Ero sivun ”Ohjelmauudistus 2010/Johtajan kansio/Seikkalijat/ohjelman rakenne” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 152: | Rivi 152: | ||
Joskus tilanne voi olla sellainen, että seikkailija-vartion aloittaessa toimintansa on vielä epäselvää, milloin ryhmä siirtyy tarpojiin ja kuka tulevaa tarpoja-vartiota tulee johtamaan. Kun tarpojiin siirtyminen häämöttää, tulee johtajan varmistaa, että pääilmansuuntien aktiviteetit on kaikki tehty. Seikkalijaohjelmaa suoritetaan korkeintaan kolme vuotta. Yläkouluikäiset kuuluvat jo tarpojiin. | Joskus tilanne voi olla sellainen, että seikkailija-vartion aloittaessa toimintansa on vielä epäselvää, milloin ryhmä siirtyy tarpojiin ja kuka tulevaa tarpoja-vartiota tulee johtamaan. Kun tarpojiin siirtyminen häämöttää, tulee johtajan varmistaa, että pääilmansuuntien aktiviteetit on kaikki tehty. Seikkalijaohjelmaa suoritetaan korkeintaan kolme vuotta. Yläkouluikäiset kuuluvat jo tarpojiin. | ||
===Meripartio=== | |||
Seikkailijoiden meripartio-ohjelmassa korostuu vesillä | |||
liikkuminen ja turvallisuus. Ohjelmassa | |||
suoritetaan tavallisen taitomerkin sijasta yksi meripartiotaitomerkki jokaisessa pääilmansuunnassa. Lisäksi jokaisen pääilmansuunnan lopusta löytyvät meripartiolaisten lisäaktiviteetit. | |||
Meripartiotaitomerkkien | |||
suorittamisen jälkeen oikeassa | |||
hihassa voidaan käyttää suorakaiteen | |||
muotoisia sinireunaisia ruorikuvioisia | |||
kangasmerkkejä. | |||
Pohjoisen ja Etelän aktiviteeteissa venekuntalaiset | |||
opettelevat veneilyn perustietoja | |||
ja taitoja, kuten merimerkkejä sekä turvallisuuteen | |||
liittyviä taitoja. Ensimmäisen seikkailijavuoden tavoitteena | |||
on opettaa venekuntalainen turvalliseksi | |||
miehistön jäseneksi. Toisin sanoen | |||
hänestä tulee purjehtija tai veneilijä, joka | |||
tietää mihin saa koskea ja miten huolehditaan | |||
omasta turvallisuudesta veneretkellä | |||
tai purjehduksella. | |||
Länsi- ja Itä jaksoissa tietoja ja taitoja syvennetään. | |||
Tavoitteena on, että aktiviteettien | |||
jälkeen venekuntalainen osaa toimia lippukuntansa | |||
veneen hyödyllisenä miehistön | |||
jäsenenä. Aktiviteetteihin kuuluvat muun muassa | |||
yöpurjehdus ja lokikirjan pito. | |||
===Seikkailijapeli=== | |||
Jokainen luokka päättyy riihitykseen. Riihitys | |||
toteutetaan lippukunnan omien | |||
perinteiden mukaan. Jos lippukunnassa ei | |||
ole aiemmin järjestetty riihitystä, käänny | |||
sammon tai muiden lippukunnan johtajien | |||
puoleen. | |||
Riihitys kuuluu olennaisena osana vartio- | |||
ohjelmaan. Se päättää jokaisen luokan | |||
ja siinä kerrataan ja harjoitellaan opittuja | |||
asioita. Lippukunta järjestää riihityksen | |||
haluamallaan tavalla, mutta tarkoituksena | |||
ei ole järjestää ankaraa koetta. Riihitys on | |||
lippukunnan vartioikäisten ja johtajien | |||
yhteinen tilaisuus. Samalla se on testi sekä | |||
vj:lle että vartiolle. Riihitys on myös riitti, | |||
joka kertoo vartiolaisille yhden vaiheen | |||
päättymisestä ja seuraavan alkamisesta. | |||
Riippuu lippukunnasta millainen riihitys | |||
