Ohjelmauudistus 2010/Johtajan kansio/Seikkailijat/Itä25

PartioWikistä
Versio hetkellä 28. huhtikuuta 2008 kello 07.58 – tehnyt Takku (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tärkeimmät navigoinnin apuvälineet ovat ilman muuta kompassi ja merikartta sekä loki. Näiden rinnalle ovat viime vuosikymmenten aikana tulleet maa-asemiin ja satelliitteihin pohjautuvat elektroniset navigointilaitteet. Kompassi keksittiin luultavasti lähes yhtäaikaisesti usealla paikalla. Näihin aikoihin kompassia käytettiin vain ajoittain suunnan tarkistamiseen. Varsinainen navigointi tapahtui tähtien avulla. Nykyään kompassit toimivat kahden pääperiaatteen mukaan. Magneettikompassin neula hakeutuu maapallon magneettikentän suuntaisesti ja osoittaa siten suuntaa. Hyrräkompassi hyödyntää maapallon pyörimisenergiaa suunnan määrittämiseen. Hyrräkompassissa on yksi tai useampi nopeasti pyörivä hyrrä, jotka mekaniikan peruslakeihin pohjautuen säilyttävät pyörimissuuntansa. Yhdistämällä molemmat kompassityypit on onnistuttu tekemään entistäkin tarkempia kompasseja. Nykyään suunta voidaan myös määrittää maa-asemia tai satelliitteja hyödyntävien navigointijärjestelmien avulla. Huvialuksissa käytetään useimmiten magneettikompassia, jossa horisontti on jaettu 360:een asteeseen myötäpäivään. Magneettikompassin heikkoutena on sen häiriöalttius, ja siten kompassisuunnan ja oikean suunnan (tosisuunnan) välillä on usein poikkeama.


Eranto: Eranto aiheutuu siitä, että maan magneettinen pohjoisnapa, joka sijaitsee pohjoisessa Kanadassa, ei useimmiten yhdy suunnallisesti maantieteellisen pohjoisnavan kanssa. Tästä johtuen Suomessa on erantoa Länsi-Suomen noin 3 asteesta Itä- Suomen noin 8 asteeseen. Hyrräkompassissa ei esiinny erantoa, mutta sen sijan siinä esiintyy vauhtivirhe, joka aiheutuu aluksen liikkumisesta. Eranto muuttuuvuosittain hieman. Tarkista vuotuinen muutos merikortin kompassiruususta.


Eksymä: Veneessä sijaitsevat metalliosat ja sähkölaitteet synnyttävät magneettisia häiriöitä, jotka aiheuttavat eksymän. Tämän takia kompassin sijainti tulisi aina valita tarkkaan. Kompassia ei esim. tulisi asentaa 60 cm lähemmäksi veneen mittaritaulua. Eksymän suuruus vaihtelee kompassin sijoituspaikan lisäksi veneen kulkusuunnasta riippuen.


Sortoa esiintyy purjehdittaessa vasta- ja sivutuuleen. Tällöin venettä kuljettava purjeiden leen (tyynen) puolelle syntyvä tyhjiö pyrkii kuljettamaan venettä myös sivusuunnassa (ei pelkästään eteenpäin). Sortoa on nähtävissä esim. luovittaessa reimarille: aluksi voi näyttää siltä, että reimarille päästään hyvinkin keulan osoittaessa kohti reimaria, mutta hetken päästä keulan ja reimarin välille on syntynyt suuri rako sivusuunnassa.

Vinkki: Eksymän laskukaavaan muistisääntö:

”Ken eksyy merellä, erotkoon > toimestaan.”

Sana Selitys Esimerkki

K(en) Kompassisuunta 182°

Eks(yy) Eksymä –12°

M(erellä) Magneettisuunta =170°

Er(otkoon) Eranto +3°

T(oimestaan) Tosisuunta =173°


Huom! Etsittäessä tosisuuntaa (”oikeaa suuntaa”) eranto ja eksymä lisätään suoraan sellaisinaan. Etsittäessä kompassisuuntaa (”väärää suuntaa”) eranto ja eksymä lisätään väärällä etumerkillä. Esimerkissä eksymä on -12° ja eranto +3°, eikä +12° ja -3°.