Anonyymi

Ero sivun ”Pääskyparvi” versioiden välillä

PartioWikistä
178 merkkiä lisätty ,  14 vuotta sitten
muotoilua
Ei muokkausyhteenvetoa
(muotoilua)
Rivi 40: Rivi 40:
Partiotoiminnan periaatteet ovat Noormarkussa samat kuin kaikkialla muuallakin maailmassa: Partio on toimintaa, jossa lapsilla ja nuorilla on yksilöllisten edellytystensä puitteissa mahdollisuus kasvaa persoonallisuudeltaan tasapainoisiksi, terveiksi, vastuuntuntoisiksi ja itsenäisesti ajatteleviksi yhteiskunnan jäseniksi. Partiotoiminta on varhaisnuoriso- ja nuorisotoimintaa, vapaaehtoista, avointa kaikille, itsenäistä ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta sekä kansainvälistä. Se kasvattaa palvelemaan ja ohjaa uskoa korkeimpaan.
Partiotoiminnan periaatteet ovat Noormarkussa samat kuin kaikkialla muuallakin maailmassa: Partio on toimintaa, jossa lapsilla ja nuorilla on yksilöllisten edellytystensä puitteissa mahdollisuus kasvaa persoonallisuudeltaan tasapainoisiksi, terveiksi, vastuuntuntoisiksi ja itsenäisesti ajatteleviksi yhteiskunnan jäseniksi. Partiotoiminta on varhaisnuoriso- ja nuorisotoimintaa, vapaaehtoista, avointa kaikille, itsenäistä ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta sekä kansainvälistä. Se kasvattaa palvelemaan ja ohjaa uskoa korkeimpaan.


Viikoittain partiolaiset kokoontuvat partiokololle kokouksiin. Alle kymmenvuotiaat laumoihin ja 10-15-vuotiaat vartioihin. Laumanjohtajina Noormarkussa toimivat hieman vanhemmat, jo aikuiset "konkarit". Vartioita vetää hieman nuorempi sukupolvi, jonka ikä vaihtelee 13:sta 20:een.
Viikoittain partiolaiset kokoontuvat partiokololle kokouksiin. Alle kymmenvuotiaat laumoihin ja 10–15-vuotiaat vartioihin. Laumanjohtajina Noormarkussa toimivat hieman vanhemmat, jo aikuiset "konkarit". Vartioita vetää hieman nuorempi sukupolvi, jonka ikä vaihtelee 13:sta 20:een.


Vartioiden ja laumojen kokouksissa partiolaiset opettelevat hyödyllisiä taitoja elämää varten, mutta kokoukset ovat silti usein kaikkea muuta kuin pelkkää asioitten opettelemista. Leikkejä, pelejä, kavereita ja kivaa yhdessäoloakaan ei ole unohdettu.
Vartioiden ja laumojen kokouksissa partiolaiset opettelevat hyödyllisiä taitoja elämää varten, mutta kokoukset ovat silti usein kaikkea muuta kuin pelkkää asioitten opettelemista. Leikkejä, pelejä, kavereita ja kivaa yhdessäoloakaan ei ole unohdettu.
Rivi 47: Rivi 47:


==Historia==
==Historia==
Seuraavassa lainaus lippukunnan 40v historiikistä: (Tarkemmat tiedot lainauksesta lähteet osiossa), jossa kerrotaan miten Pääskyparvi sai alkunsa.
Seuraavassa lainaus lippukunnan 40v-historiikista<ref>Lippukunnan 40v historiikki, 1998, Koonnut Konkarit</ref>, jossa kerrotaan miten Pääskyparvi sai alkunsa.


"Pääskyparvi RY on virallisesti perustettu vuonna 1958. Lippukunnan varsinaisena perustajana oli lastentarhanopettaja, partionjohtaja Lipa Ruoho, joka perusti ensimmäisen tyttövartion Noormarkkuun. Muina perustajajäseninä yhdistystä virallistettaessa on mainittu Irja Kärkkäinen, Pauli Österlund, Vera Uusitalo, Irma Parvinen ja Antti Lope. Lippukunnan alkutaipaleella yhteistyö oli tiivistä Porin Terttujen kanssa.
<blockquote>"Pääskyparvi RY on virallisesti perustettu vuonna 1958. Lippukunnan varsinaisena perustajana oli lastentarhanopettaja, partionjohtaja Lipa Ruoho, joka perusti ensimmäisen tyttövartion Noormarkkuun. Muina perustajajäseninä yhdistystä virallistettaessa on mainittu Irja Kärkkäinen, Pauli Österlund, Vera Uusitalo, Irma Parvinen ja Antti Lope. Lippukunnan alkutaipaleella yhteistyö oli tiivistä Porin Terttujen kanssa.</blockquote>