on. Eri lippukunnilla on erilaisia perinteitä. | |||
Huolimatta siitä miten riihitys järjestetään, | |||
on tärkeintä että se on haastava ja | |||
hauska. Riihityksestä tulee jäädä vartiolaisille | |||
sellainen olo, että he ovat oppineet | |||
asioita. Jos riihitettävä ei osaa jotakin asiaa, | |||
olisi hyvä opettaa kyseessä oleva asia vartiolaiselle | |||
riihityksen yhteydessä. Tarkoitus ei | |||
ole, että vartiolaisten innostus lopahtaa | |||
riihitykseen. Myös vartionjohtajat ja lippukunnan | |||
johtajat saavat riihityksen kautta | |||
palautetta vartiolaisten osaamisen tasosta | |||
ja omasta kyvystään ohjata ja kouluttaa | |||
vartiolaisia. | |||
Riihityksen ajankohta on sovittava hyvissä | |||
ajoin, esimerkiksi heti uuden toimintakauden | |||
alussa. Ajankohtaa valittaessa on | |||
päätettävä, mihin kohtaan vuotta riihitys | |||
sopii, esimerkiksi onko se samalla kauden | |||
päätös vai jaetaanko merkit yrjönpäivän | |||
juhlassa. Aloittavan vartion olisi hyvä riihittää | |||
III-luokka jo ensimmäisen toimintavuoden | |||
keväällä. | |||
Riihityksen järjestää yleensä sampo lippukunnan | |||
muiden johtajien kanssa. Riihitys | |||
voidaan järjestää myös vjn:n voimin. | |||
Joka tapauksessa vj:n on tärkeää tietää tarpeeksi | |||
ajoissa mitä riihityksessä tapahtuu. | |||
Riihitykseen valmistaudutaan vartiossa | |||
yleensä pitkin vuotta opettelemalla uusia | |||
asioita ja kertaamalla niitä. Esimerkiksi | |||
ellei vj ole opettanut lipunnostotapoja, | |||
eivät vartiolaiset niitä voi osata. Viikossa | |||
ennen riihitystä ei enää ehditä oppia luokkaan | |||
kuuluvia taitoja. Kannattaa ottaa riihityksen | |||
järjestäjään yhteys ja kysyä mitä | |||
taitoja lippukunta edellyttää riihittäjiltä. | |||
Älä kuitenkaan tee riihityksestä vartiosi | |||
jäsenille painajaista, jolla uhkailet vähän | |||
väliä. Riihityksen tulisi olla jännittävä | |||
kokemus, jota odotetaan innolla. | |||
Riihitys koostuu eri osista. Siinä voi olla | |||
ohjelmarupeamia, tehtävärasteja, leikkejä, | |||
kilpailuja, iltanuotio jne. Riihitys voidaan | |||
järjestää myös jonkin teeman ympärille. | |||
Riihitys voidaan pitää lippukunnan retkellä | |||
tai kesäleirillä. Vartiolaiset kulkevat riihityksessä | |||
ryhmässä, yksin tai pareittain. | |||
Eri luokkien riihitykset eroavat järjestelyiltään | |||
ja luonteeltaan. III- ja II-luokan | |||
riihitykset ovat ensisijaisesti oppimista ja | |||
kertaamista. I-luokka on koko vartio-ohjelman | |||
päätösluokka ja se tukee siirtymistä | |||
vaeltajaksi tai johtajaksi. I-luokan riihitys | |||
voi siten olla yksilösuoritus jonkun tapahtuman | |||
yhteydessä tai parin kanssa valmisteltu | |||
ja toteutettu vaellus. Meripartiolaisten | |||
riihitys voidaan toteuttaa purjehduksella. | |||
===Merkkien suorittamisen hyväksyminen=== | |||
Lippukunnilla voi olla omia perinteitä ja | |||
tapoja merkkisuorituksien suhteen. Myös | |||
eri vartioilla merkkien suorittamiskäytäntö | |||
vaihtelee. Ns. putkivartioissa samassa ryhmässä | |||
voi olla jokaisen luokan suorittajia | |||
samalla kertaa. Se vaatii Vj:lta enemmän, | |||
