmalääkkeet, insuliinit, epi-penit, sos-passit jne. Yritä hankkia materiaalia esim. paikallisilta potilasjärjestöiltä, jos joukkueessa on vain terveitä lapsia.

aikuisen rooli/aikuisen tehtävä

Kyseessä on haastava keskustelutilanne. Aihe pohjustetaan edellisessä kokouksessa, sovitaan valmiiksi kuka tuo mitäkin kotoa mukanaan ja mitä asioita käydään läpi. Tarkoitus ei ole nolata lapsia, joilla on jokin sairaus tai yliherkkyys. Johtaja korostaa, että kyse on ihan tavanomaisista asioista ja asioihin tutustutaan yhteisen turvallisuuden takia.

paikka

Kolo

Potilasjärjestön tilat

valmisteluun kuluva aika

Materiaalin ja oikean tiedon hankkiminen: 5 min - 3 tuntia

toimintavinkit

Sairauskhtauksien ensiapu kannattaa käydä läpi keskustellen. Niiden harjoitteleminen käytännössä on hankalaa, kun autettava käyttäytyykin niin hullunkurisesti, että se naurattaa.

Sairauskohtauksia voivat olla epilepsiakohtaus, hypoglykemia tai sydäninfarkti. Tarkista aina onko potilaalla esimerkiksi sydänpotilaan, diabeetikon tai epileptikon ranneke.

Yrittääkää hankkia mahdollisimman paljon materiaalia seikkailijoiden nähtäväksi

  • sos-passi
  • epilepsiakoru
  • diabeteskoru
  • erilaisia astmalääkeannostelijoita
  • epi-pen harjoituskynä

+ lasten omat lääkkeet


Keskustelkaa ensisijaisesti joukkueen lasten sairauksista, miten tunnistetaan vakava tilanne?


Diabetes

  • millainen tunne tulee, kun verensokeri laskee liian alas?
  • miten silloin voisi auttaa?
  • tuntuuko korkea verensokeri jotenkin erilaiselta?
  • miten verensokeri mitataan?
  • koska tarvitaan aikuisen apua?
  • joillakin diabeetikoilla on hypoglykemioita varten glukagonipiikki, jota ainakin kaikkien lapsen johtajien pitäisi osata käyttää

Hypoglykemian oireita ovat väsymys, voimattomuus, päänsärky, kylmänhikinen iho ja mahdollinen sekavuus tai tajunnanmenetys. Jos potilas on tajuissaan, anna hänelle jotain sokeripitoista. Tajuttoman suuhun ei saa laittaa mitään. Jos oireet eivät hellitä vartin kuluessa sokeripitoisen ruuan antamisesta, vie potilas hoitoon.


Astma/rasitusastma

  • millaiset asiat aiheuttavat hengenahdistusta?
  • miltä astmakohtaus tuntuu?
  • missä asennossa kohtauksen aikana on paras olla?
    • puoli-istuvassa
    • rauhoita kaveria
  • miten avaavaa lääkettä käytetään?
    • opetelkaa miten lapsen annostelija toimii
    • avaava lääke aina mukana!
  • milloin tarvitaan aikuisen apua?


Astmaa sairastavilla on usein kahdentyyppisiä lääkkeitä. Toinen on ns. hoitava lääke ja toinen kohtauslääke. Selvitä etukäteen, kumpi niistä on kohtauslääke ja tarkista, että se on aina potilaalla mukana taskussa. Astmalääkkeet on värikoodattu siten, että avaava lääke on merkitty sinisellä tai vihreällä värillä. Kohtauksen tullessa aseta potilas istumaan etukenoiseen asentoon, rauhoita tilanne ja anna hänen ottaa kohtauslääkkeensä. Pysy itse rauhallisena. Jos lääke ei auta, toimita potilas lääkäriin.


Allergiat

  • kootkaa lapulle kaikkien allergiat ja allergeenien aiheuttamat oireet
    • millaisia rajoituksia lista aiheuttaa retken ruokavalintoihin?
  • millaisia oireita tulee vakavasta allergisesta reaktosta?
  • kerratkaa Epi-penin käyttö, jos jollain vartiolaisista on sellainen käytössä


Epilepsia

Epilepsiassa on kyse aivosähkötoiminnan häiriöstä. Epilepsiatyyppejä on useita. Jutelkaa siitä miltä ko. lapsen kohtaus näyttää, miten sen voi tunnistaa ja mitä sitten tehdään, tarvitaanko ambulanssia jne.

Epilepsiakohtaukset menevät yleensä ohi muutaman minuutin kuluttua. Ns. suurel-le kohtaukselle on tyypillistä äkillinen tajunnanmenetys, vartalon jäykistyminen, nykiminen ja kouristukset, kalpea tai sinertävä iho ja suusta valuva vaahto. Huolehdi, ettei potilas kolhi itseään. Suojaa erityisesti potilaan päätä. Älä laita potilaan suuhun mitään. Kouristuksen laannuttua käännä potilas kylkiasentoon ja anna levätä rauhassa. Jos kohtaus kestää kauan, hälytä lääkäri. Epilepsiasta voi lukea terveyskirjastosta tai epilepialiiton sivuilta.


Ota selvää lasten sairauksista, jotta osaat selittää mistä on kyse ja vastata kysymyksiin. Muista kuitenkin, että lapsella on oikeus itse päättää siitä, haluaako hän aihetta käsiteltävän.


Potilasjärjestöjen sivuilla on tiivistä tietoa aiheesta.

terveyskirjasto.fi - luotettavaa tietoa terveydestä

epilepsia.fi - Epilepsialiitto

allergia.fi - Allergia- ja astmaliitto

diabetes.fi - Diabetesliitto

heli.fi - Hengitysliitto Heli ry

kasvatustavoitteet, joihin liittyy

  • Yhteisvastuullisuus
  • Toimeen tarttuminen
  • Kyky asettua toisen asemaan