Pääskyparvi-nimen keksi Outi Ruoho, joka huomasi silloisen kokoontumispaikan eli lastentarhan räystäiden alla lukuisia pääskynpesiä ja pääskysiä parvittain läheisillä puhelinlangoilla.
<blockquote>Pääskyparvi-nimen keksi Outi Ruoho, joka huomasi silloisen kokoontumispaikan eli lastentarhan räystäiden alla lukuisia pääskynpesiä ja pääskysiä parvittain läheisillä puhelinlangoilla.</blockquote>


Kokoontumispaikkoja Pääskyparvella on ollut monia: Lastentarhan lisäksi partiolaisten kodit, Finpyyn koulu, Seurakuntatalon alakerta, Söörmarkun osuuspankin kerhotilat ja vuodesta 1989 alkaen oma Kolo pappilan piharakennuksessa. Toimintakausina 1984&ndash;1986 kokoontui myös Lassilassa oma ryhmä. Retkiä ja leirejä on järjestettu usein Ahlströmin omistamissa kiinteistöissä ja metsissä. Vuodesta 1978 Ahlström lahjoitti lippukunnan käyttöön Aittalahden kämpän, jota on käytetty retkeilykäytössä erittäin ahkerasti.
<blockquote>Kokoontumispaikkoja Pääskyparvella on ollut monia: Lastentarhan lisäksi partiolaisten kodit, Finpyyn koulu, Seurakuntatalon alakerta, Söörmarkun osuuspankin kerhotilat ja vuodesta 1989 alkaen oma Kolo pappilan piharakennuksessa. Toimintakausina 1984&ndash;1986 kokoontui myös Lassilassa oma ryhmä. Retkiä ja leirejä on järjestettu usein Ahlströmin omistamissa kiinteistöissä ja metsissä. Vuodesta 1978 Ahlström lahjoitti lippukunnan käyttöön Aittalahden kämpän, jota on käytetty retkeilykäytössä erittäin ahkerasti.</blockquote>


Pääskyparven lippu vihittiin käyttöön 6.9.1970. Sen suunnittelivat Lisbeth Gripenberg ja Pauli Österlund.
<blockquote>Pääskyparven lippu vihittiin käyttöön 6.9.1970. Sen suunnittelivat Lisbeth Gripenberg ja Pauli Österlund.</blockquote>


Vähitellen pojat kiinnostuivat toiminnasta ja vuonna 1978 lippukunnan nimi muutettiinkin Partiotyttölippukunta Pääskyparvesta Partiolippukunta Pääskyparveksi.
<blockquote>Vähitellen pojat kiinnostuivat toiminnasta ja vuonna 1978 lippukunnan nimi muutettiinkin Partiotyttölippukunta Pääskyparvesta Partiolippukunta Pääskyparveksi.</blockquote>


Pomarkkulaiset, jotka olivat olleet mukana Pääskyparven toiminnassa jatkoivat vuodesta 1988 alkaen partiointiaan omassa lippukunnassaan, kun Pomarkun Polunkävijät aloittivat uudelleen toimintansa.
<blockquote>Pomarkkulaiset, jotka olivat olleet mukana Pääskyparven toiminnassa jatkoivat vuodesta 1988 alkaen partiointiaan omassa lippukunnassaan, kun Pomarkun Polunkävijät aloittivat uudelleen toimintansa.</blockquote>


Toimintaa aloitettaessa pääpaino oli koulutuksessa ja partioinnin toimintatapojen etsimisessä. Keskusjärjestön ja piirin eri vuosien teemat ovat antaneet suuntaviittoja omaa toimintaa suunniteltaessa ja järjestettäessä.
<blockquote>Toimintaa aloitettaessa pääpaino oli koulutuksessa ja partioinnin toimintatapojen etsimisessä. Keskusjärjestön ja piirin eri vuosien teemat ovat antaneet suuntaviittoja omaa toimintaa suunniteltaessa ja järjestettäessä.</blockquote>


Myös taloudelliset seikat ovat vaikuttaneet toiminnan laajuuteen. Partiolaiset ovat omien kykyjensä mukaan järjestäneet omaa varainhankintaa. Merkittävä panos on ollut myös Noormarkun kunnalla, seurakunnalla sekä A. Ahlström osakeyhtiöllä."
<blockquote>Myös taloudelliset seikat ovat vaikuttaneet toiminnan laajuuteen. Partiolaiset ovat omien kykyjensä mukaan järjestäneet omaa varainhankintaa. Merkittävä panos on ollut myös Noormarkun kunnalla, seurakunnalla sekä A. Ahlström osakeyhtiöllä."</blockquote>


==Hirundo Rustica==
==Hirundo Rustica==
Rivi 69: Rivi 69:


==Lähteet==
==Lähteet==
*Lippukunnan 40v historiikki, 1998, Koonnut Konkarit
<references/>


{{tynkä/Lippukunnat}}
{{tynkä/Lippukunnat}}
2 213

muokkausta

Evästeet auttavat palvelujemme toteuttamisessa. Käyttämällä palvelujamme hyväksyt evästeiden käytön.