mutta toisaalta vj voi hyödyntää vanhempien | |||
vartion jäsenten taitoja.Luokkamerkki- ja taitomerkkisuoritukset | |||
vastaanottaa yleensä vartionjohtaja tai | |||
venekunnanjohtaja, edellyttäen, että hän | |||
itse omaa vastaavat tiedot. Tarvittaessa vj | |||
voi suorittaa luokkia vartion kanssa yhdessä | |||
jolloin suorituksen vastaanottaa sampo, | |||
partiojohtaja tai joku muu sopivaksi katsottu | |||
henkilö. Hyväksyttävästä suorituksesta | |||
vastaanottaja tekee merkinnän vartiolaisen | |||
kirjaan. | |||
Vartiolaisen kirjasta löytyvät kunkin luokan | |||
luokkasuoritukset sekä meripartiolaisten | |||
lisäsuoritukset. Jokaisella vartiolaisella | |||
tulisi olla oma kirjansa, johon suoritukset | |||
merkitään. Kirjasta vartiolainen näkee | |||
oman edistymisensä ja sen, mitä suorituksia | |||
mihinkin luokkaan kuuluu. Hän tietää | |||
mitä edessäpäin odottaa ja myös vartiolaisen | |||
vanhemmat näkevät, mitä partiossa | |||
tehdään. | |||
Luokkamerkki katsotaan suoritetuksi, | |||
kun tehtävät ja taitomerkit on suoritettu | |||
hyväksyttävästi. Mitä tämä kulloinkin tarkoittaa, | |||
riippuu paljon lippukunnan perinteistä. | |||
Yleensä luokkamerkin saa vasta riihityksen | |||
jälkeen. Sampo raportoi hyväksytyistä | |||
suorituksista lippukunnan vuosiselostelomakkeita | |||
varten vuoden lopussa. | |||
Versio 4. toukokuuta 2008 kello 21.18
SEIKKAILIJAOHJELMA
Ohjelman rakenne
Seikkailijaohjelma kostuu Tervetuloa-vaiheesta, kaksivuotisesta perusohjelmasta ja kolmannen vuoden lisäohjelmasta sekä taitomerkeistä, retkistä ja partiotaitokisoista. Meripartiolaisille on vielä lisäsuorituksia ja neljä omaa taitomerkkiä. Jokaisen seikkailijavuoden päättää Seikkailijapeli, joka on juonellinen maastoleikki.
Tervetuloa-vaihe ja partiolupaus
Tervetuloa-vaihe suoritetaan seikkailijaohjelman alussa. Samalla valmistaudutaan antamaan partiolupaus. Tervetuloa-vaiheeseen kuuluu kuusi tehtävää. Tehtävät johdattavat mukaan partiotoimintaan myös sellaisen vartiolaisen, joka tulee mukaan muita myöhemmin. Sen suorittamiseen kuluu aikaa kahdesta kuuteen kokousta. Tervetuloa-vaiheen suorittamiseen kuluva aika riippuu siitä, ovatko seikkailijat aivan uusia partiolaisia vai sudenpennuista tulleita. Jos sudenpennuista seikkailijoihin siirtyvät seikkalijat osallistuvat kaikki siirtymäriittiin, voi osan tervetuloa-vaiheen aktiviteeteista tehdä jo silloin. Tervetuloa-vaiheen aktivitteeteihin palataan yhdessä, jos vartioon tulee uusia seikkailijoita.
Lupauksenantotapa ja -paikka vaihtelevat lippukuntakohtaisesti. Yleensä lupaus
annetaan ensimmäisen seikkailijavuoden
aikana jossakin lippukunnan tilaisuudessa.
Tilaisuuden tulisi olla juhlava ja
mieleen painuva elämys lupauksenantajille.
Varsinkin lippukunnissa, joilla on seurakunta
taustayhteisönä, lupauksenantotilaisuus
pidetään kirkossa, mutta se voidaan
lippukunnan perinteiden mukaan yhtäläisesti
järjestää myös maastossa, leirillä,
kololla jne. Yleensä tilaisuuteen kutsutaan
myös partiolaisten vanhemmat. Lupauksen
ottaa vastaan lippukunnanjohtaja tai esimerkiksi
vastaava sampo ja lippukunnanjohtaja
yhdessä.
