Ero sivun ”Ohjelmauudistus 2010/Johtajan kansio/Seikkailijat/suunnistus” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 82: | Rivi 82: | ||
pisteviivalla. Vedessä syvyydet merkitään | pisteviivalla. Vedessä syvyydet merkitään | ||
ruskeilla syvyyskäyrillä. | ruskeilla syvyyskäyrillä. | ||
SEIKKAILIJAOHJELMAN SUUNNISTUSAKTIVITEETIT | |||
P13 Karttamerkit | |||
*Osaan yleisimmät karttamerkit | |||
P14 Kaupungin kartta | |||
*Osaan lukea osoitekarttaa ja kulkea sen avulla kaupungissa | |||
E14 Suunnistan kartan kanssa | |||
*Seikkailija suunnistaa maastossa teitä ja polkuja pitkin | |||
E15 Suunnistan konkarin kanssa | |||
*Seikkailija kokeilee suunnistamista maastossa ja suunnalla kulkemista | |||
E16 Eksyminen | |||
*Seikkailija osaa toimia eksymistilanteessa | |||
L12 Mittakaava kartalla | |||
*Ymmärrään mittakaavan merkityksen ja tutustun erilaisiin karttoihin | |||
L13 Suunnan otto | |||
*Harjoittelen suuntimista ja suunnan avulla kulkemista | |||
L14 Etäisyydet | |||
*Harjoittelen etäisyyksien arviointia metsässä | |||
I11 Suunnistaminen yksin | |||
*Suunnistan yksin tutussa maastossa tai tukiradalla tai viuhkasuunnistuksena |
Versio 5. toukokuuta 2008 kello 00.11
SUUNNISTUSPAKETTI
Suunnistuksen perusteiden opettelu jatkuu koko seikkailijaohjelman ajan. Suunnistamista voi oppi vain suunnistamalla. Ennen metsään syösymistä täytyy kuitenkin opetella perusasiat kartasta ja kartanluvusta. Yksi suunnistuskerta vuodessa ei tietenkään riitä mihinkään. Suunnistakaa seikkailijoiden kanssa aina kun mahdollista. Voitte myös harjoitella eksymistä useampaan kertaan. Se kehittää huomiokykyä ja luottamusta omaan osaamiseen.
KARTTA
Kartta on pienennetty kuva maastosta, ja siihen on merkitty erilaiset maastokohteet sovituilla merkeillä. Karttoja on monenlaisia eri tarkoituksia varten, esimerkiksi maastokartta ja ulkoilukartta retkeilyyn, suunnistuskartta suunnistuskisoihin, opaskartta kaupunkiolosuhteisiin, merikartta merelle jne.
Kartan pitää olla uusi, jotta siihen voi luottaa. Karttaa ei saa kopioida ilman lupaa. Mustavalkoiset kopiot ovat myös huonoja, sillä niistä ei erota esimerkiksi polkuja, korkeuskäyriä ja ojia toisistaan. Opeta joukkuettasi käyttämään ensimmäiseksi sellaisia karttoja, joita lippukuntasi tavallisesti käyttää, eli jos retkeilymaastostanne on tehty suunnistuskartta, voitte käyttää sitä, mutta maastokartta on aina käyttökelpoinen. Karttoja tulee käsitellä kunnioittavasti. Ne säilytetään karttalaukussa suojassa sateelta.
Yleisimmin käytetty kartta on ns. maastokartta. Karta on tehty niin, että yläreuna osoittaa pohjoiseen, alareuna etelään, oikea reuna itään ja vasen länteen. Kartan mittakaava kertoo kuinka paljon pienennetty kuva karttaa mastosta on. Se ilmaistaan tavallisesti numeroina, esimerkiksi 1:20 000. Tiputtamalla kaksi nollaa pois saat oikean matkan maastossa, toisin sanoen 1 cm kartalla vastaa 200 metriä maastossa. Kuljettava matka mitataan kartalta kompassin millimetrimitalla. Se muutetaan kartan mittakaavan avulla metreiksi. Askelparilla selvitetään matkan pituus. Oman askelparin saa selville mittaamalla kuinka monta askelta 100 metrin matkaan menee. Ota huomioon, että erilaisissa maastoissa ja erilaisilla kulkunopeuksilla askel vaihtelee.
KOMPASSI
Kompassi on suunnistajan toinen tärkeä apuväline. Näkyvien kiintopisteiden puuttuessa on maastossa kuljettava suunnassa kompassin avulla. Kehoita seikkailijoitasi hankkimaan peruskompassit, ne eivät ole edes kovin kalliita.
MAASTOKARTAN KARTTAMERKIT JA VÄRIT (kuva!)
Maaston muodot, korkeuskäyrät, mäet ja kumpareet, kuvataan ruskealla värillä. Korkeuskäyrät kertovat kuinka korkea maasto ko. kohdassa on. Mitä lähempänä viivat ovat toisiaan, sitä jyrkempää maasto siinä on. Jyrkännettä varten on olemassa oma merkki.
Mustalla värillä kuvataan kiviä, polkuja, teitä ja aitoja. Rakennukset merkitään suorakaiteen muotoisiksi. Asuinrakennukset ovat mustia ja ulkorakennukset kuvataan ääriviivoilla. Rappeutunut rakennus tai katos kuvataan katkoviivoilla.
Keltainen kuvaa avointa kasvillisuutta, esimerkiksi peltoa tai niittyä. Pellon reunat merkitään yhtenäisellä viivalla. Niityt merkitään pisteviivalla. Peltojen ja niittyjen kanssa kannattaa olla tarkkoina, sillä ne menevät helposti sekaisin.
Sininen kuvaa vesistöjä, järviä, jokia, lampia, ojia ja puroja. Rantaviiva on yhtenäinen musta viiva. Jos rantaviiva on epämääräinen, se merkitään pisteviivalla. Vedessä syvyydet merkitään ruskeilla syvyyskäyrillä.
SEIKKAILIJAOHJELMAN SUUNNISTUSAKTIVITEETIT
P13 Karttamerkit
- Osaan yleisimmät karttamerkit
P14 Kaupungin kartta
- Osaan lukea osoitekarttaa ja kulkea sen avulla kaupungissa
E14 Suunnistan kartan kanssa
- Seikkailija suunnistaa maastossa teitä ja polkuja pitkin
E15 Suunnistan konkarin kanssa
- Seikkailija kokeilee suunnistamista maastossa ja suunnalla kulkemista
E16 Eksyminen
- Seikkailija osaa toimia eksymistilanteessa
L12 Mittakaava kartalla
- Ymmärrään mittakaavan merkityksen ja tutustun erilaisiin karttoihin
L13 Suunnan otto
- Harjoittelen suuntimista ja suunnan avulla kulkemista
L14 Etäisyydet
- Harjoittelen etäisyyksien arviointia metsässä
I11 Suunnistaminen yksin
- Suunnistan yksin tutussa maastossa tai tukiradalla tai viuhkasuunnistuksena