Annettuaan partiolupauksen seikkailija saa lupausmerkin. Lupausmerkki on kankainen, pojilla WOSMin liljamerkki ja tytöillä WAGGGSin apilamerkki, ja se kiinnitetään partiopuseron vasempaan hihaan. Myös sudenpennuista siirtyneet seikkailijat antavat partiolupauksen, vaikka heillä jo onkin lupausmerkki.
Pohjoinen, Etelä, Länsi ja Itä
Tervetuloa-vaiheen jälkeen siirrytään toteuttamaan kaksivuotista perusohjelmaa. Perusohjelman kuuluu neljä puolen vuoden jaksoa, joita kutsutaan pääilmansuunniksi. Kuhunkin pääilmansuuntaan sisältyy
- n. 20 aktiviteettia
- 2 retkeä
- osallistuminen seikkailijakisoihin tai muuhun kisatapahtumaan
- 1 taitomerkki/meritaitomerkki
Meripartiolaisilla jokaiseen pääilmansuuntaan kuuluu vielä 1-5 lisäaktiviteettia. eikkailijaohjelman aktiviteetit ovat pääosin lyhytkestoisempia kuin vanhan partio-ohjelman suoritukset.
Partiotaitokilpailut ovat osa jokaisen seikkailijan ohjelmaa. Jatkossa seikkailijoilla on myös oma sarja. Suosituksen mukaan piiri järjestää seikkailijakisat kahdesti vuodessa. Seikkailijoiden pt-kisaksi kelpaa myös lippukunnan tai alueen järjestämä pt-kisa tai tarpojien järjestämä iltakisa. Retkeilyn perustaidoille luodaan pohja seikkailijaikäkaudessa. Siksi seikkailijaikäkaudessa retkeillään runsaasti. Retket voivat olla sekä seikkailijajoukkueen omia että lippukunnan retkiä. Seikkailijaryhmän kevään päättää seikkailijapeli, joka on juonellinen maastoleikki. Maastopeli korvaa riihitykset.
Jos katsotaan mitä tehtäviä pääilmansuuntiin kuuluu, huomataan, että suurin osa on käytännöllisiä kansalais- ja retkeilytaitoja. Aktiviteettien tekeminen ei siis ole päämäärä sinänsä, vaan suorituksia tehdään elämää ja luonnossa pärjäämistä varten.
Seikkailija- ja tarpojaohjelma kestävät yhteensä viisi vuotta. Lippukunta saa itse valita, kumman ohjelman se toteuttaa kolmevuotisena. Siirtymän seikkailijoista tarpojiin voi sijoittaa myös vuoden vaihteeseen, jolloin molemmat ohjelmat kestävät yhtä kauan.
Taitomerkit seikkailijaohjelmassa
Jokaisessa ilmansuunnassa tulee suorittaa vähintään yksi, vapaavalintainen taitomerkki. Seikkailijoiden uudet taitomerkit ovat tutun näköisiä, mutta niiden sisältö on tarkistettu ikäryhmälle sopivaksi. Taitomerkeissä on runsaasti valinnanvaraa, niitä on noin 50 eri aiheista.
Taitomerkit antavat seikkailijoille mahdollisuuden
tutustua laajemmin jo luokkasuorituksiin
kuuluviin taitoihin, oppia
hyödyllisiä taitoja sekä kokea elämyksiä ja
seikkailuja yhdessä koko joukkueen kanssa.
Taitomerkit innostavat aktiiviseen toimintaan
ja totuttavat tavoitteelliseen työskentelyyn.
Joissain lippukunnissa on perinteenä,
että kaikkien tulee suorittaa tietyt taitomerkit. Muuten joukkue voi
valita taitomerkit itse.
Taitomerkkisuoritusta ei voi tehdä
yhdessä illassa, vaan niiden
parissa toimitaan useammassa kokouksessa,
retkellä tai leirillä. Tarkoitus on, että
myös taitomerkeissä taso nousee taitojen
myötä. Tehtävät ovat vain ohjeellisia.
Hyvään tulokseen voi päästä myös muilla
tehtävillä. Sampo voi lisäksi helpottaa liian vaativia ja vaikeuttaa liian helppoja kohtia. Jos itse keksit tai apunasi
oleva asiantuntija keksii teille paremmin
sopivia tehtäviä, toteuttakaa ne. Tärkeintä
on, että taitomerkin tavoite täyttyy.
Taitomerkkiä suoritettaessa tutustutaan
ensin hieman aiheen perusasioihin ja sen
jälkeen ryhdytään tositoimiin. Erilaisia
tehtäviä yhtä taitomerkkiä kohti on yleensä
seitsemän.
Taitomerkki suoritetaan yleensä yhdessä
koko joukkueen kanssa. Taitomerkki partiopaidan
hihassa kertoo vartiolaisen henkilökohtaisesta
osaamisesta. Tärkeätä on siis
huolehtia siitä, että kaikki osallistuvat ja
tekevät, eivätkä ainoastaan seuraa vierestä.
Toki innokkaimmat seikkailijat voivat suorittaa
merkkejä yksin tai pareittain. Näinkin suoritetut merkit tulisi
vastaanottaa ja valvoa kuten yhdessäkin
suoritetut taitomerkit ja jakaa ne suorittajille
juhlallisesti.
Vartioikäisten taitomerkit ovat pystymallisia suorakaiteen muotoisia kangasmerkkejä, jotka ommellaan oikeaan hihaan kahteen riviin alkaen olkapäästä.
Merkkisuoritukset ovat yksi osa Seikkailijaikäkauden ohjelmaa. Merkkien suorittaminen ei saa kuitenkaan olla partiotoiminnan ainoa sisältö. Pikemminkin ne ovat Sammon apuvälineitä taitojen opettamiseen. Merkkejä suoritetaan, koska ne innostavat toimimaan ja ovat lapselle konkreettinen osoitus hyvin tehdystä työstä. Seikkailijoiden kannalta tärkeintä merkkisuorituksissa ovat yhteiset kokemukset, yhteiset tavoitteet ja vartiohenki. Merkkien suorittaminen ei saa olla pelkkää tehtäväluettelon täyttämistä. Partio-ohjelma ei välttämättä toteudu, vaikka toimittaisiin tiukasti aktiviteettilistan mukaan. Esimerkiksi sotkeminen ja roskaaminen eivät kuulu joukkueen kokouksiin, vaikka niiden välttämisestä ei suoritusta olisikaan. Sammolla on myös lupa tarvittaessa soveltaa aktiviteetteja joukkueelleen paremmin soveltuviksi.
Väli-ilmansuunnat eli kolmas seikkailijavuosi
Kolmannen seikkailijavuoden ohjelma koostuu väli-ilmansuunnista, jotka seikkailijaryhmä voi toteuttaa haluamassaan järjestyksessä. Väli-ilmansuuntia voi suorittaa 0-4 kpl ennen tarpojaikäkauteen siirtymistä. Väli-ilmansuuntien suorittamisen saa aloittaa vasta, kun koko perusohjelma on suoritettu. Kolmannen vuoden aikana voi väli-ilmansuuntien lisäksi suorittaa myös lisää seikkailijoita kiinnostavia taitomerkkejä. Väli-ilmansuunnat ovat
- Talvileiri
- Palvelu
- Vaellus ja
- Isojen kisat.
Seikkailija saa merkin tervetuloa-vaiheesta sekä jokaisesta pää- ja väli-ilmansuunnasta. Seikkailijaikäkauden päätösmerkki on kompassiruusu.
Seikkailijaohjelman soveltaminen
Seikkailija-vartio saattaa aloittaa toimintansa keskellä toimikautta, jolloin ohjelma aloitetaab normaalisti alusta. Jokaisessa ilmansuunnassa on sekä talvisia että sulan maan aikana suoritettavaksi tarkoitettuja aktviteetteja. Suoritusjärjestys on vapaa.
Joskus tilanne voi olla sellainen, että seikkailija-vartion aloittaessa toimintansa on vielä epäselvää, milloin ryhmä siirtyy tarpojiin ja kuka tulevaa tarpoja-vartiota tulee johtamaan. Kun tarpojiin siirtyminen häämöttää, tulee johtajan varmistaa, että pääilmansuuntien aktiviteetit on kaikki tehty. Seikkalijaohjelmaa suoritetaan korkeintaan kolme vuotta. Yläkouluikäiset kuuluvat jo tarpojiin.
Meripartio
Seikkailijoiden meripartio-ohjelmassa korostuu vesillä liikkuminen ja turvallisuus. Ohjelmassa suoritetaan tavallisen taitomerkin sijasta yksi meripartiotaitomerkki jokaisessa pääilmansuunnassa. Lisäksi jokaisen pääilmansuunnan lopusta löytyvät meripartiolaisten lisäaktiviteetit.
Meripartiotaitomerkkien suorittamisen jälkeen oikeassa hihassa voidaan käyttää suorakaiteen muotoisia sinireunaisia ruorikuvioisia kangasmerkkejä.
Pohjoisen ja Etelän aktiviteeteissa venekuntalaiset opettelevat veneilyn perustietoja ja taitoja, kuten merimerkkejä sekä turvallisuuteen liittyviä taitoja. Ensimmäisen seikkailijavuoden tavoitteena on opettaa venekuntalainen turvalliseksi miehistön jäseneksi. Toisin sanoen hänestä tulee purjehtija tai veneilijä, joka tietää mihin saa koskea ja miten huolehditaan omasta turvallisuudesta veneretkellä tai purjehduksella.
Länsi- ja Itä jaksoissa tietoja ja taitoja syvennetään.
Tavoitteena on, että aktiviteettien
jälkeen venekuntalainen osaa toimia lippukuntansa
veneen hyödyllisenä miehistön
jäsenenä. Aktiviteetteihin kuuluvat muun muassa
yöpurjehdus ja lokikirjan pito.
Seikkailijapeli
Jokainen luokka päättyy riihitykseen. Riihitys toteutetaan lippukunnan omien perinteiden mukaan. Jos lippukunnassa ei ole aiemmin järjestetty riihitystä, käänny sammon tai muiden lippukunnan johtajien puoleen. Riihitys kuuluu olennaisena osana vartio- ohjelmaan. Se päättää jokaisen luokan ja siinä kerrataan ja harjoitellaan opittuja asioita. Lippukunta järjestää riihityksen haluamallaan tavalla, mutta tarkoituksena ei ole järjestää ankaraa koetta. Riihitys on lippukunnan vartioikäisten ja johtajien yhteinen tilaisuus. Samalla se on testi sekä vj:lle että vartiolle. Riihitys on myös riitti, joka kertoo vartiolaisille yhden vaiheen päättymisestä ja seuraavan alkamisesta. Riippuu lippukunnasta millainen riihitys on. Eri lippukunnilla on erilaisia perinteitä. Huolimatta siitä miten riihitys järjestetään, on tärkeintä että se on haastava ja hauska. Riihityksestä tulee jäädä vartiolaisille sellainen olo, että he ovat oppineet asioita. Jos riihitettävä ei osaa jotakin asiaa, olisi hyvä opettaa kyseessä oleva asia vartiolaiselle riihityksen yhteydessä. Tarkoitus ei ole, että vartiolaisten innostus lopahtaa riihitykseen. Myös vartionjohtajat ja lippukunnan johtajat saavat riihityksen kautta palautetta vartiolaisten osaamisen tasosta ja omasta kyvystään ohjata ja kouluttaa vartiolaisia. Riihityksen ajankohta on sovittava hyvissä ajoin, esimerkiksi heti uuden toimintakauden alussa. Ajankohtaa valittaessa on päätettävä, mihin kohtaan vuotta riihitys sopii, esimerkiksi onko se samalla kauden päätös vai jaetaanko merkit yrjönpäivän juhlassa. Aloittavan vartion olisi hyvä riihittää III-luokka jo ensimmäisen toimintavuoden keväällä. Riihityksen järjestää yleensä sampo lippukunnan muiden johtajien kanssa. Riihitys voidaan järjestää myös vjn:n voimin. Joka tapauksessa vj:n on tärkeää tietää tarpeeksi ajoissa mitä riihityksessä tapahtuu. Riihitykseen valmistaudutaan vartiossa yleensä pitkin vuotta opettelemalla uusia asioita ja kertaamalla niitä. Esimerkiksi ellei vj ole opettanut lipunnostotapoja, eivät vartiolaiset niitä voi osata. Viikossa ennen riihitystä ei enää ehditä oppia luokkaan kuuluvia taitoja. Kannattaa ottaa riihityksen järjestäjään yhteys ja kysyä mitä taitoja lippukunta edellyttää riihittäjiltä. Älä kuitenkaan tee riihityksestä vartiosi jäsenille painajaista, jolla uhkailet vähän väliä. Riihityksen tulisi olla jännittävä kokemus, jota odotetaan innolla. Riihitys koostuu eri osista. Siinä voi olla ohjelmarupeamia, tehtävärasteja, leikkejä, kilpailuja, iltanuotio jne. Riihitys voidaan järjestää myös jonkin teeman ympärille. Riihitys voidaan pitää lippukunnan retkellä tai kesäleirillä. Vartiolaiset kulkevat riihityksessä ryhmässä, yksin tai pareittain. Eri luokkien riihitykset eroavat järjestelyiltään ja luonteeltaan. III- ja II-luokan riihitykset ovat ensisijaisesti oppimista ja kertaamista. I-luokka on koko vartio-ohjelman päätösluokka ja se tukee siirtymistä vaeltajaksi tai johtajaksi. I-luokan riihitys voi siten olla yksilösuoritus jonkun tapahtuman yhteydessä tai parin kanssa valmisteltu ja toteutettu vaellus. Meripartiolaisten riihitys voidaan toteuttaa purjehduksella.
Merkkien suorittamisen hyväksyminen
Lippukunnilla voi olla omia perinteitä ja tapoja merkkisuorituksien suhteen. Myös eri vartioilla merkkien suorittamiskäytäntö vaihtelee. Ns. putkivartioissa samassa ryhmässä voi olla jokaisen luokan suorittajia samalla kertaa. Se vaatii Vj:lta enemmän, mutta toisaalta vj voi hyödyntää vanhempien vartion jäsenten taitoja.Luokkamerkki- ja taitomerkkisuoritukset vastaanottaa yleensä vartionjohtaja tai venekunnanjohtaja, edellyttäen, että hän itse omaa vastaavat tiedot. Tarvittaessa vj voi suorittaa luokkia vartion kanssa yhdessä jolloin suorituksen vastaanottaa sampo, partiojohtaja tai joku muu sopivaksi katsottu henkilö. Hyväksyttävästä suorituksesta vastaanottaja tekee merkinnän vartiolaisen kirjaan. Vartiolaisen kirjasta löytyvät kunkin luokan luokkasuoritukset sekä meripartiolaisten lisäsuoritukset. Jokaisella vartiolaisella tulisi olla oma kirjansa, johon suoritukset merkitään. Kirjasta vartiolainen näkee oman edistymisensä ja sen, mitä suorituksia mihinkin luokkaan kuuluu. Hän tietää mitä edessäpäin odottaa ja myös vartiolaisen vanhemmat näkevät, mitä partiossa tehdään. Luokkamerkki katsotaan suoritetuksi, kun tehtävät ja taitomerkit on suoritettu hyväksyttävästi. Mitä tämä kulloinkin tarkoittaa, riippuu paljon lippukunnan perinteistä. Yleensä luokkamerkin saa vasta riihityksen jälkeen. Sampo raportoi hyväksytyistä suorituksista lippukunnan vuosiselostelomakkeita varten vuoden lopussa.
Soveltamisesta lisää kohdassa erilaiset seikkailijaryhmät
- Tarpojien johtamisharjoittelijat seikkailijaryhmässä
(Jokaiseen suuntaan kuuluu muutama tarina, joita voi käyttää aktiviteettien kehyskertomuksena tai vaikka kokouksen alussa/lopussa.) Tai sitten ei, jos niitä ei nyt ehditä etsiä.
Hupijutut, kuten elokuvissakäynti, peli-illat ja nyyttärit on ihan ok, ja tosi tärkeitä juttuja.